Työkaveri sivuuttaa minut eikä tervehdi , mitä tehdä?
Masentaa mennä töihin kun koen olevani aliarvoinen suhteessa muihin
Kommentit (79)
Arvatenkin naisvaltainen työpaikka.
Annat olla ja keskityt tekemään työsi. Siitä sulle siellä se palkka maksetaan.
Menet sinne vain töihin ja hoidat hommasi. Miten pieni työyhteisö teillä on, jos ehdit kiinnittää huomiota jonkun yksittäisen henkilön tervehtimiseen tai sen puutteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervehdi sinä oikein iloisesti. Häntä alkaa pian tympiä oma käytöksensä.
Meidän työpaikalla tuosta suututtiin ja alkoi ilkkuminen että aina kulkee suu korvissa. Sitten alkoi ilkeily että hymy hyytyy. Tällaista kokenut Suomessa.
Minä olin ennen hymyilevä, sain vit-tuilut.
Mulle koetti tuota eräs työkaveri kerran. Oli muutaman kuukauden hiljaa kun otti nokkiinsa jostain. Tervehdin aina kuuluvalla äänellä ja katsoin suoraan silmiin. Jossain vaiheessa hän ilmeisesti meni itseensä koska alkoi tervehtimään takaisin.
Tuo on työpaikkakiusaamista ja vallan käyttöä. Tottakai tajusin sen heti, mutta halusin antaa hänelle selväksi etten lähde peliin mukaan, enkä nöyristele edessään.
Tämä nimenomainen ihminen oli myös muita kohdellut samalla tavalla kun tunsi arvovaltaansa häirityn.
Meillä päin tuo on ihan yleistä. Koetellaan uuden työntekijän pinnaa ja kun mielensä pahoittaa katsotaan että ei sovi joukkoon. Ihminen on susi toiselle.
En itsekään tervehdi kaikkia. Ei ole laitonta. Jos se jotain ärsyttää niin vika on hänessä, ei minussa. Minulla ei ole henkilökohtaista tarvetta olla kaikkien mielestä pidetty, en ole mikään muiden mielittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin tuo on ihan yleistä. Koetellaan uuden työntekijän pinnaa ja kun mielensä pahoittaa katsotaan että ei sovi joukkoon. Ihminen on susi toiselle.
Aika kamala työpaikka sitten teillä, sopii tuollaisille kiusaajille.
Vierailija kirjoitti:
En itsekään tervehdi kaikkia. Ei ole laitonta. Jos se jotain ärsyttää niin vika on hänessä, ei minussa. Minulla ei ole henkilökohtaista tarvetta olla kaikkien mielestä pidetty, en ole mikään muiden mielittäjä.
Eli et niin piittaa miltä toisesta tuntuu kunhan itsellä kulkee. Noin tehdään sitä huonoa työilmapiiriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään tervehdi kaikkia. Ei ole laitonta. Jos se jotain ärsyttää niin vika on hänessä, ei minussa. Minulla ei ole henkilökohtaista tarvetta olla kaikkien mielestä pidetty, en ole mikään muiden mielittäjä.
Eli et niin piittaa miltä toisesta tuntuu kunhan itsellä kulkee. Noin tehdään sitä huonoa työilmapiiriä.
No ei kyllä kauheasti kiinnostakkaan, nykyajan ihmisiltä puuttuu henkinen vahvuus. Hakekoon saikkua jos pää ei kestä tavallista arkea. On meillä kaikenmaailman henkisesti heikkoja hörhöjä naurettu ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo työkaveri tekee työkseen? Mulla on uralla kaksi tuollaista sattunut kohdalle, mutta molempien tehtävä oli laskea monimutkaisia asioita jatkuvasti. Kun olivat ajatuksissaan jossain kohtaa ns syvissä vesissä, niin eivät tietenkään vastaa. Jos vastaisivat aina kun joku moikkaa, niin joutuisivat sitten jatkuvasti palaamaan ajatuksissaan takaisin monta askelta.
Miten tällaisella ei ole omaa työhuonetta? Ihailtavaa kyllä, jos pystyy jossain avotoimistossa syventymään noin täydellisesti.
Mistä päättelit, että heillä ei olisi omaa työhuonetta? Kyllähän työkavereihin voi törmätä muutenkin kuin avotoimistossa. On minullakin oma työhuone, mutta näen työkavereita jatkuvasti käytävillä kun menen kahvi- tai ruokatauoille yms.
Ja kyllä, minäkin saatan joskus jättää tervehtimättä. En ollakseni tarkoituksella töykeä, vaan ihan vaan koska olen ajatuksissani tai luulen tervehtineeni jotain työkaveria jo tänään. Vaikka oikeasti se olikin eilen.
Tein itse tuossa tapauksessa niin, että kohtelin häntä sitten itse kuin ilmaa. Kävelin melkein päälle käytävillä, en pitänyt ovia auki vaan annoin oven mennä nenän edestä kiinni, aina kun tuli vastaan nostin selän suoraksi ja levitin vähän hartioita että jos osuu niin osuu sitten kunnolla.
Miksi antaa aina periksi, jos ei tervehdi niin sitten ei tervehdi mutta sitä saa mitä tilaa.
Otin tilan haltuuni ja kyllä sen jo tilan energiasta huomaa kumpi sitä työpaikkaa hallitsee!
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi työntekijä joskus tervehtii ja joskus ei, riippuu ihan millä tuulella on. Minä aina tervehdin häntä ja ei haittaa vaikka ei tervehdi takaisin.
Itse en ymmärrä näitä tuulella käyviä työelämässä. Ei se työkavereiden syy ole, jos sattuu jonakin päivänä vtuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Annat olla ja keskityt tekemään työsi. Siitä sulle siellä se palkka maksetaan.
Joissakin työpaikoissa työtä tehdään nimenomaan työyhteisönä. Siellä tällainen käytös estää aidon yhteistyön tai on ainakin yksi tekijä siinä, että yhteen hiileen puhaltaminen ei onnistu ja se syö jaksamista. Asioilla on merkitystä. Olen itse lähtenyt tällaisesta työpaikasta. Nykyisessä työyhteisössä tervehditään ja arvostetaan kollegaa ja hänen tekemäänsä työtä. Tällä on ollut jaksamisen ja työmotivaatioon kannalta valtava merkitys.
Työkaverisi käytös viittaa persuun. Pysyttele etäällä, siinä on varmaan luteita, punkkeja tms. Psykopatia ei tartu mutta parasta olla varuillaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annat olla ja keskityt tekemään työsi. Siitä sulle siellä se palkka maksetaan.
Joissakin työpaikoissa työtä tehdään nimenomaan työyhteisönä. Siellä tällainen käytös estää aidon yhteistyön tai on ainakin yksi tekijä siinä, että yhteen hiileen puhaltaminen ei onnistu ja se syö jaksamista. Asioilla on merkitystä. Olen itse lähtenyt tällaisesta työpaikasta. Nykyisessä työyhteisössä tervehditään ja arvostetaan kollegaa ja hänen tekemäänsä työtä. Tällä on ollut jaksamisen ja työmotivaatioon kannalta valtava merkitys.
Jos se Mimosan hipiällä varustettu lumihiutale menettää kykynsä toimia ja tehdä siitä ettei järjestelmällisesti tervehditä ym. älytönsä ja jaksaminenkin jne. siitä kärsii niin pitäisiköhän sen vain suosiolla hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle? Normityöpaikka muiden ihmisten kanssa ei välttämättä sellaisella oikea paikka, ne muut kun ovat ihmisiä jotka siellä keskittyvät pääsääntöisesti tekemään työnsä ja tulevat kyllä tervehtimättömyydestä huolimatta keskenään toimeen ja välillä voivat jopa uppoutua omiin ajatuksiinsa tai työtehtäväänsä niin ettei näe eikä kuule toisia. Nuo tervehdyksen perään itkijät niitä kaikkein rasittavimpia työkavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään tervehdi kaikkia. Ei ole laitonta. Jos se jotain ärsyttää niin vika on hänessä, ei minussa. Minulla ei ole henkilökohtaista tarvetta olla kaikkien mielestä pidetty, en ole mikään muiden mielittäjä.
Eli et niin piittaa miltä toisesta tuntuu kunhan itsellä kulkee. Noin tehdään sitä huonoa työilmapiiriä.
No ei kyllä kauheasti kiinnostakkaan, nykyajan ihmisiltä puuttuu henkinen vahvuus. Hakekoon saikkua jos pää ei kestä tavallista arkea. On meillä kaikenmaailman henkisesti heikkoja hörhöjä naurettu ulos.
Henkisesti vahva ihminen pyrkii tulemaan toimeen kaikkien kanssa työyhteisössä. Tervehtiminen on osa käytöstapoja. Tuo sinun/teidän "vahvuus" on silkkaa kiusaamista, mihin henkisesti heikot sortuu, kun eväitä ei muuhun ole.
-ohis
Itse olen työpaikassa missä useita ihmisiä ja kokoonpano päivittäin erilainen. Osa moikkailee, osa ei edes noteeraa minua. En koe sitä mitenkään kiusaamiseksi. Meitä on vain erilaisia ihmisiä, osa introverttejä, olkoon näin.
Meidän työpaikalla tuosta suututtiin ja alkoi ilkkuminen että aina kulkee suu korvissa. Sitten alkoi ilkeily että hymy hyytyy. Tällaista kokenut Suomessa.