Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Leikkivät aikuiset, mitä leikitte?
Olen keski-ikäinen, yksin asuva ja terveiden kirjoissa oleva aikuinen. En koskaan lopettanut leikkimistä. Esim. viime aikoina olen leikkinyt että asun paikassa, jossa on tietyin kellonajoin ruokatarjoilu ja yhteisruokailu. Oikeasti teen ja tarjoilen ruokani itse itselleni normaalissa kerrostaloasunnossani. Valmistan ja laitan ruoan lisukkeineen siististi tarjolle tietyin kellonajoin ja kun menen ruokapöytään istumaan, leikin aina että menen ruokasaliin.
En ole kehdannut kertoa kavereilleni ja omaisilleni että leikin.
Kommentit (489)
Joskus leikin, että kävelylenkilläni olen matkalla ympäri Eurooppaa. Ekan kilometrin kohdalla on Ruotsi, toisen kilometrin kohdalla saksalainen metsä, johon saatan kuvitella jotain 2. maailmansodan aikaista, jos lähden lenkille jostain tietystä ajankohdasta historiassa. Esim. pakenen ss-sotilaita. En tietenkään ulospäin näytä, että mielikuvittelen asioita vaan lenkkeilen ihan normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Supattelen ja juttelen usein pehmoleluilleni. Edelleen nukun rakkain Nalle kainalossa ja joskus kotoa lähiessä sujautan reppuun taikka kassiin pehmolelun huvin vuoksi. Kaupassa on myös ihana käydä silittämässä pehmoja sekä ihastelemassa värikkäitä lelupaketteja.
Tykkään leikkiä kaikenikäisten lasten kanssa, aina keksitään jotain hauskaa puuhaa. Käyn myös lapsenvahtina. Nuoremmat lapset ovat aina pitäneet seurastani ja minäkin tykkään touhuta heidän kanssaan. Oikeastaan paljon mielummin vietän aikaa naapuruston alakouluikäisten kanssa kuin omanikäisten kavereiden, paljon vaivattomampaa. Välillä kyllä kavereidenkin kanssa leikitään, käydään vaikka pulkkamäessä taikka leikkipuistossa. En ole myöskään valtaosaa leluistani myynyt, ja joskus kaivan Littlest Pet Shop -hahmot kaapin perältä ja leikin niillä. Ovat niin sieviä!
Ulkona tykkään värkätä, iso omakotitalon piha ja metsää lähellä. Saatan keräillä hienoja ke
Ihana just näin! Leikki-ikä on koko ikä!
Lätäkkö. LÄTS.
Pehmojen sijaan mulla välillä kiviä mukana, taskussa vaan. Tai hienoja luontojuttuja, käpy, tikku yms. Koska miksioä ei. Ne voi sitten viedä johonkin uuteen paikkaan, tai luoda taideteoksen ja siirtää palan luonnosta (siis irtonaisen löydöksen) jatkamaan myös "tarinaansa" toisaalle, jossa seuraava voi ihmetellä, et mikähän tämän tarina on. Esim. Puun koloihin välillä piilottelen näitä löydöksiä, paikkaan minkö huomaa vain jos istahtaa vaikka puun alle, ei niinkään osu ihikulkijan silmään, mutta jos joku muu sattuu ihnettelemään elämää siinä samassa kohtaa, niin luon "jatkumopisteen." :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N63:
Siskontytön ollessa pieni leikimme televisiosarjaa ruoanlaitossa. Selostimme, mitä aineita lisäilemme ruokiin, kattauksen värit tyyliin: Huomaattehan, miten merensininen kattaus jatkaa väriään lautasliinoissa, ja sama värimaailma jatkuu olohuoneen verhoissa... oli huisin hauskaa. Toisten lasten kanssa tehtiin porukalla pitsaa. Kiipeiltiin puissa, keinuttiin, palapelit, sanaleikit, kinkkaus, palikat, avaimen piilotus...
Yksin siivotessani kaadan siideriä hienoon lasiin, palkitsen itseni siemauksella ohimennessäni. Joskus myös selitän 'yleisölleni', mitä touhuan. Joskus sovittelen vaatteita, juhlaviakin, ihan arkena.
Mulla on lapsuusajan vauvanukke hyllyssä, virkkasin sille jouluvaatteet, jotka puen ylle jouluisin.
Vastaus: kyllä. Kyllä leikin. Kuihtuisin ilman leikkiä
Hih, kuulostat hurmaavalta!
Mitä on kinkkaus?
Ruutuhyppelyä yhdellä jalalla. Meil on lirppa se, mitä heitetään ruutuun, ystävälläni on paiju😉
Saunassa leikitään Sanapeliä, Kumpi olisit mieluummin ja välillä pehmotkin saunoo.
Ihana ketju, jotenkin luulin että olen ainoa, kenen sydän käy rippikoulua...
N63
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikin olevani aikuinen vaikka henkisesti en ole :D Olen kuin kiukutteleva teini vaikka se ei juurikaan näy ulospäin, paitsi kun olen erittäin turhautunut ja väsynyt.
Rakastin aina leikkimistä ja leikinkin aika aktiivisesti yläasteen ensi luokille asti, varmaan huomattavasti pidempään kuin monet ikätoverit.
Mitä sitten onkaan leikkiminen? Onkohan mun viherkasviharrastus jotain jatkoa siihen, kun tykkään ajatella kasvejani eri persoonallisuuksina ja höpöttelen niille niitä hoivatessani :D
Tässä oli hyvä kysymys. Mitä oikeastaan on leikkiminen?
Jokaisen pitäisi leikkiä jotenkin. Aikuisilla voi olla erilaiset leikit kuin lapsilla. Monesti aikuisten leikkiä ei ehkä tunnisteta tai myönnetä leikiksi.
Niimpä!
Tajusin näitä lukiessa, että itseasiassa oon aika tosi leikkisä. Jopa sisustus on tavallaan leikkiä mulle!
Aiemmin näin (=selitin muille) noiden yksityiskohtien olevan taideteoksia, köh, mutta kun ne eivät tunnu aukeavan muille, niin tätä lukiessa huomaan, että nehän ovat enemmänkin leikkiä! Tai no, taidehan on myös leikkisää. Mutta tykkään sijoittaa tavaroita ja asioita, yhdistellä niitä niin, että siinä on tavallaan tarina. Tai jopa tarina tarinassa. Eli yhdistämällä esim niin, että joku kuva nousee 4D tarinaksi ulos kankaasta. Vähän niinkuin ne graffitit jotka tehty vesipostin ympärille, jolloin vesiposti onkin hahmon ulkoneva nenä yms. Tai et kaksi kivaa asiaa, kuuluukin yhteen ja on jotain aivan muuta yhdessä. Noh, vaikea selittää, haluaisin kovasti näyttää! (=innostunut lapseni hei vaan hei!)
Ja tämä siis kiva huomata itsestä tai saada sille nimi, koen pelkästään hyvänä asiana, kun on päässyt vapauteen joku osa itsessä mitä on koko elämän piilotelllut.
Minulle leikkiä on kaikki se, kun uskaltaa pysähtyä ja nähdä tavallaan kaiken sen muun siinä asiassa/ympäristössä kuin mitä järkimieli katselee tai on "tekemässä". Zoomata kauemmas.
Vierailija kirjoitti:
Leikin että minulla on kämppäkaverina lohikäärme. t. melkein 30v
Kiitos! Apua! Hyvät naurut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä katson Disneyn piirrettyjä ja tanssin peilin edessä kuten elokuvassa. Viimeisin addiktio on Viidakkokirjan Baloo, heilutan pyllyä kuten Baloo ja tirskun itsekseni kuinka pylly (ja hieman maha) heiluu kuten mallikappaleella :D
Vierailija kirjoitti:
Lapsuus ei lopu, sanoo filosofi Eero Ojanen. Tutkiminen, kokeilu, mielikuvittelu ja huolenpito on ihmisen elämää kaiken ikää.
Kiitos nimivinkistä.
Tai ei saisi ainakaan loppua. Osa vaan kuvittelee, että loppuu ja koittaa kitkeä sen muistakin. Se on se elämänilo, jota pitää vaalia ja korostaa, päinvastoin kuin normit tahtovat ohjata, kutistaa ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikille leikkiville aikuiskavereille sanoisin, että monessa mielessä me ollaan terveyseliittiä.
Hei wau. Upeasti kitytetty! Samaa mieltää. Tuntuu kuin ois löytäny jonkun kätketyn aarteen! Kuin Tiuhti ja Viuhti ihailen ja varjelen pientä aarretta. Sisintäni.
Onpa helpottavaa lukea näitä, meitä on monta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi näitä pervojen juttuja sallitaan sivustolla, en edes itse tajunnut ensin. Yrjö lentää näiden peto jutuista. Mikä vitt u on päässä vialla kirjoittajilla ja sivustolla joka sallii moisen pas kan?
140 yläpeukku pervoa, hyi saatana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me leikimme vaimoni kanssa ympäri vuoden noin kerran kuussa piikatyttö ja renkipoika -leikkejä. Vuodenaikojen vaihtelu tuo oman mielenkiintoisen värinsä leikkiimme.
Vierailija kirjoitti:
Joskus leikin, että kävelylenkilläni olen matkalla ympäri Eurooppaa. Ekan kilometrin kohdalla on Ruotsi, toisen kilometrin kohdalla saksalainen metsä, johon saatan kuvitella jotain 2. maailmansodan aikaista, jos lähden lenkille jostain tietystä ajankohdasta historiassa. Esim. pakenen ss-sotilaita. En tietenkään ulospäin näytä, että mielikuvittelen asioita vaan lenkkeilen ihan normaalisti.
Tää olisi hullun hauskaa kun näkis toisten ajatuksen liikkeet! Toisella saksalaisten valtaama metsä, tyyppi väistelee oravan tiputtamaa käpyä kuin luotisadetta ja singahtaa puun taakse. Toinen talsii robottina ja miettii fairy, perunoita ja sitten iltauutisille blanco tuijotus kasvoillaan.
Tai sitten kolmas joka kattelee kun orava kerää niitä tiskejä kun ukko taas jätti lojumaan ympäri pihaa, "muistais edes sen fairyn.. JOO FAIRY UNOHTUI LISTALTA..." Tamtadam piirakkaan tarvitaan, jauhoja, sipalia, porkkanaa, ei tarvita porkkanaa, miks tuolla maassa on porkkanan pätkä, varmaan salaattia syönyt juosten kusten..." Tamtadammm (marssiasjeleet) Pitikö kääntyä jo? *nostaa jalan kääntyäkseen*, Heii juosten vois olla aika vaikea kusta, naisena kyllä onnistuisin haarat levällään varmaan hypellen *kas näinnnnn*, tai jos olisin mies, *Hmm tää on vähän haastavaa* ..Joo eli munia, maitoa, mausteita, oliko niitä yrttejä kaapissa. Onko tuo kettu vai koira. Koiraa syövät kiinassa
Joo sori unohduin matkapohdintaan, pitääpä sinne kauppaan.
Astuu ovesta. "Mitähän ne muut musta oikein miettii?" No nää housut taas väärinpäin. Onkohan tuon ukkeli housut nyt ihan oikeinpäin. Mitähän se oikein miettii. Meneeköhän ostamaan housuja.. Oishan tuo paikattavissa, vai o.. Noniin, kiitos hei hieno keskustelu!
Eli avaan vielä. Itselleni siis leikkisyys on ehkä tuota, että annan mielen jolkottaa minne meneekään. Niin omassa päässäni, kuin myös ulkoisesti tekemisessä ja olemassa. Sitä, etten kitke tai edes yritä hallita sitä mielen hulluutta, elämän sekavuutta, vaan annan elämän soljua. Hullu tai en, niin siedettävää elämästä on tullut vasta kun on antanut itselleen tilaa pulputa.
Että se on ihan ok, olla vaan ihminen, monkey mind pauhaa, eikä sitä kannata ottaa liian vakavasti. Antaa virrata vaan niinkuin puro solisee, ohitse vaan, aina tulee uutta ihmeteltävää, mikään ei ole pysyvää. Kun koittaa tarttua järkevyyteen, hallita elämää ja pidellä sitä kuin hatunrepaletta myrskutuulessa, unohtaen mennä sinne minne kuuluu, jää osa hauskuudesta ja hulluudesta kokematta. Ei maailmassa ole paljonkaan "järkeä".
Hyvää viikonloppua kaikille, etenkin niille jotka jaksoivat lukea. Hih. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N63:
Siskontytön ollessa pieni leikimme televisiosarjaa ruoanlaitossa. Selostimme, mitä aineita lisäilemme ruokiin, kattauksen värit tyyliin: Huomaattehan, miten merensininen kattaus jatkaa väriään lautasliinoissa, ja sama värimaailma jatkuu olohuoneen verhoissa... oli huisin hauskaa. Toisten lasten kanssa tehtiin porukalla pitsaa. Kiipeiltiin puissa, keinuttiin, palapelit, sanaleikit, kinkkaus, palikat, avaimen piilotus...
Yksin siivotessani kaadan siideriä hienoon lasiin, palkitsen itseni siemauksella ohimennessäni. Joskus myös selitän 'yleisölleni', mitä touhuan. Joskus sovittelen vaatteita, juhlaviakin, ihan arkena.
Mulla on lapsuusajan vauvanukke hyllyssä, virkkasin sille jouluvaatteet, jotka puen ylle jouluisin.
Vastaus: kyllä. Kyllä leikin. Kuihtuisin ilman leikkiä
Hih, kuulostat hurmaavalta!
Haa kiitos! 😄
Mykkäkoulua ja trollia. AVeen innostamana.
Vierailija kirjoitti:
140 yläpeukku pervoa, hyi saatana.
:D
No tämäpä se kai meitä erottaa. Meitä, jotka elämästä löytää vielä aitoa iloa. Ja teitä, joille ainoa mitä leikistä tulee mieleen on jotain muuta sitten. Ja kyllä, leikkisyys on osa myös aitoa ja puhdasta seksiä, jossa on yhteys, mutta se on jo ihan oma aiheensa. Täällä ei nyt keskustella siitä, mitä oma mielesi näkee. Surullistahan tuo enimmäkseen on jos näet maailman noin sumuisen linssin läpi. Koita vaikka vaan katsella ja kuunnella. Vaikka mitä ja miksi se mieli viestii noin, mutta ääneen ei tarvitse purkaa tähän ketjuun nyt omaa häpeääsi, kiitos.
Alue: Aihe vapaa
Aarteenetsintää ilkosillaan.