Leikkivät aikuiset, mitä leikitte?

Mä pelaan ps5:lla Final Fantasyja, teen palapelejä ja nyt olen aikeissa ostaa Legoja. Ajattelin aloittaa kukista ja tehdä kimput maljakoihin, niin on kivemman näköisiä. Siitä vois laajentaa. Näkyy olevan paljon kivoja Lego-sarjoja aikuisille. 

Olen aina leikkinyt. Kun kävelen, aloitan laskemalla kymmenen askelta niin, että katson eteen ja sit kymmenen niin, että katson maahan ja sitten aina kymmenen lisää molempia. Tuntuu kivemmalta ja lyhyemmältä matkat. Joskus taas laulan mielessäni tai muistelen jotain musiikkia ja silloin saatan ottaa muutaman tanssiaskeleen kävellessäni. Tätä teen joskus huomaamattani myös töissä. 

Varmaan paljon muutakin, mutta nuo nyt tuli ekana mieleen. Kamalaa olis tulla niin tosikoksi, että pitäis leikkiminen jättää pois.

Mä olen liki kuuskymppinen nainen.

 Jossittelen. Kuvittelen menneille ihmissuhteille erilaisia jatkoja. Olin nuorena äkkiväärä suhteiden pilaaja. Elämänkokemus on tehnyt minusta joustavamman ja kärsivällisemmän. Arvelen, että tämä mielikuvaharjoittelu hyödyttää myös nykyisiä ihmissuhteitani. 

Me leikitään kotia. Sillee, että ollaan kumpikin on vähän höperöitä. Kauheasti kaikkea tehdä tuherretaan, mutta mistään ei tule sen valmiimpaa. Tätä samaa ollaan leikitty kohta 10 vuotta. 

T. mummo 81v ja pappa 83v

Ihana ketju.

Käyn kumppanin kanssa leikkipuistoissa lasten laitteissa, jos sellaisia tulee vastaan tyhjillään. Kiipeilen paikoissa, kun kukaan ei näe. Tykkään myös sisustaa kotiani hauskasti, ja olla "prinsessa", jolla on hieno meikkipöytä. Juoksentelen paikkoihin, ja tykkään käydä huvipuistossa. En mielestäni oo koskaan lopettanut lapsena olemista. Innostun samoista asioista, kuin lapsena.

Joka ilta leikitään nakkipiiloa,

Leikin olevani prinsessa, minulla on siis kaikki ne hienoudet päälläni ja joskus olen kummitus. Mutta lapsenlapseni pelkää, olen hänelle se prinsessa aina.

Ja mieheni kanssa leikin niitä tuhmia leikkejä, jatkoa edelliseen siis.

Hauska ketju. Itse "leikin" oman pään sisällä mielikuvitusleikkejä, esim jonkun kirjan tai elokuvan jälkern uppoudun siihen maailmaan ja alan kuvittelemaan itseäni tarinan hahmona ja keksimään juonikuvioita.

Tai sitten esim. lenkillä laittaa jonkun leffan soundtrackin pyörimään ja eläytyy siihen maailmaan ja kuvittelee olevansa seikkailulla tms. 

Palapelit on leikkiä, ja pasianssi. Joskus pelaan korttia 'etänä' siskon kanssa. Jaan molemmille kortit, pelaan vuorotellen molemmilla. Hauskaa😉

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Itse "leikin" oman pään sisällä mielikuvitusleikkejä, esim jonkun kirjan tai elokuvan jälkern uppoudun siihen maailmaan ja alan kuvittelemaan itseäni tarinan hahmona ja keksimään juonikuvioita.

Tai sitten esim. lenkillä laittaa jonkun leffan soundtrackin pyörimään ja eläytyy siihen maailmaan ja kuvittelee olevansa seikkailulla tms. 

Minä kehittelen myös pään sisällä erilaisia tarinoita ja kuvittelen olevani joku ihan muu. Suosikkini on joku viktoriaanisen ajan romanttisen sarjan sankaritar, mutta myös ne fantasiamaailmat ja joskus ihan nykyaika. Usein näihin liittyy myös eroottisia kohtauksia. En ole mieltänyt tätä niinkään leikiksi vaan ennemmin tarinankerronnaksi (joskus olen miettinyt kirjoittamistakin). Yleensä mietin näitä illalla/yöllä jos en saa unta. 

Kerron itselleni iltasatuja. Ovat usein eroottisiakin. Hahmoina jotain leffojen ja sarjojen tyyppejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvakaa nyt oikeasti aikuisiksi. Ei kenelläkään täysijärkisellä aikuisella ole mitään syytä tuhlata aikaansa alentumalla lapsen tasolle leikkimällä. Mitä jos työnantajanne tai asiakkanne tietoon tulisi tämä harrastuksenne.

Opiskelkaa vaikka uusia kieliä, suorittaakaa työhön liittyviä pätevyyksiä tai edes harrastakaa kunnon liikuntaa. Ei vain isojen ihmisten taantuma leikki-ikäiseksi mahdu minun päähäni. 

Eivät ole millään tavalla toisiaan poissulkevia asioita. Päinvastoin tukevat toisiaan. Sitä paitsi lapset eivät ole mitään alempaa luokkaa ihmisinä. Rohkeasti vaan leikkimään, ei se tee sinusta yhtään huonompaa. Surullista miten jotkut aikuiset ovat noin estoisia. Kaikki pelottaa. Toivottavasti et koskaan tee lapsia.

Juu, minä pyöräilen töihin semmoisen kympin per suunta, ja siinä ajellessahan sitä tulee keksittyä kaikenlaista hauskaa aikansa kuluksi. Usein mietin kanssakulkijoita ja keksin heille henkilöllisyyksiä ja tarinoita, joskus leikin olevani kilpapyöräilijä jne. 

Aiemmin kuljin työmatkaa kimppakyydillä ja mehän koko porukalla keksittiin juttuja muista autoilijoista, esim se yksi joka ajaa todella hitaasti joka aamu edessä sai ihan oman persoonallisuuden, samoin se joka kaahasi kovaa kyytiä ohi joka aamu. Ja juu ihan aikuisia korkeakoulutettuja työssäkäyviä ollaan, ikähaitarilla 30-60v. 

Kuurupiiloa. Kukaan ei kerro, missä on, missä liikkuu tai mitä tekee.

Kun ei ole miestä ja ikäni puolesta seksiviettini täysillä, omien käsien lisäksi myös mielikuvitus... noh, saa vapaat kädet! Joskus olen parikymppinen vanhemman Herran palkkaama siivooja / kotiapulainen tms, joskus yliopisto-opiskelija joka pyytää apua professoriltaan graduun liittyen, joskus olen sihteeri tai muuta. Ei-eroottisiakin leikkejä olisi kiva kokeilla, mutta nyt niin kova seksivietti päällänsä ettei kykene... Jos tästä ikinä pääsen, ostan sellaiset über-realistiset vauvanuket, tytön ja pojan ja hoidan kuin oikeita lapsiani heitä, kun ei ole oikeita lapsia kun ei sitä miestäkään saanut.

Leikkimisen iloa meille kaikille, olivatpa ne leikit sitten mitä ja minkätasoisia tahansa!

Vierailija kirjoitti:

Väritys. Aina lapsikylään mennessä haluaisin värittää lasten kanssa.

Paperinuket

Mene värittään lasten kans, mut kysy saako osallistua.

Lässytän pehmonallelle.

Minimaailmat kiehtoo, jouluksi teen koristeeksi ja tietenki tonttuovi laitettava. Onko palapelit leikkimistä? Niitä rakastan tehdä.

Leikin avoautollani ja moottoripyörilläni. Eläkeläinen 67v.

Kustaan suuhun.

En koskaan lopettanut legoilla leikkimistä. Toki nykyään harrastuksessa on sellainen pintapuoli, että kerron olevani AFOL=adult fan of lego, ja mukamas "kerään" hienoja settejä sijoitusmielessä/koristeeksi (jos koko harrastus edes tulee puheeksi) vaikka totuus on, että antoisinta legojen kanssa toimittamista on juuri kaikenlaisen höpsön ja mielikuvituksellisen maailman/tilanteiden rakentaminen ja niissä leikkiminen. Muiden ollessa kotona rakennan vain "asiallisesti" ja aikuismaisesti jotain hiotumpia projekteja kuin mikäkin mallinrakentaja konsanaan mutta yksin ollessa meno muistuttaa enemmän jotain mitä voisi nähdä jossain lego-elokuvassa :D Swoooshhh!!! Piu piu piiuuu!!

M, 35v, naimissa.