Leikkivät aikuiset, mitä leikitte?

Vierailija kirjoitti:

Ja kyllä, minä opiskelen mm. kieliä omaksi huvikseni, harrastan liikuntaa ja tuon lisäksi "leikin" myös.

 

t. 227

Myös minä opiskelen kieliä, tosin tosi rennolla otteella. Eli teen harjoituksia Duolingolla. Olen valinnut neljä kieltä opeteltavakseni. Yhdessä on jonkinlaisia tavoitteita, muissa ei niinkään. Ajattelen, että tekee aivoille hyvää, kun vaihtaa lennosta kielestä toiseen. 

Leikin stripparia usein.

Mulla on mielikuvitus ollut aina kova. Mä kuvittelen olevani milloin huipputaitoluistelija, voimistelija, urheilija jne. Oikeasti inhoan julkisuutta ja pari minusta tehtyä lehtijuttuakin ärsytti mutta harrastusporukan vuoksi suostuin niihin että saavat julkisuutta, olen pariin otteeseen kieltäynyt katugalluphaastatteluistakin mutta kiva haaveilla olevansa milloin mitäkin. Katsotaan miehen kanssa myös yhdessä lastenelokuvia. 

Ootko AP mies vai nainen? 

Vierailija kirjoitti:

Joskus kauppakeskuksessa kävellessä kuvittelen olevani huippumalli. Oikeasti olen nelikymppinen pullukka.   On olemassa XL malleja ja MONI mies pitää myös runsaista naisista. Yksi vaietuimmista asioista. 

Vierailija kirjoitti:

Leikin aikuista. Olen 4-kymppinen enkä tunne itseäni aikuiseksi enkä kypsäksi millään lailla.

Mä oon kans tehnyt tota aika nuoresta. Ei ole aikuistumista vielä tapahtunut (69 v.) mut olen oppinut esittämään hyvin tätä roolia.

Leikin töihin ajaessani että olen huippukirurgi menossa tekemään vaativia leikkauksia, ja töissä kaikki odottavat minua saapuvaksi koska olen niin tärkeä. Kummasta kohottaa mielialaa ja helpottaa ahdistusta.

Kohta te kaikki leikitte kortistossa.

Vierailija kirjoitti:

Leikin kerran kuussa saavani hulluna orkkuja kun makaan mieheni kanssa.

Miehesi on tosionnekas.

Leikitään Kuningasta ja palvelijatarta, tämä on tuossa leikissä melko ehdoton, palvelija valmis mihin tahansa, ja vielä hieman päälle.... 



https://tinyurl.com/bdhwebew

Olen pieni hiiri, asun metsässä suuressa sienessä.

Mä olen töissä päiväkodissa joten saan leikkiä niin paljon kuin jaksan ja mulle vielä maksetaan siitä. Hippa ja piilo on kivoimpia, mutta tykkään myös leikkiä legoilla. 

Löysin tämän ketjun taas. Joskus bussissa istuessa mietin näyttääkö Tampere Venäjältä, rakennuksineen ja historioineen, harmaana. Se mielikuvittelu ei ole ihan kivaa kuitenkaan. Mutta siinä matka-aika kuluu kivasti. Muutakin mielessä, lintuja näkyy joskus ja matkapuhelintukiasemia.

Minusta on surullista, miten kielteisesti jotkut tässäkin ketjussa suhtautuvat leikkimiseen.

Leikkiin liittyvät luovuus, mielikuvitus, uteliaisuus ja kokeilunhalu. Nämä ovat vahvuuksia, eivät heikkouksia. Lisäksi leikkisyys sekä motivoi oppimaan uutta että auttaa uuden oppimisessa. Joku mainitsi kielten opiskelun - minulla leikki on alakouluikäisestä saakka ollut keino tehostaa sitä, minulla oli nimittäin koulumatkoilla tapana käydä kuvitteellisia keskusteluja vierailla kielillä. Samoin leikkimällä olen oppinut käyttämään monia tietokoneohjelmia ja järjestelmiä, joita nykyään käytän työssäni. Tällä hetkellä tutustun leikkimällä tekoälyn mahdollisuuksiin - tämä todennäköisesti ennemmin parantaa työmahdollisuuksiani tulevaisuudessa kuin heikentää niitä.

Bonuksena vielä se, että leikki voi auttaa kestämään rankkoja tilanteita vähän paremmin (olen lukenut esim. keskitysleireiltä selviytyneiden kokemuksia, joissa he kuvittelivat itsensä jonnekin aivan muualle, ja se auttoi jaksamaan). Aivojumppa myös vähentää dementian riskiä.

Mietin myös yhtä kommenttia siitä, eikö yhtään hävetä, mitä pomo tai asiakkaat ajattelisivat. Minusta tässä häpeäajattelu menee ihan överiksi. Ymmärrän, että voi olla ihan fiksua miettiä, miten käyttäytyy julkisella paikalla tai etenkin töissä. Mutta että pitäisi sensuroida jopa ajatuksiaan ihan vain häpeän pelossa?

'Ei saa koskea lattiaan', hyppynarulla hyppely ja temppuilu, sekä pukeutumis- ja meikkausleikit. Leikin myös kotia, välillä otan pehmoleluni pöydän ääreen 'ruokailemaan' kanssani.

Sinä, joka leikit hippaa ja piilosta miehesi kanssa: olen kateellinen, tuollainen mies olisi unelmani. Leikkimisen takia toivon saavani lapsia, saisi ihan luvan kanssa 'hullutella' pikkuisen kanssa. 

En leiki mutta jos joku ehdottaisi että mennään leikkiman kirkonrottaa, piilosta tai hippaa lähtisin onnellisena mukaan! Miksei aikuiset enää leiki :( 

Varmasti minunkin kaverit tykkäisivät kunhan vain ensin saisin ne tulemaan leikkimään hippaa!

Meillä joskus serkkukokouksissa leikittiin lapsuuden perinneleikkejä. Pääsiäisin siskon perhe piilottaa pääsiäismunia, siinä sitten lapsiensa perheet etsivät niitä, vieraatkin pääsee osallistumaan 

Minun eläkkeellä oleva äitini rakensi talvella takapihalleen lumesta labyrintin. On tehnyt usein myös lumiukkoja. Minä, mies ja lapsi leikitään välillä kissoja (mau'utaan). Kerran mies vahingossa sähähti julkisella paikalla, kun DNA-myyjä totesi, ettei heillä ollut jotain tiettyä puhelinmallia liikkeessä :'D 

Tärkeää työroolia tietenkin. Joskus esitän epävarmaa erottaakseni tyhmät joukosta.

Vierailija kirjoitti:

Hyppynarunhan voisi ostaa ja hula hula vanteen, kuperkeikka olisi yksi, mitä voisi ala-asteen aikaisilta ajoilta verestellä, onnistuuko :D ettei katkea paikat.

Hula hulavanteen ostin jo, mutta sellaisen tylsän aikuisten painavan version, joka tekee vain kipeää. Tahdon sellaisen lasten version, väriltään mieluiten sellaisen pinkki-valkoraitaisen. Hyppynarukin löytyy yksinhyppelyyn, mutta se pitkä puuttuu ja ne kaverit pyörittämässä ja lausumassa sitä lorua Nallekarhu nallekarhu....

Nykyään rakastan luonnossa liikkumista ja niillä retkillä rakentelen edelleen käpylehmiä ja jos polun varteen sattuu pienikin puro, sinne pitää laskea kaarnalaiva. Kuvittelen mitkä kaikki metsänelävät seuraavat kulkuani. Yksin ollessani juttelen niille ja kerron missä tarkoituksessa olen liikkeellä.

Kotona pelaamme lautapelejä aina kun saamme nuoria kylään. Legoilla haluaisin rakennella enemmän, mutta poika pakkasi ne varaston peränurkkaan muuttaessaan tyttöystävän kanssa yhteiseen kotiin. Ensi kesänä hän pääsee kaivamaan ne esiin, että äiskä pääsee leikkimään.