Miksi toisilla on lapset joka viikonloppu yökylässä mummolassa?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsin kerran naisen, joka piti joka toinen viikonloppu pe-su ja lopuksi joka viikonloppu lapsenlapsiaan, vaikka itsekin kävi töissä ja varmasti olisi ollut lepo tarpeen hänellekin. Ihmettelin tätä kovasti, ihmettelin myös miten joku raaskii antaa lapset lähes joka viikonloppu pois! Myöhemmin selvisi, että lasten vanhemmat narkkasivat ja kotiolot oli sen mukaiset. Sitten vasta ymmärsin, että mummi yritti auttaa näitä lapsenlapsiaan. Lopulta lapset otettiin huostaan.
Ei ole millään tavalla normaalia, että lapset ovat kaikki viikonloput hoidossa, jokin on silloin oikeasti vialla.
Et noilta narkkiharhoiltas tajua että joillain on viikonloppuisin töitä?
Ei tainnut olla keskustelussa kyse töiden takia hoidossa olosta, vaan "muuten vaan" joka viikonloppuisesta yökyläilystä. Pakko oli ymmärtää tahallaan väärin. 🤦🏻 taisi jotenkin osua arkaan paikkaan.
Meillä ei ole koskaan kummatkaan isovanhemmat pyytäneet lapsia yökylään. Lapset nyt 8 ja 10. Pari kertaa ovat olleet. Kateeksi käy aktiiviset isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsin kerran naisen, joka piti joka toinen viikonloppu pe-su ja lopuksi joka viikonloppu lapsenlapsiaan, vaikka itsekin kävi töissä ja varmasti olisi ollut lepo tarpeen hänellekin. Ihmettelin tätä kovasti, ihmettelin myös miten joku raaskii antaa lapset lähes joka viikonloppu pois! Myöhemmin selvisi, että lasten vanhemmat narkkasivat ja kotiolot oli sen mukaiset. Sitten vasta ymmärsin, että mummi yritti auttaa näitä lapsenlapsiaan. Lopulta lapset otettiin huostaan.
Ei ole millään tavalla normaalia, että lapset ovat kaikki viikonloput hoidossa, jokin on silloin oikeasti vialla.
Et noilta narkkiharhoiltas tajua että joillain on viikonloppuisin töitä?
Ei tainnut olla keskustelussa kyse töiden takia hoidossa olosta, vaan "muuten vaan" joka viikonloppuisesta yökyläilystä. Pakko oli ymmärtää tahallaa
Työt on ilmiselvä vastaus aloituskysymykseen. Ihmetyttää ihmisten typeryys
Minä tykkäsin käydä mummolla. Ja mummo oli iloinen kun menin sinne. Kuljin itse julkisilla n.10-vuotiaasta lähtien. Voi että on ikävä mummoa, vaikka hänen poismenostaan on jo 15 vuotta. Omalla lapsellani on vain yksi mummo elossa, jota näkee välimatkan vuoksi vain pari kertaa vuodessa.
Meillä mummu oli aina arkisin hoitamassa kotia meillä. Siis siivosi ja teki ruoan valmiiksi kun tultii kotii koulusta. Lähti n. tunnin päästä kun vanhemmat tuli töistä. Ihan normaali perhe meillä. Kaikki tykätään siististä kodista ja mummu on semmone jokapaikan höslä. Auttaa mielellää. Sairasta leimata muita vaikka niillä olis vaa läheiset sukulaiset.
Minä olisin huolissani, jos lapseni haluaisi olla joka viikonloppu mummolassa kotona olemisen sijaan. Minä viihdyin paremmin mummolassa, koska kotiolot olivat huonot.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin mummola on lapsille tärkeä paikka. Myös koti ja perheen kesken tehdyt asiat ovat lapsille tärkeitä juttuja. Lapsemme eivät ole jatkuvasti mummolassa yökylässä. Haluamme, että oma perheemme on yhteenkuuluva ja toimiva. Yhdessä siihen on kasvettu.
Mä koin lapsena ahdistavaksi sen,että oltiin niin paljon ydinperheen kesken.Kivointa oli,kun koko iso suku oli koolla.ihmisiä oli enemmän, tekemistä enemmän ja paljon hauskempaa niin.
Onko näiltä isovanhemmilta kysytty, että onko ok tuoda lapset joka viikonloppu? Pyytävätkö itse vai oletatteko, että he haluavat lapset sinne? Minut lapsena nakattiin joka viikonloppu isovanhemmille ja sain kuunnella sitä marmatusta, ettei jaksaisi ja ei saa tehdä rauhassa omia juttuja jne. Vanhemmille ei uskallettu sanoa mitään.
Itse viihdyin paljon mummolassa. Rakastin kuunnella papan juttuja, hän oli aika viisas mies. Puuhailtiin mummun kanssa, hoidin koiria ja pelattiin mummun ja papan kanssa korttia myöhään illalla. Kotona noista mitään ei oikein tehty; isä teki uraa ja oli yömyöhään töissä, äiti oli kai stressaantunut ja uupunut kodin ja lasten hoidosta. Olin sisaruksista vanhin eikä mulla oikein ollut mitään yhteistä pikkusisarusten kanssa silloin. Pidän lapsuuttani silti hyvänä ja onnellisena, mutta yksi syy sille on varmasti se, että olen saanut jakamatonta huomiota mummolassa.
Vierailija kirjoitti:
Outo kysymys. Selvästi lapsettomalta. Nykyään lapsia on niin vähän että mummuilla voi olla vaikka vain yksi lapsenlapsi ja järjettömät määrät lelliteltävää tavaroina ja huomiona. Eläkeläisillä on aikaa. Jos lapsi itse haluaa mennä kun mummo pyytää mikäs siinä. Miksipä ei haluaisi mennä lellittäväksi.
Ei läheskään kaikki mummot ole eläkkeellä. Minun lapsen isovanhemmat ovat päälle kuusikymppisiä ja eläkeikään muutama vuosi aikaa.
Olen entinen taksikuski. Näin kahdenkymmenen vuoden aikana jos ja vaikka mitä. Sydäntä särki monesti, kun sellainen 18-35v yh-äiti hyppäsi tuhannen jurrissa kyytiin ja 1-4 alaikäistä pientä lasta itkee ja huutaa ulkona, että älä äiti taas mene kapakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin taapero menee mummolaan siksi, että saataisiin hänelle joskus pikkusisarus aikaiseksi. Kotona on kiinni kuin takiainen, niin aika vaikea siinä on saada miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa, etenkin kun koittaa tulla harva se ilta viereenkin omasta huoneestaan milloin mistäkin syystä.
Joskus pitää parisuhdettakin hoitaa ja kyllä se seksielämäkin on tärkeä, etenkin jos on vielä lisää lapsiakin toiveissa.
Että lisää vaan lapsia isovanhempien kasvatettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan julkisuudessa todella paljon siitä, miksi nykyään lapset ja nuoret voi niin huonosti. Tämä ketju selittää kyllä asiaa hyvin pitkälti. Normaali kiintymyssuhde lasten ja vanhempien väliltä puuttuu. Kiva että on läheiset isovanhemmat, mutta jos joku väittää että on ihan ok että lapset ovat vapaa-aikanaan yhtä paljon, tai jopa enemmän hoidossa kuin kotonaan oman perheensä kanssa, niin kyllä siinä yritetään pestä mustaa valkoiseksi.
Siihen vanhaan hyvään aikaan johon viittaat,lapset olivat paljon enemmän mummoloissa,kavereilla,sukulaisissa ja keskenään.
Ehkäpä pahoinvointi johtuukin siitä,että ollaan liikaa ydinperheen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan julkisuudessa todella paljon siitä, miksi nykyään lapset ja nuoret voi niin huonosti. Tämä ketju selittää kyllä asiaa hyvin pitkälti. Normaali kiintymyssuhde lasten ja vanhempien väliltä puuttuu. Kiva että on läheiset isovanhemmat, mutta jos joku väittää että on ihan ok että lapset ovat vapaa-aikanaan yhtä paljon, tai jopa enemmän hoidossa kuin kotonaan oman perheensä kanssa, niin kyllä siinä yritetään pestä mustaa valkoiseksi.
Siihen vanhaan hyvään aikaan johon viittaat,lapset olivat paljon enemmän mummoloissa,kavereilla,sukulaisissa ja keskenään.
Ehkäpä pahoinvointi johtuukin siitä,että ollaan liikaa ydinperheen kesken.
Melkoisen vitsin murjaisit! Että liikaa ydinperheen kesken. Kyllä se ongelma on siinä, että lapset työnnetään joko päiväkotiin tai isovanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Jospa mummo ja pappa ovat vasta viiskymppisiä ja lapset oikeasti ilahduttavat.
Todennäköisesti nämä nuoret isovanhemmat haluaisivat vihdoin viettää omaa elämää. Jos vanhemmat eivät itse jaksa hoitaa töitä ja lapsia niin miten te oletatte että ne isovanhemmat jaksavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan julkisuudessa todella paljon siitä, miksi nykyään lapset ja nuoret voi niin huonosti. Tämä ketju selittää kyllä asiaa hyvin pitkälti. Normaali kiintymyssuhde lasten ja vanhempien väliltä puuttuu. Kiva että on läheiset isovanhemmat, mutta jos joku väittää että on ihan ok että lapset ovat vapaa-aikanaan yhtä paljon, tai jopa enemmän hoidossa kuin kotonaan oman perheensä kanssa, niin kyllä siinä yritetään pestä mustaa valkoiseksi.
Siihen vanhaan hyvään aikaan johon viittaat,lapset olivat paljon enemmän mummoloissa,kavereilla,sukulaisissa ja keskenään.
Ehkäpä pahoinvointi johtuukin siitä,että ollaan liikaa ydinperheen kesken.
Melkoisen vitsin murjaisit! Että liikaa ydinperheen kesken. Kyllä se ongelma on siinä, et
Ei se ole vitsi,vaan totisinta totta, että elämä on tylsempää ja kapeampaa ydinperheessä kuin suuren suvun keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen entinen taksikuski. Näin kahdenkymmenen vuoden aikana jos ja vaikka mitä. Sydäntä särki monesti, kun sellainen 18-35v yh-äiti hyppäsi tuhannen jurrissa kyytiin ja 1-4 alaikäistä pientä lasta itkee ja huutaa ulkona, että älä äiti taas mene kapakkaan.
Onneksi näitä on pieni vähemmistö kuitenkin ja oman kokemuksen pohjalta sanoisin, että taksiasiakkaina vähenevä joukko... Tai voi toki olla alueellista vaihtelua tässäkin.
No ainakin meillä lapset haluaa mummolaan ja mummolaan halutaan heidät käymään. Tänä viikonloppuna tytär miehineen lajittelee tavaroita ennen muuttoa ja lapset tulee siksi tänne, koska ei siellä seassa ole mitään järkeä pyöriä. Saavat nopeammin tavarat lajiteltua ennen kuin Sortti-auto keskiviikkona kurvaa tänne. Ylimääräiset mutta säilytettävät tuovat meidän autotalliin ja meille pääsee myös saunomaan lapsia hakiessa.
t. mummo
Kannattaa olla sosiaalitoimeen yhteydessä, esimerkiksi tukiperheen saamiseksi.