Nepsyt-sarja

Miten aloituskommentti liittyy millään tavalla nepsyt- sarjaan? Nyt en ymmärrä. Olisi nyt kannattanut aloittaa oikeasti asialla mikä liittyy aiheeseen eikä jatkaa sitä harhaa,  että nepsy- haasteet on kasvatuksen ja ympäristön luomaa ongelmaa. Olet nyt todella hakoteillä asian kanssa. Harmi että tämän tärkeän asian keskustelu on lähtenyt näin virheellisillä tiedolla liikkeelle.

 

Huomaa että aloituksen vuoksi keskustelussa on paljon ihmisiä mukana jotka eivät ymmärrä lankaan mistä puhuvat. Tekisi mieli aloittaa uusi keskustelu, jossa keskitytään oikeasti aiheeseen eikä mennä tälle linjalle ettei nykyajan aikuiset osaa kasvattaa lapsia.

Mulla, mun vanhemmilla ja isovanhemmilla on ja on ollut nepsy- ominaisuuksia. Sitä ei vain silloin tunnettu. Olivat oman alansa neroja, mielettömän hyvä keskittymiskyky silloin kun tekivät sitä mitä rakastivat, halusivat vaikuttaa tärkeisiin asioihin, auttoivat aina heikommassa asemassa olevia ja olivat aina valmiita jakamaan tietoa siitä aiheesta mikä oli intohimon kohde.

 

Kukaan heistä ei pärjännyt koulussa, kouluja jäi kesken ja elämä oli vaikeaa, ympäristön ymmärtämättömyys toi vakavaa masennusta ja toivottomuuttakin, mutta selvisivät ilman kouluja eteenpäin, raivasivat tiensä korkeisiinkin asemiin, tekivät uraauurtavaa työtä. joku jopa suomen paras siinä, mitä teki, onneksi lisääntyivät, en keksi mutään syytä, miksi ei. 

tuntuu hullulta että aihe herättää näin paljon vihaa, jopa ajatuksia siitä että meitä pitäisi jotenkin rajoittaa?! Te ymmärtämättömät ihmiset olette meidän suurin ongelma. 

aika moni huippu osaaja jäisi silloin syntymättä. Ihmiskunta tyhmenisi entisestään. Moni huippu- taiteilija, säveltäjä, keksijä, nero jne on nepsy, teillä neuronormaaleilla olis aika helkkarin tylsää ja tasapaksua ilman meitä. Elämä olis mustavalkoista, kliinistä ja äänetöntä. Kodit olis valkoisia, ei pölyhiukkasesta missään ja se olisi teidän elämän tärkein sisältö. Ja se ettei kukaan kiroile tai käyttäydy äänekkäästi. 

 

Näitä kommentteja lukeneena voin sanoa , en ikinä vaihtaisi autisminkirjo- adhd elämästäni sekuntiakaan pois, jos minusta tulisi sen myötä näin ymmärtämätön ja ahdasmielinen ihminen, kuten moni teistä.

Haukutte masentunutta nuorta, vähättelette lääkärien ammattitaitoa, kuvittelette että lapset saa vain pyytämällä diagnooseja ja muuta kuraa. Haukutte  vanhempia jotka tekee kaikkensa kun vain haluavat että heidän lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti. Ja miettikää itse vaikka niin että lapsellanne on vaikka diabetes ja tarvitsee koulussa tukea sen kanssa ja kun ei saisi, sijoitetaan vieraalle paikkakunnalle laitokseen ja sitten pääsee kouluun jossa saa tukea. Sekö olisi oikein? Dokumentin Hansin tilanne oli juuri tämä. 

 

Dokumentissa on lapsia ja nuoria jotka käyttäytyvät jokainen omalla tavallaan kun kuormittuvat. Joku masentuu, joku on väkivaltainen, joku jättää menemästä kouluun. Kun kuormitus sadaan pois, tilanne muuttuu. Eikö silloin lapsia kannata tukea, niin ongelmat vähenee? Ei tämä maailma ole koskaan täydellinen, rapatessa roiskuu, kirosana singahtaa, koti ei ole aina viimeisen päälle tikissä, mitä sitten. Se on elämää. 

 

Vierailija kirjoitti:

Nepsyille pitää asettaa rajat, tiukemmat kuin normaaleille lapsille. Muuten elämä on ihan retuperällä, jämäkkyys on hyväksi nepsyjen hyvinvoinnille, auttaa päänsisäiseen kaaokseen ja tuo selkeyttä elämään. Vahvat rutiinit oltava.

Nykyään mennään pieleen tässä, että joustetaan liikaa ja ei pidetä mitään kuria lapsille. Koko maailma ei pyöri lapsen pillin mukana.

T. Nepsy

Ei koske kaikkia. Minä autistisena menen shutdowniin enkä pysty toimimaan lainkaan, ellei minua käsitellä lempeästi. 

Vierailija kirjoitti:

Voi vtu näitä kommentoijia, että ennen ei ollut nepsyjä. Mun isä on boomer-ikäluokkaa ja ihan niin aito nepsy kuin olla voi. Vtuttaa se, että ei ole saanut siihen apua ja nyt ei edes hae, vaikka apua nykyään saisi. Eniten vtuttaa se, että meni vielä lisääntymään, koska minä olen hänestä se seuraava nepsy. Elämä on ihan riittävän pskaa tämän kanssa ilman ulkopuolisten vähättelyä. 

Täällä toinen kohtalontoveri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tuo 5 kakaran äiti Sanna, ajelee autoa ja kertoo torkkuvansa ratissa.

Koska tämä äite tappaa jonkun sivullisen tiellä liikkuvan nukahtamalla rattiin? Kertoo tästä julkisesti eikä tee asialle mitään, voidaan luokitella jo murhaksi jos jotain sattuu.

Ja sitten itsellään onko kakarat huonostikäyttäytyviä jos äite on tuollainen?

Ei hyvää päivää. 

Ei ole hyvä päivä. Mutta äiti varmaan nepsy itsekin. Usein vanhemmat diagnosoidaan vasta lasten diagnoosin yhteydessä tai jää diagnosoimatta silloinkin, vaikka olisivat. 

 

Kaikki ongelmat kuitataan nykyään kiusaamisella ja nepsyllä. Tai kaikki on aina toisten vika. Omassa käytöksessä ja vanhemmuudessa ei ole mitään vikaa.

Kakarat saa tehdä mitä vaan koska nepsy ja kiusattiin. Aikuinen t

Lapsen hermostosta ei saa normaalia, vaikka aikuinen käyttäytyisi miten. Mutta oireita saa lievitettyä hyvinkin, kun lasta (tai aikuista) kohdataan hänelle sopivalla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö), autismikirjon häiriöt ja oppimisvaikeudet, on yhdistetty aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin eroavaisuuksiin useissa tutkimuksissa. Näitä eroja havaitaan muun muassa aivojen kuvantamistutkimuksissa, kuten MRI (magneettiresonanssikuvaus) ja fMRI (toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus), jotka voivat näyttää poikkeavuuksia aivojen rakenteessa, koon, yhteyksissä ja aktiivisuudessa.

Esimerkiksi ADHD:n kohdalla on havaittu, että tietyt aivoalueet voivat olla pienempiä tai niiden toiminta heikompaa, erityisesti niillä alueilla, jotka ovat vastuussa tarkkaavaisuuden säätelystä ja impulssikontrollista. Autismikirjon häiriöissä puolestaan on havaittu poikkeavuuksia aivojen kommunikaatioreiteissä ja -verkostoissa, jotka vaikut

Uskoisin, että on aika vaikea muutenkin erottaa, mikä ihmisen aivoissa ja käytöksessä johtuu ADHD:sta, mikä autismista ja mikä kehityksellisestä traumasta, sikäli, että henkilöllä olisi ne kaikki.

Kuitenkin hoito tapahtuu aina yksilötasolla ja onnistumiset ja epäonnistumiset myöskin. Yksilötasolla syntyy surkeita elämänkohtaloita tai onnistumistarinoita. Ja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi, toivoisi, että jokainen saisi itselleen parasta mahdollista hoitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen harvinainen koe tehtiin vuonna 2013. Siinä verrattiin metyylifenidaatin aiheuttamaa dopamiinivastetta ADHD-potilailla ja terveillä verrokeilla niin, että kaikkien koehenkilöiden suorituskyky testattiin kokeen alussa tehtävillä testeillä. Sen jälkeen potilaiden aivoja kuvattiin PET-kuvantamislaitteella. Tutkimustulosten mukaan mitään eroa ei löytynyt koehenkilöiden välillä D2/D3 -reseptorien saatavuudessa tai dopamiinivasteessa. Metyylifenidaatti paransi yhtä paljon terveiden, huonosti suoriutuneiden koehenkilöiden keskittymiskykyä kuin ADHD-potilaiden keskittymiskykyä testeillä mitattuna. Tutkijat toteavatkin, että on epätodennäköistä, että dopamiinijärjestelmän dysregulaatio itsessään tuskin aiheuttaa ADHD:ta. Tutk

Kun tutkimusnäyttö koski sitä, että vaikutus on samankaltainen, olit hyperaktiivinen tai et, se vähentää motorista levottomuutta ja parantaa keskittymiskykyä kaikilla ihmisillä. Toisin sanoen myytävät ADHD-lääkkeet eivät ole mitään sairauden hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, vaan kahvin kaltaisia stimulantteja, joiden vaikutus on paitsi yleinen myös yksilöllinen ja riippuu mm. annoskoosta.

En nyt ymmärrä mikä on ongelmasi? Verenpainelääkkeetkin madaltavat verenpainetta, oli lääkkeenkäyttäjällä sitten verenpainetautia tai ei.

Eli verenpainelääkkeet eivät sinun mukaasi ole mitään sairauden hoitoon kehitettyjä lääkkeitä.

Voipi tulla tälle Vauhkalalle pikkuiset oikeudenkäyntikulut korvattaviksi 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsyille pitää asettaa rajat, tiukemmat kuin normaaleille lapsille. Muuten elämä on ihan retuperällä, jämäkkyys on hyväksi nepsyjen hyvinvoinnille, auttaa päänsisäiseen kaaokseen ja tuo selkeyttä elämään. Vahvat rutiinit oltava.

Nykyään mennään pieleen tässä, että joustetaan liikaa ja ei pidetä mitään kuria lapsille. Koko maailma ei pyöri lapsen pillin mukana.

T. Nepsy

Ei koske kaikkia. Minä autistisena menen shutdowniin enkä pysty toimimaan lainkaan, ellei minua käsitellä lempeästi. 

 

Rajoja voi asettaa lempeästikkin. Ei se tarkoita huutamista yms. Vaan vaikka yhdessä tekemistä, mutta kuitenkin ettei asiat jää tekemättä. Ettei kaikessa anna vaihtoehtoa, ettei jotain asiaa tarvitse tehdä. 

T. Nepsy

Vierailija kirjoitti:

Miten aloituskommentti liittyy millään tavalla nepsyt- sarjaan? Nyt en ymmärrä. Olisi nyt kannattanut aloittaa oikeasti asialla mikä liittyy aiheeseen eikä jatkaa sitä harhaa,  että nepsy- haasteet on kasvatuksen ja ympäristön luomaa ongelmaa. Olet nyt todella hakoteillä asian kanssa. Harmi että tämän tärkeän asian keskustelu on lähtenyt näin virheellisillä tiedolla liikkeelle.

 

Huomaa että aloituksen vuoksi keskustelussa on paljon ihmisiä mukana jotka eivät ymmärrä lankaan mistä puhuvat. Tekisi mieli aloittaa uusi keskustelu, jossa keskitytään oikeasti aiheeseen eikä mennä tälle linjalle ettei nykyajan aikuiset osaa kasvattaa lapsia.

Mulla, mun vanhemmilla ja isovanhemmilla on ja on ollut nepsy- ominaisuuksia. Sitä ei vain silloin tunnettu. Olivat oman alansa neroja, mielettömän hyvä keskittymiskyky silloin kun tekivät sitä mitä rakastivat, halusivat vaikuttaa tärkeisiin asioihin, auttoivat aina heikommassa

Myös meidän suvussa on nepsyjä siellä ja täällä jo vuosisata sitten syntyneissä. 

Olen ajatellut, että nämä eivät tulleet niin esiin, kun maailma oli rauhallisempi paikka elää ilman tiktokeja ja pikaviestimiä ja kaupungistumista ja koulutustakaan sai vain harva. Siinä maailmassa pärjäsi ja ne ominaisuudet kääntyivät pikemmin supervoimiksi lisättynä omalaatuisuudella kuin siksi, että ei pärjää maailmassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsyille pitää asettaa rajat, tiukemmat kuin normaaleille lapsille. Muuten elämä on ihan retuperällä, jämäkkyys on hyväksi nepsyjen hyvinvoinnille, auttaa päänsisäiseen kaaokseen ja tuo selkeyttä elämään. Vahvat rutiinit oltava.

Nykyään mennään pieleen tässä, että joustetaan liikaa ja ei pidetä mitään kuria lapsille. Koko maailma ei pyöri lapsen pillin mukana.

T. Nepsy

Ei koske kaikkia. Minä autistisena menen shutdowniin enkä pysty toimimaan lainkaan, ellei minua käsitellä lempeästi. 

Rajoja voi asettaa lempeästikkin. Ei se tarkoita huutamista yms. Vaan vaikka yhdessä tekemistä, mutta kuitenkin ettei asiat jää tekemättä. Ettei kaikessa anna vaihtoehtoa, ettei jotain asiaa tarvitse tehdä. 

T. Nepsy

Toki. Rajat pitää olla, mutta sana tiukka saa jo luettuna sykkeen nousemaan. Osaan itseohjautuvasti säätää elämääni jämäkästi, olen supersuoriutuja. Ahdistaisi ajatuskin, että joku vaatisi vielä lisää. Ja kai se on se autismi, mikä saa ottamaan tuonkin pois kontekstistaan ja liian kirjaimellisesti, koska asia ei kohdistu minuun. Toisaalta joku villikin saatettaisiin saada paremmalle raiteelle, jos häntä osataan käsitellä oikein sen sijaan, että pahennetaan tilannetta väärällä tavalla tiukalla otteella (lapsi kokee, ettei olla samalla puolella eikä motivoidu vaan sulkeutuu ja tuntee pelin menetetyksi, joten mitä väliä millään). 

Vierailija kirjoitti:

Voipi tulla tälle Vauhkalalle pikkuiset oikeudenkäyntikulut korvattaviksi 😂

Kuka on Vauhkala?

Vierailija kirjoitti:

"Tunnustan, että en ole katsonut sarjaa ja nepsykeskustelu on sinänsä loputonta, kun niitä oireita ei voi ymmärtää kuin toinen samanlainen."

Mistä sitten luulet itse tietäväsi miten neurotyypillisellä menee eli onks he sun mielestä kaikki samanlaisii ja ymmärtävät ilman muuta toisiaan. Huoh!

En tietenkään voi kaikkien tilannetta tietää. Eihän kukaan voi. Mutta on hyvin helppo kertoa, että miten tulisi toimia ja miten ei, kun itse ei ole nepsyn kanssa elänyt tai jos itse ei ole nepsy. Meilläkin on ns. neurotyypillinen lapsi ja hänen kanssaan eläminen on täysin erilaista. Suoraviivaista ja mutkatonta, vaikka sinänsä haasteita tietenkin hänenkin kanssaan on ollut. Nepsylapsen kanssa taas joutuu puntaroimaan asioita ihan eri tavalla. Olen siinä mielessä erittäin onnekas, että olen saanut valtavan suuren avun lääkkeestä. Kun söin ensimmäiset lääkkeet, tunsin oloni jopa huijatuksi, kun elämä oli niin paljon helpompaa monin tavoin. Ja tuo toki on lääkkeen tarkoitus. Eli silloin kun aivot toimii neurotyypillisen tavoin lääkkeen avulla, on muutos aivan valtava. 

Vierailija kirjoitti:

"Osa asioista (kuten itsellä työ) on hyperfocus, mutta sen sijaan kun pitäisi esimerkiksi siivota, jumitan. Ja saatan jumitan kauan. Jos ei kiinnosta, on tavallista vaikeampaa aloittaa."

Ilman tutkimuksia olen ihan neurotyypillinen ja minuakin tökkii siivoaminen. Samoin lapsiani. Heilläkään ei mitään häikkää. Mutta siivoamme viihtyvyyden vuoksi sovittuina päivinä. Harvoin. Aivojen hermoradat kehittyvät siinä niin, että mieleen jää jäljet sekä tekemisestä että tehdystä mielihyvästä.

Teillä nepsyilläkö ei onnistu? Autisminkirjo vai adhd?

Ennen kehitysvammaisia opetettiin harjaantumiskoulussa.

ADHD ei ole kehitysvamma. ADHD ei vaikuta älykkyyteen. ADHD vaikuttaa todella monella tavalla, mutta nostin tuohon pari ääriesimerkkiä. Olen soimannut itseäni koko elämäni ajan siitä, että miten normaalilla älyllä varustetulla ihmisillä voi olla niin vaikeaa suoriutua monista asioista. Olen tosiaan diagnoosin saamisen jälkeen opiskellut hyvinkin paljon ja edennyt työelämässä nopeasti (en tehnyt kokopäivätyötä silloin, kun lapsen tilanne on ollut huono) mutta siitä huolimatta palautan esimerkiksi kirjastoon kirjat aina myöhässä, unohtelen tärkeitä menoja, vitkutan epämiellyttäviä tehtäviä, hukkaan tavaroita käsittämättömällä tavalla jne. 

Ja meillä on aina kohtuullisen siistiä, koska sitten pitää keksiä keinot hallita arkea. Tavaramäärän minimointi, viikkosiivouspäivä, tarkalleen jaetut tehtävät jne. Siitä huolimatta saatan jumittaa kolme tuntia sohvalla ja miettiä imurointia. Työpäivinä alan taas heti hommiin ja työpäivien rajaaminen on hankalaa. Saatan lukea mielenkiintoisen kirjan muutamassa tunnissa tai vastaavasti palauttaa koulutehtävän 2 minuuttia ennen deadlinea. Nämä on toiminnanohjauksen haasteita, johon joillakin auttaa esimerkiksi valmennus. Jos itselläni olisi rinnalla ihminen, joka katsoisi perään niin hommat sujuisi paljon sukkelammin. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nepsyt omalle luokalle mesoamaan häiritsemästä muita! Eihän kenestäkään nepsystä tulee muuta kun työttömiä tuen saajia tai ovat eläkkeellä 25 vuotiaana 

Ei näin tyhmään kommenttiin kannattaisi edes vastata; mm. koska vähänkään asiasta tietävä, tietää myös, että nepsyjä on todella monenlaisia. T. Nepsy 52 v., korkeakoulututkinto ja oman alan töissä kymmeniä vuosia asiantuntija- ja johtotehtävissä

Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin minulla. Ja on ADHD. Onneksi hyperfokus auttanut kompensoimaan. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä helkkaria, tuo Sannan kakara toisessa jaksossa työntää hevosta kun raivopää ja huutaa sille tyhmä. 

Tollasen ei pitäs olla eläinten kanssa missään tekemisissä! Ns sairaus ei ole mikään syy, käytöstapoja ei ollenkaan.

Ja jos ensimmäinen lapsi on ollut niin vaikea, ettei osaa mitään tehdä, niin miksi täytyy siitä vielä 4 lisää tehdä. 

Kyllä näistäkin suurin osa on vaan huonosti käyttäytyviä, vapaan kasvatuksen saaneita, laiskoja kakaroita, joille ei ole ikinä sanottu ei, ei asetettu rajoja, eletty kännykkä kourassa kun ei ite jakseta lasten kanssa muuta touhuta.

 

Lisään tähän vielä ap kirjoittajana, että Hans poikaa en kirjoituksella tarkoita enkä hänen äitiään.

Mutta tuo Ada on normi teini, jota ei vaan kiinnosta mennä kouluun, hänelle ei sanota ei, passauttaa äitiään joka on aivan l

Nimenomaan! Tätä juurikin, että annetaan diagnoosia ehkä joissakin tapauksissa vähän liiankin helposti ja luokitellaan samaan syssyyn työkyvyttömäksi vaikka taustalla voi olla pelkkä oireiden feikkaaminen. Kyllä minusta näki sossujen ilmeistäkin että ei mene kaikki läpi, mutta kun ei oikein voi sanoakaan että lopeta nyt se esittäminen ja ryhdistäydy. Kummasti koko olemus muuttui ja lääkkeetkin lopetettu kun päässyt oikeaan paikkaan "parantumaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 

No tavallaan olet oikeassa: verenpainelääkkellä saadaan verenpaine laskuun, oli sitten korkeaa verenpainetta tai ei. Kukaan ei olekaan koskaan tietääkseni väittänytkään, että verenpainetautia sairastavilla olisi jokin spesifi synnynnäinen ominaisuus, jonka vuoksi verenpainelääkkeet laskisivat vain heidän verenpainettaan eivätkä kenenkään muun, jolla on ylipäätään verenpaine. Tämän tyyppinen väite on tehty kuitenkin toistuvasti ADHD:sta, jolle ei ole sitä paitsi ei ole edes ensimmäistäkään luotettavaa biologista määritelmää ja jonka hoidossa käytetyt lääkkeet on iät ajat tiedetty parantavan fokusta ja keskittymiskykyä aivan tavallisilla, terveillä ihmisillä. Verenpainetaudin syntymekanismi tunnetaan tosin melko hyvin, kun taas ADHD:lta puuttuu paitsi biologinen määritelmä myös etiologia. Keskittymiskyky ylipäätään on kontekstisidonnainen oiretason ilmiö, ja stimulantit vaikuttavat yksilöllisesti eivätkä suinkaan lisää kaikkien keskittymiskykyä samalla tavalla. Keskittymiskyky vaihtelee luonnostaan ihmisillä eikä se ole kytköksissä mihinkään spesifisti lääketieteellisesti mitattavaan sairauteen itsessään, mutta silti psykostimulantit ovat ihan yhtä tehokkaita heikon keskittymiskyvyn hoidossa oli sitten lääketieteellistä diagnoosia tai ei. Näin ollen ajatus siitä, että pitäisi olla jokin synnynnäinen keskittymistä vaikeuttava kehityshäiriö, jotta vain ja ainoastaan hyötyisivät lääkkeestä, ei toimi ja koko malli ADHD:sta synnynnäisenä neuropsykiatrisena poikkeavuutena menettää merkityksensä hoidon näkökulmasta.

Enää ei olekaan merkitystä sillä, minkä etiologian lääkäri haastettelumetodillaan potilaan keskittymishäiriöille olettaa, vaan sillä, kuinka kroonisia ja vaikeasti toimintakykyä rajoittavia keskittymishaasteet ja motorisen levottomuuden ongelmat ovat ihmisellä. Myös itse aiheutetut keskittymisongelmat on hoidettavissa stimulanteilla -toisin sanoen kuka tahansa aivonsa netti- ja peliaddiktiolla pilannut hääräilijä, joka kokee vaikeaksi paikalleen asettumisen tai vaikkapa pitkiin teksteihin keskittymisen, voisi tämän tutkimusnäytön perusteella hyötyä stimulanttilääkityksestä ainakin lyhyellä aikavälillä. Se ei vaadi sitä, että haastattelija pyytää tätä hääräilijää saalistamaan ikivanhoja koulutodistuksiaan ja pyytämään lausuntoja kummin kaiman siskoiltaan todisteeksi hääräilynsä "synnynnäisyydestä", koska sillä ei oikeasti ole lääkehoidon tehon näkökulmasta yhtään mitään merkitystä, onko henkilön keskittymiskyvyttömyys alkanut jo lapsena vai ei. Ainoa syy rajoittaa näiden stimulanttien käyttöä keskittymisongelmien hallinnassa olisi tällöin enemmänkin se, että ne ovat monet väärinkäyttöpotentiaaliltaan aika suuria, niihin kehittyy monilla ihmisillä addiktio ja niiden haittavaikutukset ylittävät yleensä niiden hyödyt ja mitä lievempiä ongelmia on, sitä vähemmän näistä stimulanteista todennäköisesti hyötyy suhteessa haittoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nepsyt omalle luokalle mesoamaan häiritsemästä muita! Eihän kenestäkään nepsystä tulee muuta kun työttömiä tuen saajia tai ovat eläkkeellä 25 vuotiaana 

Aika outo käsitys nepsyistä. Sit kuitenkin huippu säveltäjät, kirjailijoita keksijöitä ym on nepsyjä mitä ihmeen apua on puhua alentavasti ja rumasti vain siksi etten ymmärrä. Kertoo siitä että tunnet itse alemmuutta muita kohtaan. Adhd ja autisminkirjon ihmisissä on huippu älykkäitä, keksijöitä, rohkeita ja monipuolisia osaajia. Ota sinä pää pois pensaasta ja uskalla kohdata oma vajavaisuuttesi. Ei sitä kannata ainakaan täällä tuulettaa. Säälittävää käytöstä. 

Miten ajattelet neuropsykologisten tutkimusten etenevän? Tiedätkö kuinka lausunto tehdään? Arveletko, että psykiatri tai neuropsykologinen yekee lausunnon lapsen tai nuoren sanelusta?

Oli surullista katsella Aadan oireiden monikirjoa ja äidin epätoivoa lapsen omaishoitajana. Vielä surullisempaa on lukea kommentteja, joissa lyödään lyötyjä, arvostellaan ihmisiä tuntematta kokonaistilannetta ja asetutaan ylpuolelle. Tuntuu varmaan mukavalta tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi.

Entä jos kyseessä olisi autokolarissa vammautunut tai syöpää sairastava lapsi? Varmaan käskettäisiin ryhdistäytymään, kävelemään ilman jalkoja ja ottamaan itseä niskasta kiinni. Ja vanhempia syyllistettäisiin huonoiksi kasvattajaksi. 

Aadan tarinalla on hyvä loppu. Se on tärkeintä. Ja siihen on pyrittävä: jokaisella on toivoa, kun saa oikeaa apua.

Hieno sarja! Opettaa ymmärtämään, jos on halua ymmärtää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nepsyt omalle luokalle mesoamaan häiritsemästä muita! Eihän kenestäkään nepsystä tulee muuta kun työttömiä tuen saajia tai ovat eläkkeellä 25 vuotiaana 

Ei näin tyhmään kommenttiin kannattaisi edes vastata; mm. koska vähänkään asiasta tietävä, tietää myös, että nepsyjä on todella monenlaisia. T. Nepsy 52 v., korkeakoulututkinto ja oman alan töissä kymmeniä vuosia asiantuntija- ja johtotehtävissä

Ja sitten heräsitkin, eihän tätä usko erkkikään