Nepsyt-sarja

Kaffebulla kirjoitti:

Ei järkipuhe ja oma vastuun otto kiinnosta, helpompaa on mennä piiloon diagnoosien taakse.

jos synnyt ilman jakoja ei voi juosta kuin proteeseilla, jos sulla on neurologisia haasteita voit tarvita  niihin tukea. Aivan sama asia. On vissiin vähän vaikea ymmärtää? 

Vierailija kirjoitti:

Miksi näitä häiriökäyttäytyviä pitää ymmärtää, ymmärtää ja hyväksyä kaikki paha mitä saavat aikaan, koska diagnoosi? "Ei se Veeti mitään pahaa tarkoittanut, kun löi toiselta silmän hajalle sählymailalla." Pitää ymmärtää, että Veetillä on tosi kurja mieli tapahtuneesta. Paljon pahempi, kuin sillä silmänsä menettäneellä.

Veeti ei löisi mailalla ketään, jos saisi itselleen kuuluvat tukitoimet heti kun oireilu alkaa.

Rakentamamme yhteiskunta on suunniteltu ongelmattomille. Mieti vähän esim nykyajan kouluja, jättilaitoksia joissa verhot jakaa luokat ja ärsyketulva on valtaisa. Lapsi, jonka poikkeukselliset aivot voisivat tuettuna yltää esim. uuden, päästöttömän polttoaineen keksimiseen, lannistetaan jo ekalla luokalla.

Tässä häviää kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa

Kenellä on aivovamma? Ei neurologinen poikkeavuus ole mikään vamma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voitko leikata mun varpaankynnet"



"Joo"



On tämä raskasta katsottavaa :D

Jos se on tapa/mahdollisuus osoittaa välittämistä ja koskettaa, mitä vikaa? Tunnekylmä normi äiti Suomessa vippaa skidilleen 20 e kouraan ja sanoo "mee shoppailee" ja painelee omaan harrastukseensa.

Kumpi näistä on välittävä tapa toimia?

Tuo blondi teini kyllä on suurin *askanpuhuja mitä on koskaan uskonut näkevänsä. Ottaisi nyt vastuuta omasta käytöksestään. Ainoa "tauti" tuolla on lorvikatarri :)

Ymmärrän kyllä äitiä, vaikka hän höösäsikin lapsensa eteen paljon. Tytär on yrittänyt itse*urhaa. Kyllä sellaisen jälkeen vanhempi tulee varovaiseksi ja välttää aiheuttamasta mitään mielipahaa. E

Olen katsonut vasta muutaman jakson, mutta kyseisen tytön ongelmat vaikuttavat olevan pääasiassa mielenterveydellisiä ja käytöksellisiä. Uhmakkuutta ja huomionhakuisuutta. Äiti näyttää olevan ihan hukassa ja puhkikulunut. Se on vaikea lähteä enää ton ikäistä lasta kasvattamaan. Olisi pitänyt ottaa tiukempi kasvatuslinja alunperinkin, kun äiti havaitsi lapsensa temperamentin. 

Siis mitä helkkaria, tuo Sannan kakara toisessa jaksossa työntää hevosta kun raivopää ja huutaa sille tyhmä. 

Tollasen ei pitäs olla eläinten kanssa missään tekemisissä! Ns sairaus ei ole mikään syy, käytöstapoja ei ollenkaan.

Ja jos ensimmäinen lapsi on ollut niin vaikea, ettei osaa mitään tehdä, niin miksi täytyy siitä vielä 4 lisää tehdä. 

Kyllä näistäkin suurin osa on vaan huonosti käyttäytyviä, vapaan kasvatuksen saaneita, laiskoja kakaroita, joille ei ole ikinä sanottu ei, ei asetettu rajoja, eletty kännykkä kourassa kun ei ite jakseta lasten kanssa muuta touhuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö), autismikirjon häiriöt ja oppimisvaikeudet, on yhdistetty aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin eroavaisuuksiin useissa tutkimuksissa. Näitä eroja havaitaan muun muassa aivojen kuvantamistutkimuksissa, kuten MRI (magneettiresonanssikuvaus) ja fMRI (toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus), jotka voivat näyttää poikkeavuuksia aivojen rakenteessa, koon, yhteyksissä ja aktiivisuudessa.

Esimerkiksi ADHD:n kohdalla on havaittu, että tietyt aivoalueet voivat olla pienempiä tai niiden toiminta heikompaa, erityisesti niillä alueilla, jotka ovat vastuussa tarkkaavaisuuden säätelystä ja impulssikontrollista. Autismikirjon häiriöissä puolestaan on havaittu poikkeavuuksia aivojen kommunikaatioreiteissä ja -verkostoissa, jotka vaikuttavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon.

Tästä huolimatta jotkut ihmiset saa

Ei, vaan syynä on se että terveydenhuollossa halutaan säästää rahaa. Siksi aivokuvantamisia ei tehdä nepsyepäilyjen takia. Mutta jännä juttu muuten on se, että kun nepsyn aivot kuvataan jostain muusta syystä (tai tehdään joku muu neurologinen mittaus), löytyy käytännössä aina jotain poikkeavaa. Jos ei rakenteessa, niin toiminnallisuudessa. Itsellänikin on näin. Useita neurologisia löydöksiä+ADHD.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko, että Hans äidilleen sanoisi voivansa paremmin "laitoksessa" kuin kotona. Vaikka näin olisikin. Ei heidän koti antanut sellaista vaikutelmaa, että siellä kovin tasapainoista olisi. Esim. ulkona kerrytetyt jätteet ym. Tottakai lapsi on lojaali vanhemmalleen jos välit ovat hyvät ja puhuu tätä miellyttävällä tavalla esim. puhelussa jossa äiti kysyi mielipidettä sijoituksen lopettamisesta. Ei Hans tätä halunnut koska fiksuna tietää hyötyneensä ja voivansa paremmin sijoituksessa. Ei hän tätä kuitenkaan äidilleen sanoisi. Mikä ihme siinä on, että lastensuojelua ja siihen liittyviä laitoksia viitsitään syyttää "rahastuksesta", voisiko olla niin että niihin sijoituksella on kuitenkin hyvä syy. Tulijoita varmasti riittää jonoksi asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hansin tapauksessa aika se

aika vähän tiedät suomalaisen koulun tuesta ja siitä millaisia vaikeuksia nuorella voi olla. Helsingissä voi joutua odottamaan erityiskoulupaikkaa vuosia, ei ole edes pienryhmäpaikkoja yläasteella niin paljoa että kaikille halukkaille riittäisi. Kyseinen nuori odotti tarvittavaa luokkaa kuukausia. Aikamoisia olettamuksia vedät  täysin hatusta. tiesitkö ettei kaikki kirjolaiset opi aina edes lukemaan saati puhumaan. Meitä on todellakin moneksi. Sen kun ympäristö ja sinun kaltaisesi besserwisserit oppisivat ymmärtämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa

Kenellä on aivovamma? Ei neurologinen poikkeavuus ole mikään vamma. 

Aivovamma tosiaan diagnosoidaan useimmiten aivokuvantamistutkimuksella. Neuropsykiatriset häiriöt taas diagnosoidaan moniammatillisesti jutustellen ja kyselylomakkeilla. Toisen diagnostiikka pohjautuu lääketieteellisiin menetelmiin ja toisen vain ja ainoastaan samoihin tutkimusmenetelmiin, joita käytetään esimerkiksi kun halutaan tutkia, sijoittuuko vastaaja vasemmisto-oikeistoakselille tai onko hän ekstrovertti vai introvertti. Haastattelu ja kyselylomakkeet ovat suosittuja tutkimusmenetelmiä erityisesti yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä, kun halutaan tutkia ihmisten subjektiivisia kokemuksia eri ilmiöistä. Analyysimenetelminä voidaan käyttää sekä laadullisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Sillä voidaan tutkia ihmisten kokemuksellisuutta, sosiaalisia ja psyykkisiä ilmiöitä kuten sitä, istuuko oma lapsi riittävän kiltisti pulpetissa ja osaako hän odottaa vuoroaan viitatessaan opettajalle tunnilla suhteessa johonkin yhteiskunnalliseen normiin, jossa arvostetaan hiljaa pulpetissa istumista ja oman vuoron odottamista. Näitä tällaisia normatiivisia ilmiöitä ei voi suoraan redusoida biologiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Katsoin ohjelmaa hetken - täysi mysteeri, miksi se poika oli huostaanotettu. Hänen koti, oleminen ja kommunikaatio näytti kaikkein toimivimmalta.

Koska hänelle ei löytynyt koulupaikkaa Helsingissä. Näin toimii maailman toimivin kaupunki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen harvinainen koe tehtiin vuonna 2013. Siinä verrattiin metyylifenidaatin aiheuttamaa dopamiinivastetta ADHD-potilailla ja terveillä verrokeilla niin, että kaikkien koehenkilöiden suorituskyky testattiin kokeen alussa tehtävillä testeillä. Sen jälkeen potilaiden aivoja kuvattiin PET-kuvantamislaitteella. Tutkimustulosten mukaan mitään eroa ei löytynyt koehenkilöiden välillä D2/D3 -reseptorien saatavuudessa tai dopamiinivasteessa. Metyylifenidaatti paransi yhtä paljon terveiden, huonosti suoriutuneiden koehenkilöiden keskittymiskykyä kuin ADHD-potilaiden keskittymiskykyä testeillä mitattuna. Tutkijat toteavatkin, että on epätodennäköistä, että dopamiinijärjestelmän dysregulaatio itsessään tuskin aiheuttaa ADHD:ta. Tutkijat toteavatkin, että heidän tutkimuksensa vahvistaa aikaisempaa tutkimusnäyttöä siitä, että näillä stimulanteilla on samankaltainen vaste ja vaikutus keskittymiskykyyn ihmisillä yleensä riiippumatta siitä, oliko heillä ADHD-diagnoosia vai ei. Esimerkiksi Rapport et al (1978) havaitsivat plasebokontrolloiduissa kokeessa, että deksamfetamiini paransi tavallisten poikalasten suoriutumista kognitiivissa testeissä, vähensi heidän motorista levottomuuttaan ja paransi heidän reagointinopeuttaan. Vuonna 1980 julkaistussa kokeessa Its Cognitive and Behavioral Effects in Normal and Hyperactive Boys and Normal Men havaitiin, että deksamfetamiinin vaste oli samanlainen sekä hyperaktiivislla/normaaleill pojilla että hyperaktiivislla/normaaleilla miehillä suhteessa kognitiiviseen suoriutuskykyyn, reagointiaikaan ja motoriseen levottomuuteen. 

Omat aivoni ovat kai niin sekaisin, etten edes tajua, mitä kirjoittaja yrittää tällä sanoa. 

Siis havaittiin, että lääkityksellä ADHD-ihmisten keskittymiskyky paranee, mutta sen sijaan että se olisi ihan mahtava juttu, se onkin ihan turha juttu, koska samalla lääkkeellä paranee myös muiden keskittymiskyky?  

Vierailija kirjoitti:

Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa

Olennaisimmat sanat viestissäsi: tuntuu ja taitaa olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä palstaa lukiessa tuntuu että kaikilla on "nepsy" lapsi. Taitaa vika olla kasvatuksessa, onneksi omat lapseni ovat normaaleja ilman aivovammaa

Kasvatuksella saatu aivovamma? Oletkohan nyt edes itse ihan normaali? Empatiakyky näyttää ainakin olevan nolla. Ehkä joku persoonallisuushäiriö? 

Nepsy-juttu on kuviteltu sairaus, samaan tapaan kun masennus tai migreeni. Heikon aineksen merkki

Terveisin Heikko aines Koulupudokas

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä helkkaria, tuo Sannan kakara toisessa jaksossa työntää hevosta kun raivopää ja huutaa sille tyhmä. 

Tollasen ei pitäs olla eläinten kanssa missään tekemisissä! Ns sairaus ei ole mikään syy, käytöstapoja ei ollenkaan.

Ja jos ensimmäinen lapsi on ollut niin vaikea, ettei osaa mitään tehdä, niin miksi täytyy siitä vielä 4 lisää tehdä. 

Kyllä näistäkin suurin osa on vaan huonosti käyttäytyviä, vapaan kasvatuksen saaneita, laiskoja kakaroita, joille ei ole ikinä sanottu ei, ei asetettu rajoja, eletty kännykkä kourassa kun ei ite jakseta lasten kanssa muuta touhuta.

 

Lisään tähän vielä ap kirjoittajana, että Hans poikaa en kirjoituksella tarkoita enkä hänen äitiään.

Mutta tuo Ada on normi teini, jota ei vaan kiinnosta mennä kouluun, hänelle ei sanota ei, passauttaa äitiään joka on aivan liian lepsu. Kurkku vähän kipeä, en voi mennä kouluun tartuttaan, ja höpö höpö. 

Pissis, jota kiinnostaa vaan tekoripset ja meikit. 

Ja tälläisiin menee yhteiskunnan rahaa paljonko?! Että keksitään diagnooseja laiskalle huonokäytöksisille teinille? 

Tätä kun sovelletaan, on 95% teineistä nepsyjä. Jep jep

Vierailija kirjoitti:

Miksi näitä häiriökäyttäytyviä pitää ymmärtää, ymmärtää ja hyväksyä kaikki paha mitä saavat aikaan, koska diagnoosi? "Ei se Veeti mitään pahaa tarkoittanut, kun löi toiselta silmän hajalle sählymailalla." Pitää ymmärtää, että Veetillä on tosi kurja mieli tapahtuneesta. Paljon pahempi, kuin sillä silmänsä menettäneellä.

Olet tainnut ymmärtää väärin. Ei tarvitse hyväksyä eikä se ole hyväksyttävää. Sen sijaan, jos etsitään oikeita toimenpiteitä jatkoa varten, on fiksua määritellä, johtuiko Veetin teko:

- vahingosta

- huonosta koordinaatiosta

- nepsyydestä

- psykopatiasta tai muusta asosiaalisuudesta

- vihanhallintaongelmasta 

jne.

Ja Veetiä kannattaa varoa joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä helkkaria, tuo Sannan kakara toisessa jaksossa työntää hevosta kun raivopää ja huutaa sille tyhmä. 

Tollasen ei pitäs olla eläinten kanssa missään tekemisissä! Ns sairaus ei ole mikään syy, käytöstapoja ei ollenkaan.

Ja jos ensimmäinen lapsi on ollut niin vaikea, ettei osaa mitään tehdä, niin miksi täytyy siitä vielä 4 lisää tehdä. 

Kyllä näistäkin suurin osa on vaan huonosti käyttäytyviä, vapaan kasvatuksen saaneita, laiskoja kakaroita, joille ei ole ikinä sanottu ei, ei asetettu rajoja, eletty kännykkä kourassa kun ei ite jakseta lasten kanssa muuta touhuta.

 

Lisään tähän vielä ap kirjoittajana, että Hans poikaa en kirjoituksella tarkoita enkä hänen äitiään.

Mutta tuo Ada on normi teini, jota ei vaan kiinnosta mennä kouluun, hänelle ei sanota ei, passauttaa äitiään joka on aivan l

Naulan kantaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Voitko leikata mun varpaankynnet"



"Joo"



On tämä raskasta katsottavaa :D

Jos se on tapa/mahdollisuus osoittaa välittämistä ja koskettaa, mitä vikaa? Tunnekylmä normi äiti Suomessa vippaa skidilleen 20 e kouraan ja sanoo "mee shoppailee" ja painelee omaan harrastukseensa.

Kumpi näistä on välittävä tapa toimia?

Tuo blondi teini kyllä on suurin *askanpuhuja mitä on koskaan uskonut näkevänsä. Ottaisi nyt vastuuta omasta käytöksestään. Ainoa "tauti" tuolla on lorvikatarri :)

Ymmärrän kyllä äitiä, vaikka hän höösäsikin lapsensa eteen paljon. Tytär on yrittänyt itse*urhaa. Kyllä sellaisen jälkeen vanhempi tulee varovaiseks

Olen katsonut vasta muutaman jakson, mutta kyseisen tytön ongelmat vaikuttavat olevan pääasiassa mielenterveydellisiä ja käytöksellisiä. Uhmakkuutta ja huomionhakuisuutta. Äiti näyttää olevan ihan hukassa ja puhkikulunut. Se on vaikea lähteä enää ton ikäistä lasta kasvattamaan. Olisi pitänyt ottaa tiukempi kasvatuslinja alunperinkin, kun äiti havaitsi lapsensa temperamentin. 

Juuri eilen katsoin Youtubesta jenkkiläisen terapeutin videon aiheesta naisten autismi ja epävakaus. Siinä esitettiin näkemystä, että naiset / tytöt yleensä diagnosoidaan ensin epävakaiksi, koska käytöksessä on niin paljon päällekkäisyyttä. Ja toki myös molemmat voivat olla päällekkäin. Sekä autistien että epävakaiden itsemurhaluvut ovat paljon keskivertoa korkeammat. Autisti päätyy itsemurhaan kymmenen kertaa keskivertoa useammin ja epävakaista noin 10 prosenttia tekee itsemurhan. 

Neuropsykiatristen piirteiden, kuten ADHD:n ja autismikirjon häiriöiden, diagnosointiin liittyy monimutkaisia prosesseja, jotka pyrkivät varmistamaan diagnoosien luotettavuuden ja validiteetin. Tässä muutama keskeinen seikka, joka liittyy näiden diagnoosien luotettavuuteen.

 Diagnosointiprosessi ei yleensä nojaudu yksinomaan yhden ammattilaisen arvioon, vaan se käsittää usein laajan kirjon ammattilaisia, kuten psykologeja, psykiatreja, puheterapeutteja ja toisinaan myös neurologeja. Tämä moniammatillisuus auttaa varmistamaan, että diagnoosi perustuu laaja-alaiseen näkemykseen potilaan oireista ja käyttäytymisestä.

Väitteet siitä, että neuropsykiatriset häiriöt diagnosoidaan pelkästään "rasti ruutuun -lomakkeiden" ja haastattelujen perusteella heijastavat tiettyä epävarmuutta, joka kylläkin liittyy psykiatrian haasteisiin, mutta eivät ole täysin kattava kuvaus diagnostisista prosesseista. On totta, että psykiatrian kentällä on edelleen paljon oppimista ja kehitettävää, erityisesti neurobiologisen ymmärryksen osalta. On myös totta, että aivokuvantamistutkimukset eivät ole toistaiseksi tuottaneet sellaisia yksilötason biomarkkereita, jotka yksinään mahdollistaisivat neuropsykiatristen häiriöiden diagnosoinnin.

Kuitenkin, esittämä väite siitä, että aivokuvantamistutkimuksissa ei ole löydetty mitään systemaattista eroa häiriötä sairastavien ja terveiden verrokkien välillä ei pidä paikkaansa. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet ryhmätason eroja, kuten esimerkiksi ADHD:ssä havaitut aivoalueiden toiminnalliset ja rakenteelliset poikkeavuudet, vaikkakin nämä eivät ole yksilötason diagnostisia työkaluja. On tärkeää ymmärtää, että ryhmätason havainnot eivät suoraan yksilöidy, mikä on yksi syy siihen, miksi näitä ei käytetä suoraan diagnostiikassa.

Raymond J. Donalin kommentti, että psykiatria ei ole löytänyt selkeää neurobiologista pohjaa yhdellekään häiriölle, on aiheellista kriitiikkiä joka on tärkeää tieteellisessä keskustelussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aivotutkimus olisi hyödytöntä tai että psykiatria olisi "totaalisen epäonnistunut". Sen sijaan se korostaa sitä, että tutkimuksen on jatkuttava ja metodien tulee kehittyä.

On tärkeää muistaa, että psykiatrian haasteet eivät ole merkki sen epäonnistumisesta, vaan pikemminkin heijastavat sen monimutkaisuutta ja ihmismielen moniulotteisuutta. Psykiatria, kuten mikä tahansa muukin lääketieteen ala, on jatkuvassa kehityksessä ja oppimisessa. Dialogi ja kritiikki ovat välttämättömiä, mutta niiden tulee perustua ajantasaiseen ja kokonaisvaltaiseen tietoon.

Siis tuo 5 kakaran äiti Sanna, ajelee autoa ja kertoo torkkuvansa ratissa.

Koska tämä äite tappaa jonkun sivullisen tiellä liikkuvan nukahtamalla rattiin? Kertoo tästä julkisesti eikä tee asialle mitään, voidaan luokitella jo murhaksi jos jotain sattuu.

Ja sitten itsellään onko kakarat huonostikäyttäytyviä jos äite on tuollainen?

Ei hyvää päivää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen harvinainen koe tehtiin vuonna 2013. Siinä verrattiin metyylifenidaatin aiheuttamaa dopamiinivastetta ADHD-potilailla ja terveillä verrokeilla niin, että kaikkien koehenkilöiden suorituskyky testattiin kokeen alussa tehtävillä testeillä. Sen jälkeen potilaiden aivoja kuvattiin PET-kuvantamislaitteella. Tutkimustulosten mukaan mitään eroa ei löytynyt koehenkilöiden välillä D2/D3 -reseptorien saatavuudessa tai dopamiinivasteessa. Metyylifenidaatti paransi yhtä paljon terveiden, huonosti suoriutuneiden koehenkilöiden keskittymiskykyä kuin ADHD-potilaiden keskittymiskykyä testeillä mitattuna. Tutkijat toteavatkin, että on epätodennäköistä, että dopamiinijärjestelmän dysregulaatio itsessään tuskin aiheuttaa ADHD:ta. Tutkijat toteavatkin, että heidän tutkimuksensa vahvis

 

Ei mitenkään ihme, että väite ADHD:sta neurobiologisena poikkeamana menee läpi, jos ihmiset ovat keskimäärin näin "aivoiltaan vinksahtaneita", jos sen kauniisti ilmaisee. Ajatteleppa, jos joku hyvät suhteet DSM-manuaalin kirjoittajiin omaava lääkeyhtiöin lobbari keksiksi äkkiä, että kofeiini hoitaa jotain uutta kehityshäiriötä nimeltä kofeiininpuutoshäiriö ja sitten massiivisella lääkeyhtiörahoituksella kouluttettaisiin jotain kehitysvammaisia sosionomeja/hoitsuja opiskelemaan kofeiininpuutoshäiriöeksperteiksi (vähän kuin näitä nepsyeksperttejä, joita vilisee nykyään joka nurkan takana), jotka sitten kävisivät ympäri Suomea pitämässä luentoja joissa kertovat tieteellisestä näytöstä, jonka mukaan kofeiininpuutoshäiriöisillä on todettu synnynnäinen kofeiininpuutostila, jonka takia kofeiini toimii aivan eri tavalla kofeiininpuutoshäiriöstä kärsivien aivoissa kuin normaaleissa aivoissa.

Sitten kun joku viittaisi yllättävään, ja täysin ainutlaatuiseen ja uudenuutukaiseen tutkimusnäyttöön siitä, että kofeiinin on tiedetty vuosituhansia parantavan keskittymistä kaikilla ihmisillä ja sen keskittymistä tukeva vaikutusmekanismi aivoissa on aivan samanlainen, oli sinulla sitten kyselylomakkein diagnosoitu kofeiininpuutoshäiriö tai ei, niin lukija ei käsitä että mitenkä tämän nyt sitten olisi mikään paha juttu niinku? Kun kyse ei ollut siitä, onko kyseessä paha vai hyvä asia, vaan tutkimusnäyttö koski sitä, onko todisteita siitä että ADHD olisi jokin dopaminenergisen järjestelmän dysregulaatioon liittyvä häiriö, ja että stimulantit vaikuttavat ADHD-potilaisiin rauhoittaen kun taas muihin "tavallisiin" ihmisiin ne vaikuttavat piristäen. Kun tutkimusnäyttö koski sitä, että vaikutus on samankaltainen, olit hyperaktiivinen tai et, se vähentää motorista levottomuutta ja parantaa keskittymiskykyä kaikilla ihmisillä. Toisin sanoen myytävät ADHD-lääkkeet eivät ole mitään sairauden hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, vaan kahvin kaltaisia stimulantteja, joiden vaikutus on paitsi yleinen myös yksilöllinen ja riippuu mm. annoskoosta. Ne ovat psykoaktiivisia aineita, eivät varsinaisesti spesifin sairauden hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Moni niistä on luokiteltu myös huumeeksi, koska niillä on suuri väärinkäyttöpotentiaali. 

Vierailija kirjoitti:

Ovatko diagnoosit muoti-ilmiö? Vaikea lapsi, diagnoosi ja vapaus kasvatuksesta?

Onko sivistymättömyys muoti ilmiö? Ilmeisesti on, kun olet noin ymmärtämätön.  Ota asioista selvää jos kiinnostaa. Tietoa löytyy kyllä. Itse olen jäänyt ilman tukea koska lapsuudessani ei vielä ollut tietoa tarpeeksi. Koulu meni huonosti, kiusattiin, koska olin erilainen, koska ei pystynyt opiskelemaan isossa ryhmässä, koulun jälkeen sairastuin masennukseen ja halusin että elämä päättyy. Pitkin elämää olin masentunut ja oli todella vaikeaa. Vasta 40 vuotiaana löytyi adhd, sen hoidolla muut mielenterveys- haasteet loppui. Olisinpa saanut apua jo lapsena tai nuorena.

 

Dokumentin vanhemmat ovat mahtavia. On hirveää että lapsen perus oikeuksien puolustamiseen menee perheeltä kaikki voimat ja arki on taistelua. Sit ihmiset heti lynkkaamassa ja haukkumassa  laiskoiksi vaikka taustalla ihan oikeita ongelmia. Itsellä kokemusta että oikeanlaisella koulu- ympäristöllä  on suurin vaikutus, kuten huomaa monista dokumentin lapsista. Sitä vaan ei ole kaikille tarjolla. Helsingissä ei ilman huostaanottoa saanut erityiskoulupaikkaa, minkä Hans tarvitsi.