Työtön OTM ja kohta KTM - kohtalontovereita?

Entä jos et kerro että olet tekemässä tuplatutkintoa? Sinusta tulisi ehkä inhimillisempi kuva. Jengi pitää sua nyt liian mahtavana, eikä siksi palkkaa, kun kokosivat alemmuuskompleksia. Hakisit vain niillä oikkaripapereilla. 

Yritysten training-ohjelmat on hyviä ponnahduslautoja. Niitä voi käydä useammankin läpi valmistumisen jälkeen, jotta saa pari vuotta työkokemusta cv:hen ja suosituksia. Palkka toki pieni, mutta sillä elää. 

Sitten sen jälkeen lähtee tosissaan kilpailemaan paikoista networkia käyttäen. 

Valitettavasti työpaikan saaminen vaikeutuu vuosi vuodelta. Ja tulevina vuosina vaikeutuu entisestään, samalla suhteellinen palkka pienenee, kustannukset + verot + eläkemaksut nousee. 

Ei voida kuin unelmoida vanhempiemme urapoluista. :( 

Itse venytin opintoja 12 vuoteen, jotta sain kunnolla työkokemusta. Lapset hankin siinä jotta sain keploteltua lisäaikaa ja tein koko ajan mitä vain työtä jota löysin. Nyt ktm ja töitä on , mutta hampaat irvessä saa painaa näitä pätkiä, että pysyy kilpailussa mukana.

Aion lähteä ulkomaille piakkoin. Teen tohtorintutkintoa työn sivussa, sen ansiosta saan ulkomailta helposti alallani asiantuntijatyön. 

Tsemppiä. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö yleensä ole tapana sanoa vitosen (5) gradu eikä ällän (L) gradu?

Riippuu yliopistosta

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, vertaistukea! Minulla vähän sama, mutta toisaalta vähän eri.

Olen aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja. Minulla on kunnianhimoa ja olen sellaista tyyppiä, että haluan jatkuvasti kehittyä. Siksi (ja no, monista muistakin syistä) lähdin vaihtamaan alaa. Lähdin 3 v sitten opiskelemaan kauppatieteitä, ja vielä rahoitusta, jossa mukamas 100 % työllisyys valmistuttua? Valmistuin juuri kandiksi keskiarvolla 4,2/5. En ole päässyt yhteenkään uuden alan haastatteluun ja olen ihan maassa, kun vietän tämänkin kesän sairaanhoitajana. 😢

Hakupapereissa ei pitäisi olla vikaa, on näytetty rekryjä tehneille sekä Ekonomien uravalmentajalle.

Pidetäänkö hoitajaa niin ala-arvoisena, ettei hän sopisi tuollaiselle "hienolle" alalle? Pelkään, että opiskelen ihan turhaan. Vaikuttaa, että kaikki muut vuosikurssillani ovat jo työllistyneet.

Sama neuvo sinulle, mene pikaisesti Ekonomit-liiton uraneuvontaan. Sain siellä itse ihan uuden ymmärryksen miten töitä oikeasti haetaan. Käytännössä kukaan ei tänä päivänä työllisty hakemuksen lähettämällä. Heillä on opiskelijoille joku nimellinen vuosimaksu, mutta palvelut ja uraohjaus käytössä. 

Kannattaa hyödyntää myös sh-osaamista uuden työn haussa. Esim.terveydenhuollon innovaatiopuolella. Uraneuvoja kertoo miten kommunikoit tämän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana kannattaa mennä vaikka sihteerin hommiin johonkin lakitoimistoon. Ihan millä palkalla tahansa. Se on hyvä alku. 

Jokaisella alalla on aloitettava alan paskahommista. 

 

Aloituksessani kerroin, että olen hakenut sihteerin töitä. En ole saanut niitäkään, vaikka olen ollut korkeakoulutetumpi kuin tehtävään valittu henkilö. Työhakemuksissani ei pitäisi olla mitään "vikaa". Olen kysynyt muutamia kertoja syytä, kun en ole tullut valituksi ja edennyt haastatteluvaiheeseen. Syyksi on sanottu pari kertaa, että toinen hakija vaikutti sopivammalta. Mitään konkreettista apua en ole työttömyyteeni saanut. Ap

Talouden lisäksi excel-taidoista ja viestinnästä voisi olla apua.

 

Siinäpä se juuri on, haet paikkoja, joihin olet liian korkeasti koulutettu. Minä en meinannut saada ammattikoulun jälkeen hakemaani alan työtä, kun paperini olivat kuulemma liian hyvät. Siis ihan vaan amiksen paperit!

Vierailija kirjoitti:

Olemuksessa persoonassa jotain outoa, häiritsevää. Tunnen yhden KTM:n rahoituksesta, joka on päihdeongelmainen ja taitaa päässäkin heittää, ei ole saanut oman alansa töitä kuin hetkeksi. Siinä on persoonana jotain niin kummallista, ettei työsuhteita jatketa ja on ollut vuosia työttömänä. Suunnitteli pankinjohtajan pestiin hakeutumista ulkomaille...se on ihan sama, miten taitava olet matemaattisesti, jos persoona on täysin sopimaton niihin tehtäviin, joihin hakee.

Tämä. Joku totesi hyvin jossain vaiheessa, että jos haastattelutilanteessa aiheuttaa kiusaantumisen/tökkimisen tunteen sille haastattelijalle, on aivan turha toivoa työtä. Kyse on kuitenkin siitä mielikuvasta, jonka myyt itsestäsi, ne arvosanat on oikeastaan se ja sama kunhan teet työsi ja olet persoonaltasi miellyttävä tai ainakin osaat esittää sellaista kun olet ihmisten kanssa tekemisissä. Itse olen ollut keskinkertainen arvosanoiltani, mutta olen persoonana ilmeisesti sellainen mitä hakevat, jämäkkä, mutta sopivan rento ja kykenen tekemään niiden haastattelijoiden roolin helpoksi ja mukavaksi. Jään positiivisesti mieleen. Olen saanut lähes jokaisen työpaikan, jonka haastattelussa olen ollut. Kerran olin saman viikon aikana kolmessa haastattelussa ja lopulta sain valita niistä kolmesta, mihin menen. Jokaisessa oli kymmeniä hakijoita.

En usko juttua. Jos gradu on noin hyvä, olisi pyydetty lisensiaattiseminaariin tai yliopistolle assistentiksi. Harjoittelupaikan olisi myös saanut jostain järjestöstä. Olen mukana järjestötoiminnassa ja yhteen kansainvälisern järjestöön haetaan harjoittelijaa, on haettu koko ajan yli 2 vuoden ajan - eikä ole saatu....koska rahapalkka on vaatimaton ja juristit sekä ekonomit ovat kovia rahan perään.

En tiedä ymmärsinkö aloituksen oikein, mutta onko aloittaja siis tällä hetkellä työtön? Olen eri alan ihminen, mutta itse pidin itseni kirjoilla yliopistolla niin kauan että työpaikka löytyi (opiskelin näennäisesti yhtä opintokokonaisuutta), ettei näyttänyt siltä että en ollut kelvannut millekään työpaikalle. Siinä tulee helposti sellainen *koulukiusaamis*-tyyppinen asetelma, että kun et ole muillekaan kelvannut, täytyy sinussa olla jotakin vikaa.

Siksi tavallaan jokin alibi tuohon työttömyyden vaiheeseen olisi hyvä löytää.

Miltä oikeudenalalta olet ap tehnyt syventävät opintosi?

Siivoojaksi pääsee aina ja henkilökohtaisista avustajista on huutava pula.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet päässyt hyvin haastatteluihin mutta et ole koskaan tullut valituksi, niin kuulostaa siltä, että jokin niissä haastatteluissa on jostain syystä mennyt pieleen. Sori nyt, kun kysyn suoraan, mutta millaiset sosiaaliset taidot sinulla on? Kätteletkö haastattelijaa jämäkästi, puhutko selkeästi, katsotko silmiin, oletko innostuneen, mukavan ja itsevarman oloinen? Koska jos et ja jos sinusta syntyy haastattelijalle jotenkin (huonolla tavalla) omituinen vaikutelma, niin silloin sinua ei valita, vaikka olisit kuinka hyvin menestynyt opinnoissasi. Toki haastattelua saa jännittää, mutta jännityksestä huolimatta pitäisi pystyä antamaan itsestään sympaattinen kuva.

T: OTM

Tähän liittyen, ap voisi miettiä, jos hän ei verkostoitunut opintojen aikana, että miksi näin, eli eikö ole sosiaalinen ja halua kavereita tai löydä sellaisia, ja miten mahdollinen sosiaalisuuden puute vaikuttaa vuorovaikutukseen/kommunikaatioon myös vaikkapa potentiaalisten työnantajien kanssa? Osviittaa voisi saada myös siitä, millaisia olivat ryhmätyöt ym. vuorovaikutus opintojen aikana, erityisesti kauppatieteissä niitä kai tuli aika paljon. Jos ryhmän muodostaminen ja yhteistyö/kommunikointi oli helppoa ja luontevaa, niin ongelma ei ehkä ole sosiaaliset taidot, mutta taas jos oli yksinäinen puurtaja eikä sinänsä hyvästä opintomenestyksestä huolimatta tullut juttuun muiden kanssa, niin tuota puolta pitäisi jotenkin kehittää, tai tehdä siitä "osa omaa brändiä" että olen hieman hiljainen puurtaja - ei ehkä just noilla sanoin - mutta vien tehtävät/projektit erittäin tunnollisesti ja hyvin tuloksin maaliin. En ehdi nyt jäsennellä viestiäni paremmin, mutta toivottavasti tämä auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan niissä hakemuksissa jotain vikaa, jos et edes haastatteluun pääse.

Nykyään algoritmit seuloo kaikki hakemukset ensin. Niihin voi syöttää mitkä sanat ok tai ei ok. Otapa siitä sitten selvää mitkä sanat ok työnhakijana etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

En usko juttua. Jos gradu on noin hyvä, olisi pyydetty lisensiaattiseminaariin tai yliopistolle assistentiksi. Harjoittelupaikan olisi myös saanut jostain järjestöstä. Olen mukana järjestötoiminnassa ja yhteen kansainvälisern järjestöön haetaan harjoittelijaa, on haettu koko ajan yli 2 vuoden ajan - eikä ole saatu....koska rahapalkka on vaatimaton ja juristit sekä ekonomit ovat kovia rahan perään.

No ei ketään nyt minnekään pyydetä, ainakaan palkallisena. Kyllä varmaan proffa vihjaa jatko-opinnoista, mutta kyllä rahoitus on aina kilpailtua. Ap:n avauksessa kuitenkin on epäilyttävää se, että hän hehkuttaa parhaita arvosanoja ja valittaa verkostoitumisen puutetta. Vaikuttaa kyllä enemmän palasta työttömyystrolleilta kuin oikealta tapaukselta. 

Vierailija kirjoitti:

Yritysten training-ohjelmat on hyviä ponnahduslautoja. Niitä voi käydä useammankin läpi valmistumisen jälkeen, jotta saa pari vuotta työkokemusta cv:hen ja suosituksia. Palkka toki pieni, mutta sillä elää. 

Sitten sen jälkeen lähtee tosissaan kilpailemaan paikoista networkia käyttäen. 

Valitettavasti työpaikan saaminen vaikeutuu vuosi vuodelta. Ja tulevina vuosina vaikeutuu entisestään, samalla suhteellinen palkka pienenee, kustannukset + verot + eläkemaksut nousee. 

Ei voida kuin unelmoida vanhempiemme urapoluista. :( 

Itse venytin opintoja 12 vuoteen, jotta sain kunnolla työkokemusta. Lapset hankin siinä jotta sain keploteltua lisäaikaa ja tein koko ajan mitä vain työtä jota löysin. Nyt ktm ja töitä on , mutta hampaat irvessä saa painaa näitä pätkiä, että pysyy kilpailussa mukana.

Aion lähteä ulkomaille piakkoin. Teen tohtorintutkintoa työn sivussa, sen ansiosta saan ulkomailt

Huvittaa nämä neuvot tyyliin "yritysten training- ohjelmat". Toki ap voi olla aika avuton, mutta kai nyt kaikki tajuaa hakea erilaisia junioiripestejä uranasa alussa. Training- ohjelmiin on ihan samalla tavalla rekry- prosessin kuin kaikkiin muihinkin työpaikkoihin. Ne ovat erittäin hyvä alku uralle, mutta ei niihinkään vain ilmottauduta. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos et kerro että olet tekemässä tuplatutkintoa? Sinusta tulisi ehkä inhimillisempi kuva. Jengi pitää sua nyt liian mahtavana, eikä siksi palkkaa, kun kokosivat alemmuuskompleksia. Hakisit vain niillä oikkaripapereilla. 

"Liian mahtavana". Nämä av ilmaisut kyllä lähtee nyt lennolle. Opiskelijana nimenomaan on helpompi hakea mm., niitä osa-aikaisia- tai harjoittelupaikkoja, joista ura yleensä lähtee liikkeelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion virastot/ministeriöt? Ootko hakenut? Palkka ei oo huippu, mutta jostain pääsisit alkuun. Mieluummin juristin töitä KELAssa tsi työkkärissä kuin jossain sihteerinä. Tsemppiä!

Tuota noin, ei ainakaan ministeriöihin kävellä tuosta noin vain sisään. Aloittelevan juristin paikkoihinkin on paljon hakijoita, ja monesti ne, jotka niihin valitaan, ovat olleet opiskeluaikana harjoittelijana ministeriössä.

Niipä. Ainahan sitä voi neuvoa, mutta ministeriöt ovat ilmeisempiä työpaikoja vastavalmistuneille monilla aloilla. Ei todellakana mitään, kun en muuallekaan päässyt paikkoja. Sama KELA:n suhteen. 

Jos ei töitä saa maisterina, on tohtorin tutkinto viimeinen naula työllistymisen arkkuun. Tutkijakoulutettavan palkka voi lämmittää sen muutaman vuoden, mutta sen jälkeen ei ole MITÄÄN jakoja saada ikinä oikeita töitä. Eli kannattaa vain, jos ihan aidosti haluaa yliopistouralle, joko opettajaksi tai hakemaan puoliammattilaisena apurahoja ja välillä tekemään tutkimusta.

Aplle suosittelisin ulkomaille lähtöä, esim katsomaan erilaisten isojen konsulttitoimistojen intern-ohjelmia näin alkuun. 

Onko ulkoisessa habituksessasi jotain perustavanlaatuista vikaa? Ehkä joku stailisti voisi auttaa.

Jos pääsee haastatteluihin asti ja aina jää rannalle, niin silloin on habituksessa tai vastaavassa asioissa jotain.

Olen teknisen alan akateeminen itse ja täällä ollaan yleensä vähän juntimpia kuin jossain oikiksessa niin tuollaiset asiat eivät niin nouse esille. 

"No ei ketään nyt minnekään pyydetä, ainakaan palkallisena."

Minut pyydettiin. Oli assarina pari vuotta. Ehkä olin sitten jokin poikkeustapaus. Kyllä siitä palkkaakin maksettiin, tosin huonoa sellaista.

Jos ap on OTM niin neuvoisin auskultoimaan.

Jos arvosanat pitää paikkansa, vaikka epäilen koko aloitusta, niin olet "liian hyvä". Hyvät arvosanat ei ole mikään meriitti ja oma kokemus työelämästä on se, että ne huippuarvosanoja napsivat ovat pääosin huonoja työntekijöitä. 

Parhaat työntekijät on niitä kolmosen opiskelijoita.

Meillä hakijat, jotka A) tuo esiin arvosanansa B) ovat saaneet parhaat arvosanat hylätään haastatteluun kutsumatta. Ihan kokemuksesta, että eivät ole hyviä eivätkä tehokkaita työntekijöitä.

Olen töissä asianajotoimistossa.