Mistä lähtien viisikymppinen on ollut mummo?
Luin kahvipaussilla lehteä ja viisikymppisestä tehty juttu oli otsikoitu noin. Se oli kai huumoria, mutta ei naurattanut. Täälläkin alle nelikymppiset naiset vastailevat pokkana rupsahtamiaeen liittyviin ketjuihin.
Mistä tässä ilmiössä oikein on kyse? Viisikymppisten lapset ovat vielä alaikäisiä, jos lapsia on monta tai lapset on tehty vähän vanhempina niin kuin nykyisin on tapana. Viisikymppisellä ei ole edes menopaussia vielä.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
No vaihdevuodet kyllä monellakin on jo 50-vuotiaana. Ei se tietenkään naista mummoksi tee.
"Jo"? Osallahan ne on jo nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaihdevuodet kyllä monellakin on jo 50-vuotiaana. Ei se tietenkään naista mummoksi tee.
"Jo"? Osallahan ne on jo nelikymppisenä.
Jos on nelikymppisenä, on varhaiset vaihdevuodet. Eri
Viisikymppinen voi toki olla isoäitiyden kautta mummo. Mutta mielestäni alle eläkeikäinen ei muissa konteksteissa vielä ole mummo. Kyseessä on naisvihamielinen ilmaisu, jos sitä käytetään ilmaisemaan viisikymppisen naisen asemaa, kyvykkyyttä, elinvoimaa tai potentiaalia.
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppinen voi toki olla isoäitiyden kautta mummo. Mutta mielestäni alle eläkeikäinen ei muissa konteksteissa vielä ole mummo. Kyseessä on naisvihamielinen ilmaisu, jos sitä käytetään ilmaisemaan viisikymppisen naisen asemaa, kyvykkyyttä, elinvoimaa tai potentiaalia.
Onko mummottelu tulossa tytöttelyn tilalle? Sitä mietin. Ja osa naisista tässäkin ketjussa tuntuvat hyväksyvän sen, tosin osa ei ymmärtänyt.
Työelämässä ei pitäisi olla syytä puhutella ketään mummoksi eikä lehtijutussa, ellei sitten jutun aiheena ole mummous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan kohta kolmikymppinen tytär ja jäätävät vaihdevuodet.
N50
Nimitätkö itseäsi mummoksi? Ja nimittävätkö muut? Onko mummolla työpaikka vai oletko eläkkeellä.
Minä nimitän mummoiksi eläkeläisiä.
Itse tulin mummoksi (tytär sai lapsen) vähän yli 50 v ja nimi mummo oli oikein hyvä, koska oli se lapsenlapsi, jolle olin mummo.
Ja työelämässä olin tuon jälkeen vielä yli 15 v.
Vierailija kirjoitti:
Tässä puhutaan eri ilmiöstä. Nainen voi faktuaalisesti olla mummo vaikka 30v. (15+15), mutta yleisesti naisten kutsuminen mummoiksi vain siksi, että he ovat viisikymppisiä tai on vaihdevuodet on sellaista ikään ja naiseuteen liittyvää vähättelyä, joka on mun mielestä tunkkaista eikä nykymaailmassa mitenkään totta.
Niin, nykyään pöyristytään monista asioista jotka olivat ihan normaaleja (eivät välttämättä kuitenkaan aina hyviä) ennen, mutta ikääntyvääja ikääntynyttä naista saa vähätellä, jopaa pilkata ja se on ihan ok. Käsittämätöntä.
Musta tuli isotäti 6-kymppisenä. Vanhin lapsista toki kutsuu mua etunimellä, nuorimmat eivät vielä puhu.
Järin vanhana en itseäni vielä pidä ja kykenen noiden kanssa leikkimään. Silti ole isotäti. Ei muuta tuota tosiasiaa miksikään.
Mummottelu, muussa kuin isoäiti-mielessä, on tosiaan nimittelyä ja naisia halventavaa.
Huomioitavaa on myös se, että pappa- nimitys on varsin harvinainen muulloin kuin juuri isoisää tarkoitettaessa. Vanhenevia miehiä ei papotella yleisesti, vaan heillä on ihan omat nimensä ja persoonallisuutensa hyväksytysti loppuun saakka. Eikä heistä tehdä pappoja n. 40-vuotiaana, kuten naispuolisista samanikäisistä nykyään, varsinkin nuorison puolelta.
Merkillistä, että nainen ei voi olla yleisnimi naiselle, kuten mies miehestä, vaan naisen arvoa täytyy usein alentaa tytöttelemällä ja sitten sujuvasti vaihtaa tytöttely mummotteluksi vähän myöhäisemmässä vaiheessa.
Merkillistä on myös, että moni nainen välittömästi ryntää kertomaan kuinka juuri hänen mielestään tytöksi kutsuminen on niin mukavaa/kohteliaisuus/ihan ok. Aikuiset miehet tahollaan taas eivät koe pojaksi tai papaksi kutsumista kohteliaisuutena, usein aivan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Nina Partasesta tuli isoäiti 31-vuotiaana
Suomessa on satoja alle nelikymppisiä isoäitejä. He joutuvat oikomaan väärinkäsityksiä, mutta myös tietävät, miten tukea nuorena äidiksi tulleita lapsiaan onhan moni nuori mummo ollut teiniäiti itsekin.
Nina Partanen on 43, mutta näyttää kuin olisi 63. Eli ei se ikä, vaan geenit.
Vierailija kirjoitti:
Mummottelu, muussa kuin isoäiti-mielessä, on tosiaan nimittelyä ja naisia halventavaa.
Huomioitavaa on myös se, että pappa- nimitys on varsin harvinainen muulloin kuin juuri isoisää tarkoitettaessa. Vanhenevia miehiä ei papotella yleisesti, vaan heillä on ihan omat nimensä ja persoonallisuutensa hyväksytysti loppuun saakka. Eikä heistä tehdä pappoja n. 40-vuotiaana, kuten naispuolisista samanikäisistä nykyään, varsinkin nuorison puolelta.
Merkillistä, että nainen ei voi olla yleisnimi naiselle, kuten mies miehestä, vaan naisen arvoa täytyy usein alentaa tytöttelemällä ja sitten sujuvasti vaihtaa tytöttely mummotteluksi vähän myöhäisemmässä vaiheessa.
Merkillistä on myös, että moni nainen välittömästi ryntää kertomaan kuinka juuri hänen mielestään tytöksi kutsuminen on niin mukavaa/kohteliaisuus/ihan ok. Aikuiset miehet tahollaan taas eivät koe pojaksi tai papaksi kutsumista kohteliaisuutena, usein aivan päin
Aivan, näköjään myös mummoksi kutsuminen on monelle ok, jos tätä ketjua on uskominen. Tyttö ja mummo eivät ole varsinaisia haukkumasanoja, joten sanoja voi vedota siihen, että tämähän on vain huumoria ja eikä ole hienoa olla mummo, eihän siinä ole hävettävää.
Jotenkin tuntuu, että näissä asioissa on menty taaksepäin viime vuosina, kun äkkiä eteen pamahtaakin tuollainen otsikko sanomalehdessä ja nuoret naiset ovat ihan tosissaan huolissaan rupsahtamisesta. Minusta kyseessä oli ihan selkeä nimittely. Ja sehän ei ole huumoria lainkaan.
Mulla oli rakas ja turvallinen mummo. Nyt olen mummo 56- vuotias viiden vuoden ikäiselle. Tuntuu hyvältä, haluan olla mummo.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli rakas ja turvallinen mummo. Nyt olen mummo 56- vuotias viiden vuoden ikäiselle. Tuntuu hyvältä, haluan olla mummo.
Kyllä minullakin oli kaksi rakasta ja turvallista isoäitiä ja haluan tulla isoäidiksi aikanaan, eihän tässä ole siitä ollenkaan kyse.
50v on jo pilalle mennyt akka, joten ei jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan kohta kolmikymppinen tytär ja jäätävät vaihdevuodet.
N50
Mun tytär on 17v eikä mulla ole vaihdevuosista vielä tietoa. Näin me ollaan erilaisia viisikymppisiä.
N55
Olen 54v.ja kuuden lapsen mummo.itselläni 4 lasta joista nuorin täyttää 30.
Mummottelu on suomalainen ilmiö. Esim. Ranskassa ei vastaavaa ole.
Isoäidit, mummit yms. on eri asia.
Entinen työkaverini oli mummu jo 35 vuotiaana ja oli olemukseltaan aivan täydellinen mummu. Ei häntä silti mummuteltu työssä.
Itse olen nyt 51 v. En tunne itseäni mummoksi, enkä sellainen vielä olekaan. Lapsi toki rakentaa omaa elämäänsä kihlattunsa kanssa, joten aika näyttää, tuleeko minusta joskus mummu, jos sellainen kunnia kohdalleni osuu, olen ylpeästi mummu. Siihen asti toivon itseäni kutsuttavan nimellä, lapseni toki kutsuu äidiksi ja olen myös mielelläni anoppi ihanalle miniälleni ja puolisolla on omat kutsumanimet minulle.
Sitä olen miettinyt pitkään, että milloin on se aika kun nainen saa olla nainen? Nuorena tytötellään ja heti sen päälle mummotellaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama vaikka olisin tullut isoäidiksi jo 40-vuotiaana, niin tittelini on ilman muuta mummu. Ei mummi, ei mummo, eikä mikään väkisin nuorennettu mimmi, vaan MUMMU.
Minä olen aina käyttänyt sanaa MUMMO!
Siitä lähtien kun on synnyttänyt lapsen joka myös synnyttänyt. Synnyttäneet naiset vanhenevat nopeasti niin mieleltään kuin vartaloltaankin.
Menopaussi (viimeiset kuukautiset) on suomalaisnaisilla keskimäärin 51v. ikäisenä. Vaihdevuosiin kuuluu laajempi aikaspektri, mutta minunkaan mielestä se ei ole aika, jolloin ammatissaan toimivaa naista on sopivaa nimittää mummoksi. Olen vain lapsenlapseni mummo, en työkavereiden, mieheni tai muidenkaan.