Lue keskustelun säännöt.
Miten uskoon tullaan? Kokemuksia?
01.04.2024 |
Haluaisin löytää totuuden ja varmistua Jumalan olemassaolosta, olen alkanut rukoilla, lukea Raamattua ja pyytää johdatusta. Nämähän vaan eivät ole järjen asioita, ei kai ihminen voi vain päättää uskoa? Tai itse ainakin koen, että tarvitsisin jonkun vahvan merkin tai kokemuksen, jotta voisin oikeasti uskoa. Miten sinä olet tullut uskoon?
Kommentit (112)
Käsittääkseni jokaisella ihmisellä uskoontulo on vähän erilainen prosessi. Riippuu paljon taustastakin. Jollakin se voi tapahtua nopeasti, joillakin pitkällisen väännön kautta. En tiedä. Jotkut on tulleet uskoon ihan elämänsä viime metreillä. Mutta kyllä siinä mun mielestä täytyy tehdä valinta ja päätös. Usein puhutaan että ihmisellä voi olla elämässään muutama etsikkoaika, joka tarkoittaa, että hän pohtii asiaa, tuntee vetoa, harkitsee.
Omasta kokemuksestani meillä ihmisillä on luontainen vastustus Raamattua kohtaan ja Jeesuksen nimeä kohtaan. Käsittääkseni Paholainen vihaa juuri näitä kahta. Uskon, niin kuin Raamattukin sanoo, että on pimeyden henkivallat ja Pyhä Henki, kaksi eri vaihtoehtoa. Joko Jumala tai Saatana. Tämä maailma on Saatanan vallassa, hänen omistuksessaan, silti samaan aikaan Jumala on kaikkivaltias, mitään ei tapahdu hänen sallimattaan. Paitsi että ihmisellä on vapaa tahto. Jeesus ei pakota ketään ottamaan vastaan hänen pelstustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä päätin luottaa Jeesukseen. Aloin seurata häntä. Rukoilin että Jeesus tulisi mun sydämeen.
En ole koskaan kokenut mitään "järisyttävää" herätystä. Kohtelen ihmisiä kunnioittavasti, yritän auttaa ja ilahduttaa muita. Kiitän joka ilta päättyvästä päivästä ja aamulla kiitän uudesta päivästä uusine mahdollisuuksineen. Syntitaakkaa en tunnista, uskon, että kelpaan Jumalalle sellaisena kuin olen.
Lapsena. Mutta sitä on ehtinyt jo siirtyä kristinuskosta pois. Toki rukous on hyvä asia ja hyvyys. Etsiminen, ajattelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikki tulleet uskoon sillon noin kaksi tuhatta vuotta sitten, vaikka kohtasivat Jeesuksen. Moni sanoo, että jos saan jonkin todisteen niin sitten uskon. Ei se niin mene.
Lue vaikka Luukkaan evankeliumi. Mun mielestä usko on ihme ja usko on lahja. Musta tuntaa samaan aikaan ihmeelliseltä jos joku tulee uskoon. Tuntuu, kun kattelee tuota porukkaaettä ei mitenkään kukaan noista tule uskoon. Samaan aikaan en voi käsittää miten joku ei muka usko Jumalaan. Kun mun mielestä koko luomakunta huutaa suorastaan Jumalan olemassaoloa.
Uskonelämässäkin kasvetaan, opitaan kokoajan lisää. Ja vajavaisia me ollaan loppuun asti, kunnes päästään ikuisuuteen. Sitten en tiedä mitä tapahtuu, mutta me saadaan ilmeisesti ylösnousemusruumis, niinkuin Jeesuksella sen jälkeen kun hän nousi kuolleista. Tuomas sai oikein kokeilla Jeesuksen käsiä kun hänen oli vaikea uskoa.
Autuas se. joka uskoo vaikka ei näe.
Uskominen tapahtuu sydämessä, ei aivoissa. Kuuntele omaatuntoasi ja mikä tuntuu siellä että on oikein. Kun olet aidosti pahoillasi synneistäsi ja halua niistä anteeksianto sekä haluat tehdä hyvää toisille ehdottomasti (rakkaus), niin siinä kohtaa Jumala astuu kuvioihin ja tunnet sen kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se ap niin on ,että alat vaan uskoa. Siinä ei taatusti kukaan ihminen sinua auta.
Uskoon tullaan perustamalla ensin lahko, rekisteröidään se ry:ksi ja sitten vaan hankitaan siihen maksukykyisiä jäseniä jäsemmaksuje maksajiksi, lahkon avainpaikat miehitetään sitten sisäpiirin miehillä, joista yksi voi tosin olla kiintiönainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmalla iällä tullaan yleensä uskoon. Elämä on eletty vähän miten sattuu ja vanhempana veisataan virsiä.
Vierailija kirjoitti:
Uskoon tullaan perustamalla ensin lahko, rekisteröidään se ry:ksi ja sitten vaan hankitaan siihen maksukykyisiä jäseniä jäsemmaksuje maksajiksi, lahkon avainpaikat miehitetään sitten sisäpiirin miehillä, joista yksi voi tosin olla kiintiönainen.
Höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse koin voimakasta vetoa kristillisiä arvoja ja kulttuuria kohtaan. Tutkin ja luin ja kyselin ja kyseenalaistin. Eräänä iltana koin että olen valmis tunnustamaan että Jeesus on minutkin lunastanut kuolemasta elämään, annoin elämäni Hänen käsiinsä. Ja mitä ihmettä tapahtuikaan?!?! Tuli kammottavat pelot ja vastustus ja epäilyt, jotain mitä en ole koskaan ennen kokenut. Lamaannuin kauhusta täysin. Ja ihmettelin mitä tapahtuu. Sain seuraavana päivänä yhteyden kristittyyn tuttavaani, joka kertoi miten Jumalan vastustaja oli raivoissaan ja hyökkäsi voimalla kimppuuni kun käännyin Jeesuksen puoleen. Sen jälkeen en ole koskaan epäillyt pahan läsnäoloa ha vaikutusta ihmisten elämässä, niin karmea oli se "hyökkäys". Varmuuden vuoksi vielä kävin psykiatrilla muutaman kerran jotta saan selvyyden onko pääni niksahtanut kun oli niin raju kokemus. Sain "terveen paperit".
Tätä matkaa on käyty jo yli 20 vuotta. Alamäkiä ylämäkiä...uskokin välillä on ollut olematonta, heikkoa. Tärkeää on ollut ymmärtää että vaikka itse en jaksa ja osaa pitää kiinni Jeesuksesta, Hän ei hellitä otettaan. Sitä on armo. Siinä on ollut hyvä levätä heikon epäilijän ja etsijän.
Oli kauhea olo siitä miten olin kohdellut toisia ihmisiä ja sydämeeni sattui. Pyysin sitä Jumalalta myös anteeksi. Sain anteeksi, sen tuntee sydämessään ja samalla ymmärtää missä tästä kaikesta on kyse. Tajuat Jeesuksen merkityksen ja hän muuttaa sydämeesi asumaan. Haluat jakaa sitä ilosanomaa kaikille, miten meistä jokainen voi saada oikean, aidon ja kestävän rauhan sydämeen eikä mistään ulkoisista asioista saa mitään kestävää iloa ja rauhaa. Kiitos Jeesus kun pelastit minut!
Rukoilkaa, se on maailman vahvin "ase".
Jos me kaikki saisimme Jeesuksen sovitustyön kautta rauhan sisällemme niin täällä olisi kaikilla hyvä olla eikä olisi sotia.
Amen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmalla iällä tullaan yleensä uskoon. Elämä on eletty vähän miten sattuu ja vanhempana veisataan virsiä.
Ei se ikää katso. Sitä paitsi elämä voi loppua aivan yllättäin. Minä sanoisin, että jos joku miettii asiaa, niin kannattaa miettiä lisää ja tehdä päätös. Sitä päätöstä ei tarvitse katua, sillä se on tie elämään. Minä tunnen suurta kiitollisuutta ja rakkautta Jumalaa kohtaan joka on luonut niin ihania asioita tänne. Siis siinä määrin tunnen kuin turmeltunut ihminen voi tuntea. Oikeastaan kai kaikki rakkaus on Jumalasta, sillä Jumala on Rakkaus. Me ollaan vaan niin eksyksissä että me ei aina tajuta mikä on rakkautta. Rakkautta ei ole se mitä me nähdään iltalehtien lööpeissä.
Ole avoimin sydämin, etsivä löytää. Jumalan siunausta!
Ensin alat juopoksi, narkkariksi tai rikolliseksi, teet kaikkea pahaa ja joudut ehkä vankilaan > alat pelätä kuolemaa > tulet uskoon.
Nimenomaan järjellä analysoit uskon jälkeen, ei se ole mitään summamutikassa sinnepäin.
Jumala antaa uskon jokatapauksessa.Usko on valtakunnan vaihtamista.
Tuttu pariskunta ns. johdatti minut Jumalan valtakuntaan. Rukoilimme, tunnustin syntini ja pyysin Jeesusta elämääni. Heti ei tuntunut paljoa miltään, mutta muutaman tunnin kuluttua pelastuksen suuruus alkoi valjeta. Jeesus itse lupaa: "Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta."