Voiko liekki syttyä tapailussa hitaasti?
Jos tuntuu, että toinen on kaikin puolin mukava ihminen, arvot ja ajatukset kohtaa, mutta kipinä puuttuu? Haluaisin suhteen kehittyvän, mutta voiko se romanttinen yhteys löytyä ajan kanssa?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt, että joku viehättyy/ihastuu heti. Itselläni tapailuvaihe kestää kuukausia ja sitten voi aloittaa seurustelun.
Ehkäpä käsität viehättymisen ja ihastumisen jo sanoina jotenkin syvempänä kuin moni muu? Itse ainakin ihastun ja viehätyn hyvin herkästi ihmisistä, mutta ei se tarkoita sen ihastuttavan henkilön kanssa olisi tarkoitus alkaa yhtään millekään, edes puhua tälle. Jos kohtaa vaikka tosi viehättävän ihmisen töissä, niin voi olla että huhhuh, mutta ei sitä tarvitse edistää. Olet kai jollakin tasolla kuitenkin viehättynyt ja ihastunut niistä ihmisistä, joiden kanssa alat tapailun?
Ei toi ole ihastumista vaan viehättymistä toisen ulkonäköön tai seksuaalista kiinnostusta.
Uskon yhden syyn pettämiseen olevan sen, että mennään kimppaan jonkun mukavan kanssa johon ei ole suuria tunteita eikä intohimon tunteita. Sitten, kun vastaan tulee sellainen ihminen, joka herättää perhoset mahassa, niin siinä on monen vaikea olla uskollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt, että joku viehättyy/ihastuu heti. Itselläni tapailuvaihe kestää kuukausia ja sitten voi aloittaa seurustelun.
En minäkään. Vieras ihminen on vieras ihminen. Mistä ne lämpimät aidot tunteet voi heti ilmestyä? Kaikki ei tunne heti mitään edes omaan lapseensa, kun se syntyy.
Seksuaalista vetovoimaa, perustuu toisen ulkonäköön, tuoksuun jne. Sitä ei pitäisi sekoittaa ihastumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei ole komea, naisten mielestä "liekkiä ei syty" ja "kemiat ei kohtaa".
Ihan sama on miehillä.
Osa naisista tän ketjun mukaan tuntuu antavan miehille useampia mahiksia, jos ne tunteet syttyisikin miestä kohtaan myöhemmin, kun häntä oppii tuntemaan.
Vierailija kirjoitti:
En usko jos et tunne minkäänlaista romanttista/seksuaalista kiinnostusta tätä ihmistä kohtaan.
Kyllä voi syttyä. Yksi eksä ei kiinnostanut minua alkuun, koska hän oli niin innokas, että siitä tuli epävarma fiilis. Pelkäsin, ettei eksä kelpaa kenellekään, joten hän sitten takertuu minuun. Sellainen ei ole viehättävää. Mutta miekkoset ovat kyllä aina olleet todella innokkaita kanssani ja siksi alku on aina ollut hieman hapuilevaa XDDDDD En todellakaan halua mitään epätoivoista miekkosta ja siksi tunteeni kehittyvät pikku hiljaa. Sitten yhtenä päivänä eksä tuli suoraan töistä tapaamaan minua, raksavaatteet päällä. Silloin ihastuin että naps vaan XDDDD.
Nykyisen miekkosystävän (MINÄ SEURUSTELEN :333) kohdalla on ollut koko ajan kiinnostus, mutta jälleen innokkuuden takia olen ollut varovainen alkuun.
Olen huomannut, että minä ihastun kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun näen miekkosen persoonaa kunnolla. Läpänheittoa, millä tavalla kohtelee minua, onko hyvä kuski (ei kiinnosta idi00tti, joka ei osaa edes ajaa), musiikkimakua... Minulle ei riitä se, että jutellaan kivoja ja vaihdellaan kuvia. Haluan nähdä kokonaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei ole komea, naisten mielestä "liekkiä ei syty" ja "kemiat ei kohtaa".
Ei ei ei. Joskus mies voi olla komea, mutta jostain selittämättömästä syysta ei vain synkkaa, ei ole sitä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Uskon yhden syyn pettämiseen olevan sen, että mennään kimppaan jonkun mukavan kanssa johon ei ole suuria tunteita eikä intohimon tunteita. Sitten, kun vastaan tulee sellainen ihminen, joka herättää perhoset mahassa, niin siinä on monen vaikea olla uskollinen.
Kaikista suhteista häviää perhoset 20 vuoden jälkeen. Mitenkäs sitten?
Olen kyllä huomannut, että kaikissa miekkosystävissäni on todella paljon samaa. Nykyisen jutuista tulee usein mieleen ensimmäinen poikaystävä XDDDDD Todella samanlainen puhe- ja kirjoitustyyli välillä. Ulkonäössäkin on jotain samanlaisuutta. Hiustyyli, pukeutuminen....
Enkä mitenkään valikoimalla valikoi samantyylisiä miekkosia. Minulla on laaja maku.
Minulla ei ole tatuointeja eikä lävistyksiä, mutta voisin hyvin tapailla jotain lävistysmiekkosta, jolla on vaikka kaksi lävistystä. Jokin hillitty tatskakin menisi. Ihan ääripää ei sytytä, mutta kyllä minä voin tuntea vetoa todella monenlaisia kohtaan. Luulen vain, että oma superluonnollinen ulkomuotoni antaa vaikutelman, etten voi sietää mitään lävistyksiä yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt, että joku viehättyy/ihastuu heti. Itselläni tapailuvaihe kestää kuukausia ja sitten voi aloittaa seurustelun.
Ehkäpä käsität viehättymisen ja ihastumisen jo sanoina jotenkin syvempänä kuin moni muu? Itse ainakin ihastun ja viehätyn hyvin herkästi ihmisistä, mutta ei se tarkoita sen ihastuttavan henkilön kanssa olisi tarkoitus alkaa yhtään millekään, edes puhua tälle. Jos kohtaa vaikka tosi viehättävän ihmisen töissä, niin voi olla että huhhuh, mutta ei sitä tarvitse edistää. Olet kai jollakin tasolla kuitenkin viehättynyt ja ihastunut niistä ihmisistä, joiden kanssa alat tapailun?
Ilman huumorintajun kohtaamista en edes harkitsisi tapailua. Töissä tai harrastuksissa ehtii tutustumaan ennen tapailun aloitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan riippuu ihmisestä. Mun tapauksessa ei voi: mä tiedän heti ensi sekuntilla olenko kiinnostunut vai en, perustuen ihan puhtaasti sen toisen ihmisen ulkonäköön.
Jos hän ei näytä hyvältä, en ole kiinnostunut. Ja se ei muutu ikinä, vaikka hän paljastuisi myöhemmin maailman kivoimmaksi tyypiksi.
Aika kyyninen suhtautuminen rakkauteen. Tällä logiikalla kukaan ei rakastaisi puolisoaan vanhana. Koska eihän se oma puoliso enää 80 vuotiaana ulkonäöltään vastaa mitään ihannetta. Todellisuudessa ihmiset kuitenkin rakastaa toisiaan läpi elämän.
Ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan.
Rakkaus on eri asia kuin kiinnostuminen. Miten sitä ihmistä voi rakastaa 80-vuotiaana, jos hänestä ei missään vaiheessa kiinnostu alunperinkään?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan riippuu ihmisestä. Mun tapauksessa ei voi: mä tiedän heti ensi sekuntilla olenko kiinnostunut vai en, perustuen ihan puhtaasti sen toisen ihmisen ulkonäköön.
Jos hän ei näytä hyvältä, en ole kiinnostunut. Ja se ei muutu ikinä, vaikka hän paljastuisi myöhemmin maailman kivoimmaksi tyypiksi.
Aika kyyninen suhtautuminen rakkauteen. Tällä logiikalla kukaan ei rakastaisi puolisoaan vanhana. Koska eihän se oma puoliso enää 80 vuotiaana ulkonäöltään vastaa mitään ihannetta. Todellisuudessa ihmiset kuitenkin rakastaa toisiaan läpi elämän.
Ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan.
Rakkaus on eri asia kuin kiinnostuminen. Miten sitä ihmistä voi rakastaa 80-vuotiaana, jos hänestä ei missään vaiheessa kiinnostu alunperinkään?
Sitä kiintyy ajan kanssa ja jaksaa olla yhdessä 80v vaikkei koskaan olisi liekehtinytkään. Onpahan seuraa eläkepäiviin.
Ap, jos arvot ja ajatukset kohtaa, niin ei kannata heittää hukkaan hyvää suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt, että joku viehättyy/ihastuu heti. Itselläni tapailuvaihe kestää kuukausia ja sitten voi aloittaa seurustelun.
Ehkäpä käsität viehättymisen ja ihastumisen jo sanoina jotenkin syvempänä kuin moni muu? Itse ainakin ihastun ja viehätyn hyvin herkästi ihmisistä, mutta ei se tarkoita sen ihastuttavan henkilön kanssa olisi tarkoitus alkaa yhtään millekään, edes puhua tälle. Jos kohtaa vaikka tosi viehättävän ihmisen töissä, niin voi olla että huhhuh, mutta ei sitä tarvitse edistää. Olet kai jollakin tasolla kuitenkin viehättynyt ja ihastunut niistä ihmisistä, joiden kanssa alat tapailun?
Eri, mutta käsitän itse viehättävyyden sellaisena etäisenä, että "ei vitsi kun tuo mies on viehättävä". Siinä ei saata olla varsinaisesti mitään tunteita mukana, se on sellainen pintapuolinen ensiarvio. Ihastuminen on sitten jo sitä kun sen toisen lähelläolo saa aikaan perhosia vatsassa, sydän skippaa lyönnin kun huomaa että tältä on tullut viesti ja ei oikein tiedä miten päin olla tämän seurassa. Ihastuminen on tunne, joka on itselleni itseasiassa rakastamista syvempi siinä mielessä että rakkaudessa ei sitten tule enää mitään perhosia vatsassa ja jatkuvaa toisen ajattelua, vaan se on enemmän sellaista arkista välittämistä. Ehkä olen sitten itse outo, ei rakkaus itselleni ole tunne vaan olotila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon yhden syyn pettämiseen olevan sen, että mennään kimppaan jonkun mukavan kanssa johon ei ole suuria tunteita eikä intohimon tunteita. Sitten, kun vastaan tulee sellainen ihminen, joka herättää perhoset mahassa, niin siinä on monen vaikea olla uskollinen.
Kaikista suhteista häviää perhoset 20 vuoden jälkeen. Mitenkäs sitten?
Luetun ymmärtäminen?
Minä olen todella hitaasti syttyvä, kaikki ihastukseni ovat olleet sellaisia jotka olen tuntenut ainakin puoli vuotta ennen ihastumista. Ei itselleni herää tunteita tuota nopeammin. Ja kaksi noista ihastuksista oli vieläpä sellaisia, joita pidin alussa ihan päätäsärkevän ärsyttävinä ja meinasin jättää yhden takia uuden harrastuksenkin kesken. :D
Vierailija kirjoitti:
Hitaasti syttyvä pieni liekki ei polta itseään heti loppuun.
Minun kokemukseni nimenomaan on, että hitaasti syttyvä liekki sammuu nopeasti. Sen sijaan se tunne, että ensi tapaamisesta tietää haluavansa toisen, on kestänyt kohta 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan riippuu ihmisestä. Mun tapauksessa ei voi: mä tiedän heti ensi sekuntilla olenko kiinnostunut vai en, perustuen ihan puhtaasti sen toisen ihmisen ulkonäköön.
Jos hän ei näytä hyvältä, en ole kiinnostunut. Ja se ei muutu ikinä, vaikka hän paljastuisi myöhemmin maailman kivoimmaksi tyypiksi.
Aika kyyninen suhtautuminen rakkauteen. Tällä logiikalla kukaan ei rakastaisi puolisoaan vanhana. Koska eihän se oma puoliso enää 80 vuotiaana ulkonäöltään vastaa mitään ihannetta. Todellisuudessa ihmiset kuitenkin rakastaa toisiaan läpi elämän.
Ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan.
Rakkaus on eri asia kuin kiinnostuminen. Miten sitä ihmistä voi rakastaa 80-vuotiaana, jos hänestä ei missään vaiheess
Aivan, eli valitaan joku satunnainen vastaantulija ja ollaan hänen kanssaan yhdessä kiinnostuksen puutteesta huolimatta, jottei ehkä tarvitse aikanaan olla yksin eläkeiässä?
Minä en näe syytä mennä edes treffeille, tai varsinkaan toisille, ellei ole perhosia vatsassa alusta asti. Vaikea nähdä miten voisin päätyä pitkään suhteeseen siinä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani en ole koskaan ymmärtänyt, että joku viehättyy/ihastuu heti. Itselläni tapailuvaihe kestää kuukausia ja sitten voi aloittaa seurustelun.
En minäkään. Vieras ihminen on vieras ihminen. Mistä ne lämpimät aidot tunteet voi heti ilmestyä? Kaikki ei tunne heti mitään edes omaan lapseensa, kun se syntyy.
Lämpimät aidot tunteet ja viehättyminen/ihastuminen ovat eri asia. Viehätys on fyysistä ja toimii vähän eri mekaniikalla kuin nyt vaikkapa rakkaus omaan lapseen.
Komea mies saa naisia vaikka olisi urpo. Tämän takia useat komeat miehet käyttäytyvät miten sattuvat. On kuitenkin poikkeuksia. Komeita sekä erittäin hyviä ja mielenkiintoisia persoonia. Kuten näyttävissä naisissakin.