Voiko liekki syttyä tapailussa hitaasti?

Voi todellakin löytyä. Millainen ihastuja sinä itse olet, miten sinun seksuaalisuutesi toimii? Siitä se on kiinni. Itse tarvitsen ensin tunteet ja luottamuksen ennen kuin seksuaalinen kiinnostus edes herää. Eli en minkään kuuman komistuksen matkaan edes lähtisi, koska tarvitsen aikaa. Tää on ollut itselleni tärkeä oivallus. Aina puhutaan salamarakastumisesta ja vetovoimasta ja siitä, että sen tuntee heti. No, kaikki me ei todellakaan tunneta sitä heti ja se on aivan ookoo. Kunhan tuntee itsensä ja tietää, miten omassa tapauksessa nää jutut kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksen syvällä rintaäänellä, ei voi. Toiseen voi tottua ja kiintyä, joo, mutta mitään liekkiä sieltä ei kyllä syty jos sitä ei alkuunkaan ole. Olen pari kertaa antanut mahdollisuuden mukavalle ja fiksulle miehelle, mutta se on ollut sitten sellaista kaverillista loppuun asti. Semmoinenkin voi tietysti olla ihan mukavaa, kunnes sitten jompikumpi kohtaa suhteen ulkopuolisen henkilön jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa. Silloin astuu katkeruus suhteeseen.

Sinulla näin, ei tarkoita, että kaikilla samoin.

Vierailija kirjoitti:

Voi todellakin löytyä. Millainen ihastuja sinä itse olet, miten sinun seksuaalisuutesi toimii? Siitä se on kiinni. Itse tarvitsen ensin tunteet ja luottamuksen ennen kuin seksuaalinen kiinnostus edes herää. Eli en minkään kuuman komistuksen matkaan edes lähtisi, koska tarvitsen aikaa. Tää on ollut itselleni tärkeä oivallus. Aina puhutaan salamarakastumisesta ja vetovoimasta ja siitä, että sen tuntee heti. No, kaikki me ei todellakaan tunneta sitä heti ja se on aivan ookoo. Kunhan tuntee itsensä ja tietää, miten omassa tapauksessa nää jutut kehittyy.

Niinno joo, totta. Aiemmin tuolla itse vastasin, ettei kipinä voi herätä myöhemmin, mutta tietysti siihen tarvitaan tietynlaista rentoutta toisen seurassa joka ehkä ei ole kaikille automaatio aina ja kaikkialla.

Tarkoitan siis sitä, että jos on jotenkin jännittynyt, ehkä yleisestikin ihmisten seurassa jäykkä tai vaikka vetää jonkinlaista roolia, niin ei siinä pääse oikein sellainen viettipohjainen elehdintämoottori käyntiin. Jokuhan voi muuttua aivan tulikuumaksi Tarzaniksi tai Marilyniksi, kun viimein sitten rentoutuu. Toisilla sen luottamuksen saavuttamiseen voi mennä aikaa. Siksi ehkä pelimiesten ja -naisten kanssa se kipinä löytyy monella nopeasti, koska nämä ovat kokeneita ja luottavat itseensä, uskaltavat antaa viettikoneiston toimia.

Voi oppia tykkäämään jostakusta ajan kanssa ja saada ihan hyvän suhteen, mutta tiedostaen ettei hän ole se oikea. 

No omalla kohdallani se ei onnistunut. Seurustelin kaksi kertaa niin, että ei ollut ollenkaan kipinää, mutta oli muuten niin hyvä ja sopiva mies, että halusin yrittää silti. Kummallakin kerralla sitten kuitenkin suhde kuukausien myötä (toisen kanssa yritin jopa vuoden) kuivui kokoon, kun en vaan onnistunut ihastumaan. Mietin jo, etten ehkä ole suuren ihastumisen tyylinen ihminen. Noiden suhteiden jälkeen seuraavaksi tapaamani mies oli ihan eri näköinen kuin mitä pidän hyvännäköisenä, mutta jotenkin tosi seksikäs siitä huolimatta ja heti tavatessa olin ihan myyty. Tämän miehen kanssa olen naimisissa edelleen nyt vuosia myöhemmin.

Voi. Tosin itsellä se syttyi aivan liian myöhään, jolloin toinen ehti mennä eteenpäin kun ei saanut samanlaista vastakaikua. Tajusin omat tunteeni liian myöhään ja tulin menettäneeksi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi todellakin löytyä. Millainen ihastuja sinä itse olet, miten sinun seksuaalisuutesi toimii? Siitä se on kiinni. Itse tarvitsen ensin tunteet ja luottamuksen ennen kuin seksuaalinen kiinnostus edes herää. Eli en minkään kuuman komistuksen matkaan edes lähtisi, koska tarvitsen aikaa. Tää on ollut itselleni tärkeä oivallus. Aina puhutaan salamarakastumisesta ja vetovoimasta ja siitä, että sen tuntee heti. No, kaikki me ei todellakaan tunneta sitä heti ja se on aivan ookoo. Kunhan tuntee itsensä ja tietää, miten omassa tapauksessa nää jutut kehittyy.

Niinno joo, totta. Aiemmin tuolla itse vastasin, ettei kipinä voi herätä myöhemmin, mutta tietysti siihen tarvitaan tietynlaista rentoutta toisen seurassa joka ehkä ei ole kaikille automaatio aina ja kaikkialla.

Tarkoitan siis sitä, että jos on jotenkin jännittynyt, ehkä yleisestikin ihmisten seurassa jäykkä tai vaikka v

Ei siinä varsinaisesti tarvitse olla jäykkä ihmisten seurassa tai vetää mitään roolia. Ehkä ennemminkin vaan niin, että seksuaalisuus ei ole ensimmäisenä hereillä ihmisten kohtaamisessa. Itse esimerkiksi olen oikein sosiaalinen ja avoin ihminen, minun kanssani tullaan tosi hyvin toimeen ja mun on helppo löytää ystäviä. Tulen toimeen niin miesten kuin naistenkin kanssa ja itseasiassa en yhtään välitä siitä, mitä sukupuolta kukakin on. Mutta en myöskään ole ensitapaamiselta yhtään seksuaalisesti virittäytynyt, enkä mieti sellaisia random-ihmisistä. Sitten kun tutustun johon kuhun lähemmin, saatankin lämmetä, vaikkei olisi ollut ensin mielessä. Ja suhteessa en ole yhtään epäseksuaalinen, seksuaalisuus on siis kyllä tärkeää minullekin. Mutta jotenkin vaan lämpenen seksuaalisesti todella hitaasti ja tarvitsen ensin ne tunteet ja luottamuksen, mikään ulkonäkö ei riitä.

Jos kemiaa ei heti ole, ei sitä myöhemminkään tule väkisin vääntämällä. 

Onko kuitenkin kiinnostusta? Jos on, niin jotkut vaativat vähän enemmän liekin syttymiseen kuin vain muutama tapaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi todellakin löytyä. Millainen ihastuja sinä itse olet, miten sinun seksuaalisuutesi toimii? Siitä se on kiinni. Itse tarvitsen ensin tunteet ja luottamuksen ennen kuin seksuaalinen kiinnostus edes herää. Eli en minkään kuuman komistuksen matkaan edes lähtisi, koska tarvitsen aikaa. Tää on ollut itselleni tärkeä oivallus. Aina puhutaan salamarakastumisesta ja vetovoimasta ja siitä, että sen tuntee heti. No, kaikki me ei todellakaan tunneta sitä heti ja se on aivan ookoo. Kunhan tuntee itsensä ja tietää, miten omassa tapauksessa nää jutut kehittyy.

Niinno joo, totta. Aiemmin tuolla itse vastasin, ettei kipinä voi herätä myöhemmin, mutta tietysti siihen tarvitaan tietynlaista rentoutta toisen seurassa joka ehkä ei ole kaikille automaatio aina ja kaikkialla.

Tarkoitan siis sitä, että jos on jotenkin jännittynyt, ehkä yleisestikin ihmisten seurassa jäykkä tai vaikka v

Olen tuollainen jännittäjä eikä kyllä asiassa auta ollenkaan, vaikka vastassa olisi millainen naistenmies tahansa. Tarvitsen aina alussa aikaa, jotta pystyn olemaan seurassa tarpeeksi rennosti. En esimerkiksi voisi kuvitella hyppääväni kenenkään kanssa sänkyyn ensitapaamisella. Tiedän kuitenkin aina heti, olenko miehestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en. Jos en ole, tunne ei tule myöhemmin muuttumaan.

Voi se kai, mutta tuskin nämä kädenlämpöiset suhteet ovat kovinkaan kestäviä, kun loppujen lopuksi niistä puuttuu todellinen kemia ja intohimo. Ehkä joku tyytyy sellaiseen, minä en. Ja aina on suuri riski että jompi kumpi lopettaa suhteen jos vastaan kävelee joku joka ns. vie jalat alta. 

Kyllä se voi. Itse en ollut alkujaan kovinkaan kiinnostunut miehestä, ei ollut ulkoisesti oikein minun "tyyppiä", mutta jokin siinä persoonassa teki vaikutuksen. Oli rauhallinen, mutta samalla superhauska omalla tavallaan joka iski just oikealla tavalla oman huumorintajuni kanssa. Tapailtiin sitten jonkin aikaa, ajattelin että katson rauhassa miten käy ja kappas, nyt oltu 13 vuotta yhdessä ja saatu pari lastakin. Ps. Nykyään ajattelen että mies on ihan hurjan komea ulkoisestikin ja meidän seksi on ihan omaa luokkaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Voi. Tosin itsellä se syttyi aivan liian myöhään, jolloin toinen ehti mennä eteenpäin kun ei saanut samanlaista vastakaikua. Tajusin omat tunteeni liian myöhään ja tulin menettäneeksi paljon.

Mielenkiinnosta, miten tajusit? Oliko hän jo löytänyt uuden ja sitten sulla yllättävästi lamppu syttyi?

Vierailija kirjoitti:

Voi se kai, mutta tuskin nämä kädenlämpöiset suhteet ovat kovinkaan kestäviä, kun loppujen lopuksi niistä puuttuu todellinen kemia ja intohimo. Ehkä joku tyytyy sellaiseen, minä en. Ja aina on suuri riski että jompi kumpi lopettaa suhteen jos vastaan kävelee joku joka ns. vie jalat alta. 

Ei niistä automaattisesti puutu todellinen kemia ja intohimo. Jos on tosiaan sitä tyyppiä, että herää tälle puolelleen hitaasti, niin sitten on. Mä en ajatellut juuri mitään mun miehestä ekaa kertaa tavatessa. Siitä sitten kuitenkin jotenkin asiat eteni ja olosuhteet toi meidät aina uudelleen yhteen. Jossain kohtaa huomasin kiinnostuksen heränneen ja ensisuudelmasta asti oli aivan päivän selvää, että välillämme rätisee ja kovasti. Kemia on edelleen vahvana ja suhde intohimoinen kahden lapsen ja viidentoista vuoden jälkeen. 

Ei voi.

Vierailija kirjoitti:

Jos kemiaa ei heti ole, ei sitä myöhemminkään tule väkisin vääntämällä. 

Mulle ainakin kemia ja liekki on eri asiat. Vaaditaan kemiaa, että liekki voi syttyä.

Omalla kohdalla tunsin kyllä alusta alkaen kiinnostusta/kemiaa kumppaniin, mutta se liekki syttyi vasta muutaman kuukauden kuluessa. Tässä nyt joku 6v oltu yhdessä.

Eli nyt taas pitäs tietää mitä tunnetta ap tarkalleen ottaen tarkoittaa.

Hitaasti syttyminen on minusta mahdollista mutta mitä hitaasti syttyminen oikeasti tarkoittaa?  Sitä en tiedä. - Kun aikanaan kerroin täällä, kuinka en ollut aikanaan valmis ja halukas harrastamaan seksiä naisen kanssa kolmansien treffien yhteydessä hänen selkeästä ja ymmärrettäväst vihjeestään huolimatt, Sainkin sitten kuulla mm. kehoituksia hakeutua hoitoon sekä tietysti myös homottelua ja ylipäätään ymmärtää oma tasottomuuteni estyneenä ja tunnevaimaisena  sairaana miehenä.

Tai vähintään unohtaa kaikki kuvitelmani ja luuloni siitä, että meillä saattaisi vielä joskus olla jotain yhteistä. - Itse kun tapahtuneesta huolimatta elin toiveisssa ja kuvitelmissa, että saattaisimme -kuten myöhemmin tapahtuikin- tavata ja viettää aikaa yhdessä.  

Naisilla tilanne vaatii useimmiten enemmän aikaa, mutta miten miehet? Voiko tilanne muuttua, että haluaakin suhteen kun tilanne muuttuu tai on kohdillaan? Suhteen kehittymiselle ajankohdalla on kemian ja vetovoiman lisäksi suuri merkitys.

Mies ihastui, rakastui minuun, mieletön kemia ja vetovoima, mutta sitten tapahtui asioita, jotka veivät meidät erilleen, tapailtiin kuitenkin aina kun mahdollisuus. Itse näen naisena, että jos on halua, suhde on täysin mahdollinen. 

Tuskin löytyy. Yleensä tälläiset haaleat suhteet ovat vaan yksinäisyyden tarpeen tyydyttämistä. Ei uskalleta olla yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Totta kai! Itsellä jäi nopean baari-jutustelun jälkeen hyvä mieli miehestä, vaihdettiin numeroita.

Viikkoa myöhemmin ekoilla virallisilla treffeillä petyin, kun mies ei vastannutkaan odotuksiani. Pukeutuikin ihan hassuihin vaatteisiin..

Käytiin silti vielä uusilla treffeillä, ja vielä uusilla ja uusilla...

Nyt yhdessä 13 v. ja pari lasta + omakotitalo 🤷 

Olet siis tyytynyt häneen.