Mitä pitäisi tehdä kun olen 28-vuotias epäonnistunut mies, joka on heittänyt elmänsä täysin hukkaan, eikä ole mitään elämänkokemusta..

Olen 55-vuotias kaltaisesi. Jäljellä on enää kuoleman odotus. Toivottavasti voin itse valita lähtöni ajan ja tavan.

Vierailija kirjoitti:

Olen 55-vuotias kaltaisesi. Jäljellä on enää kuoleman odotus. Toivottavasti voin itse valita lähtöni ajan ja tavan.

Itse haluaisin toivoa, että olisi jossain vaiheessa edes vähän valoa tunnelin päässä kaikille, mutta ei sitä koskaan tiedä..

AP

Huoh, pystyin tänää olemaan tunnin ilman nettiä..

AP

Tämä vappu oli kyllä hyvin raskas. Kaikkialla näkee iloisisa kaveriporukoita pitämässä hauskaa ja monilla on oikeasti työllistävän alan haalarit päällä (tekniikka, luonnontiede, kauppis etc.) ja itse taas heitin elämäni hukkaan turhalla yhteiskunnallisella koulutuksella.. Oikeasti tunnen itseäni aika heikkolahjaiseksi.. 

Töitäkään en ole onnistunut vieläkään saamaan.

AP

Vierailija kirjoitti:

Olen itse muutaman vuoden vanhempi mutta muuten minulla on aika pitkälti samat setit. Taustalla yliopistotutkinto ns. "huuhaa" alalta, millä ei työmarkkinoilla tietenkään tee mitään. Nyt sitten aika kuluu lähinnä koneella istuessa ja jatkokouluttautumista miettiessä. Ei koskaan parisuhdetta tai mitään muutakaan kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta. Aika turha olo. Töissä olen kuitenkin muutamaan otteeseen elämäni aikana onneksi ollut. On meitä siis muitakin, et ole ainoa.

Haa, löysinpäs pari kuukautta vanhan kommenttini. Jos minulle joku olisi kertonut tuolloin, että muutaman viikon päästä tulisin tapamaan naisen, joka tulisi ihastumaan minuun, viemään poikuuteni 30v ikäisenä ja osoittaisi halukkuutta aloittaa parisuhteen kanssani, niin olisin pitänyt tuollaista kommenttia ihan pöhkönä. Mutta niin siinä jotenkin vain pääsi tapahtumaan. Tapasin täysin sattumalta upean ihmisen, joka on tällä hetkellä myllertämässä elämääni perin pohjin. Eihän minulle koskaan pitänyt mitään tällaista tapahtua. Olin aina vain se onneton sivustaseuraaja, jota kukaan ei noteerannut mitenkään. En vieläkään oikein ymmärrä miten tämä tapahtui. Kohtahan tässä uskaltaa jo suhtautua elämään optimistisesti.

Eli, parahin AP, älä missään tapauksessa luovu toivosta. Elämä voi olla todella arvaamatonta. Kirjoittamiesi viestien perusteella olen aika pitkälti samanlainen ihminen kuin sinä. Jos minä onnistuin tässä, niin kyllä sinuakin voi onni potkaista. 

Pop-kulttuurin tunteminen ei ole mikään välttämättömyys mutta jos se sua vaivaa niin siitä no helppoa aloittaa elämänmuutos perehtymällä siihen. Sitten sulla on puheenaiheitakin ja pysyt kärryillä keskusteluissa.

vähän sama juttu mulla. n31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keneen oikein yrität tehdä vaikutusta? 

Mieti mitä itse haluat elämältä ja lähde tavoittelemaan sitä. Sen sijaan että miettisit mitä tuntemattomat ihmiset ajattelevat sinusta. Varsinkin kun suurin osa ei kiinnitä sinuun mitään huomiota.

No jos meinaa päästää yksinäisyydestä eroon ja saada töitä, niin jotain vaikutusta pitäisi saada aikaiseksi..

AP

Rupeat vanhemmale miehelle pyllyn antajaksi. Opettele meikkaamaan ja pukeudut vain koulutyttöjen vaatteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Pop-kulttuurin tunteminen ei ole mikään välttämättömyys mutta jos se sua vaivaa niin siitä no helppoa aloittaa elämänmuutos perehtymällä siihen. Sitten sulla on puheenaiheitakin ja pysyt kärryillä keskusteluissa.

Pop-kulttuuri kuoli internetin tulon myötä ja ruuhkauduttua siinä 2012+. Moni ihminen on masentunut kun viihde on niin huonoa kaikilla faseteilla. Netti oli hauska paikka 2000 alussa sinne 2010 asti kunen ssuuryritykset alkoivat rajoittaa netin sisältöä. Nykyään netistä löytää äärettömän rajallisesti uutta ja mullistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Olin pitkälti samalainen kunnes avasin viinapullon korkin. Viina muutti miestä.

Kiitos viinalle että en ole kuin sinä enää. Lyhyessä ajassa puhelin on täynnä täysin tuntemattomien ihmisten numeroita ja ne soittelee ja haluaa tavata. Ota viinaa ja tapaa ihmisiä.

Viinalla sanot aina joo kaikkeen ja sinusta tulee joomies. Huomaat liittyneesi erilaisiin seuroihin ja kalenterisi on niin paljon tapahtumia että sulle soitellaan jälkikäteen että missä oot ja haetaanko sut jne.

 

Mielenkiintoisin vaihe on viinasta eroon pääseminen vuosikymmenen ryyppäämisen jälkeen. Se entinen hiljainen sinä on tuhottu. Jäljellä on päivittäin viinan voimalla lörpöttelevä turhanlässyttäjä.

Persoonallisuus muuttui puheliaaksi ja niin puheliaaksi ettet saa suutas kiinni millään. Suusta tulvii vain täysin jonninjoutavoo paskoo. Muutoksen piti tapahtua, että puhelias sinuus ottaa vallan ja ne seurat. Ai ae että ne seurat m

:(

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Mä harrastin ensimmäisen kerran seksiä 27-vuotiaana. Myös halasin ja pussasin ekaa kertaa sen ikäisenä. Myös miehelleni olin ensimmäinen. Minulle miehen poikuus oli positiivinen asia. Ja näin on myös useammalla tuntemallani ihmisellä.  En todellakaan olisi halunnut että mieheni olisi "opetellut seksiä" jonkun muun kanssa, varsinkaan ammattilaisen. 

Minusta keskityt vähän liikaa noihin työasioihin. Toivon, että voisit löytää jotain muuta merkittävää sisältöä elämääsi tai keskittyä joihinkin muihin puoliin elämässäsi.

Voit ruveta siittäjäksi jollekkin naiselle, joka haluaa lapsen. Täällä Vauvassa nainen ulisi että mies ei halua lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse muutaman vuoden vanhempi mutta muuten minulla on aika pitkälti samat setit. Taustalla yliopistotutkinto ns. "huuhaa" alalta, millä ei työmarkkinoilla tietenkään tee mitään. Nyt sitten aika kuluu lähinnä koneella istuessa ja jatkokouluttautumista miettiessä. Ei koskaan parisuhdetta tai mitään muutakaan kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta. Aika turha olo. Töissä olen kuitenkin muutamaan otteeseen elämäni aikana onneksi ollut. On meitä siis muitakin, et ole ainoa.

Haa, löysinpäs pari kuukautta vanhan kommenttini. Jos minulle joku olisi kertonut tuolloin, että muutaman viikon päästä tulisin tapamaan naisen, joka tulisi ihastumaan minuun, viemään poikuuteni 30v ikäisenä ja osoittaisi halukkuutta aloittaa parisuhteen kanssani, niin olisin pitänyt tuollaista kommenttia ihan pöhkönä. Mutta niin siinä jotenkin vain pääsi tapahtumaan. Tapasin täysin sattumalta upean ihmi

Onnittelut! Tämä oli oikeasti hyvä viesti ja antoi iloa, mutta oletan, että sinulla on sentään jotain kontakteja ja edes vähän merkittävää sosiaalista elämää. Itse taas olen ihan pohjalla.

AP

Tästä ketjusta on näköjään tullut henkikökohtainen blogini.. 

Elämä pyörii paikallaan, eikä mitään tapahdu. Ilman kesätyötä jään, eikä yhteenkään työhakemukseen vastata.. 

Masentaa aika pajon..

AP

Noh, viime päivinä on ehkä tapahtunut edes jotain positiivista. Onnistuin pitämään nettivapaata kokonaisen illan ja luin fyysistä kirjaa ja ipadia. Työnhaku masentaa vaan niin paljon ja vaatimukset pelottaa.

AP

OLEN NIIN VIHAINEN ITSELLENI! Olin vihdoin saanut rohkeutta hakea tiettyä työpaikkaa ja ilmoitus ei ollut enää olemassa.. Päiviä olin siis odottanut ja kerännyt rohkeutta. Elämäni pähkinänkuoressa..

AP

Jatkuvasti tulee viestejä "Valitettavasti valintamme emme kutsu sinua haastatteluun". Lähetän hyviä hakukirjeitä ja laitan työtodistuksia liitteeksi, mutta EI.. Mitä teen väärin?

AP

Pitkään olen ollut työttömänä ja juhannus masentaa oikein kunnolla. En saa mitään haastattelukutsuja ja jatkuvasti tulee todistetuksi, että tutkintoni on täysin turha..

AP

"Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun"

"Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun"

"Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun"

Jatkuvasti.. En pääse edes hyllyttäjäksi..

AP