Mitä pitäisi tehdä kun olen 28-vuotias epäonnistunut mies, joka on heittänyt elmänsä täysin hukkaan, eikä ole mitään elämänkokemusta..
-Pokuus tallella, en ole koskaan seurustellut, enkä ole koskaan uskaltanut lähestyä naisia tai tehdä deittiprofileja.
-Ei ole edes halaillut
-Ei oikeita kavereita koska ei uskalla hankkia kavereita tai liittyä seuroihin jne.
-Ei niin hyvä työhistoria, vain lyhyitä pestejä. Maisterintutkinto yhteiskuntatieteellisestäl, jolla ei tee mitään. Ujouden takia en verkostoitunut
-Huono itsetunto, pelkuri
-Ei paljon harrastuksia, mielenkiintoisia sellaisia
-Ei oikeastaan tiedä maailman menosta paljon
-Ei tunne pop-kulttuuria hyvin, ei tiedä mistään mitään
Mitä pitäisi tehdä kun on luuseri ja normaalit ihmiset pitävät tätä säälittävänä? 20-vuotiailla on jopa enemmän elämänkokemusta kuin minulla, he ovat olleet vastuullisisia töissä ja käyneet reissuilla ulkomailla. Minulla ei ole mitään kerrottavaa kun en ole kokenut mitään. Masentaa oikeasti.
Kaiken lisäksi olen nettiaddikti, joka jatkuvasti siirtää asioita eteenpäin. Ainot positiiviset asiat on, että harrastan liikuntaa ja osaan pitää itsestäni ja kodistani huolta. Muuten olen täysin epäonnistunut..
Kommentit (505)
Yksi juttu mitä yritän on, että jos pääsisi ammattokouluun nyt yhteishaussa..
AP
Pääsisitkö sosiaalisten syiden perusteella johonkin kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun vastaavaan? Sitä kautta saisit kosketusta muihin ihmisiin ja pääsisit työmarkkinoille.
Sulla on elämässä paljon hyvää kun sulla on tutkinto eikä päihdetaustaa. Ne on älyttömän isoja juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Yksi juttu mitä yritän on, että jos pääsisi ammattokouluun nyt yhteishaussa..
AP
Mutta tuohan on hyvä ajatus! Jostainhan on aloitettava! Kukaan ei siellä tunne sinua, joten voit luoda juuri sellaisen kuvan itsestäsi kuin haluat. Lähdet täysin samalta viivalta kuin muut! Älä aliarvioi itseäsi, vaan ryhdy elämään sellaista elämää kuin haluat ja ansaitset! Muista, että jokainen päivä ja jokainen uusi tuttavuus on uusi mahdollisuus!
Nyt on kulunut tasan vuosi siitä kun aloitin tämän ketjun. Kyllä aika vaan rientää..
Tilanne on muuten täysin sama kuin vuosi sitten. Ei töitä, ei kavereita ja istun vaan kotona. Olen kuitenkin hakemassa jatkuvan haun kautta ammattikouluun, mutta en ole vielä täysin varma alasta mikä olisi järkevin. Noh, kevään aikana kuitenkin. En kyllä tiedä miten olen aina silloin tällöin jaksanut kirjoittaa tänne lyhyitä päivityksiä. Ehkä teen vielä joskus muutaman jos nyt pääsen opiskelemaan. En tiedä.
AP
Pian tämä lanka on vuoden vanha, eikä tilanteeni ole muuttunut mitenkään. Tilanne on vaan pahentunut entisestään ja en tiedä pärjäänkö enää edes normaalissa elämässä.. Tietyt synkät ajatukset käyvät joskus mielessä.
Minulla ei ole mitään käsirtystä mitä apua voisi saada ja miten ratkaisisin tämän tilanteen..
AP