Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tapailukumppanin jatkuva piikittely, mihin te vetäisitte rajan?
19.03.2024 |
Olen tapaillut parin kuukauden ajan miestä, joka piikittelee jatkuvasti.
En kiinnittänyt asiaan aluksi juurikaan huomiota, koska ajattelin, että se on vaan osa hänen tapaansa kommunikoida, mutta nyt kun olen huomannut asian, niin olen huomannut, että hänellä ei tunnu olevan musta mitään hyvää sanottavaa; kuuntelen huonoa musiikkia, pidän huonoista elokuvista ja sarjoista (katselen ihan kaikkia genrejä fantasiasta sotaelokuviin ja komediaan), mulla on luonnollisesti myös vääränlaisia mielipiteitä ja viime viikolla, kun hän kävi ensimmäistä kertaa luonani, niin asuntoni on ilmeisesti jotenkin typerä (siis ihan pohjaratkaisusta lähtien). Jutustelin myös siitä miten haluaisin remontoida asuntoani, niin ideani olivat hänen mielestään naurettavia ja suunnittelemani värimaailma ruma.
Hän ei sylje näitä asioita mitenkään inhoten, mutta enemmänkin ylemmyydentuntoisesti naureskellen ikään kuin kyseessä olisi vitsi. Hänen mielestään "v*ttuilu on välittämistä".
Alkaa vaan mietityttää tapailun jatkaminen, kun tuntuu, että kaikki mussa on hänen mielestään jotenkin niin typerää, vastenmielistä ja väärää (tai ainakin mielipiteeni ja asiat, joista pidän. Esimerkiksi ulkonäköäni hän ei ole arvostellut). Ehkä en ole sitten tottunut tuollaiseen kommunikointiin, kun itse en useimmiten koe edes tarpeelliseksi arvostella muiden näkemyksiä, musiikkimakua tai muutakaan, ellei multa nyt erikseen kysytä mielipidettä. Ystäväni ja perheeni eivät myöskään kommunikoi tuolla tavalla vaan ihan neutraalisti pystytään jakamaan asioita ilman lyttäämistä.
En ole mitenkään sydänjuuriani myöten loukkaantunut tai ahdistunut asiasta, mutta ihmettelen, että mistä tuollainen kumpuaa. Hän on ihan normaali aikuinen mies, ei mikään perinteinen jännämies.
Kuinka paljon sietäisitte tuollaista piikittelyä "huumorin varjolla"? Ja jos itse kommunikoit piikittelemällä, niin miksi?
Kommentit (416)
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Mikä ihmeen hyvä puoli se on, että molemmat on ilkeitä toisilleen? Herranen aika, en todellakaan ymmärrä ihmisten parisuhteita. En siedä vittuilijoita edes tuttavissani, saati sitten parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti olet hänen mielestään liian herkkä tai ylitulkitset, jos otat jutun puheeksi. Ei kannata jatkaa, moukka mikä moukka. Kohteliaita ja empaattisia miehiäkin on olemassa.
Laittaisin rajan siihen, että seuraavaa tapaamista ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lopettaa suhde alkuunsa. Tuollainen on ikävää käytöstä eikä tule suhteen pidentyessä muuttumaan. Päin vastoin, sinua alkaa ärsyttää aina vaan enemmän.
Olettepa te ehdottomia, mietittekö koskaan mitä te luette vai kauhisteletteko vain heti kaikkea ymmärtämättä edes näitä asioita sen syvällisemmällä tasolla.
Mitä ko. tilanteessa mielestäsi tulisi tehdä? Etsit kivaa ihmistä kumppaniksi, tapaat tyypin joka jo tutustumisvaiheessa ylimielisenä vittuilee. Miksi sellaisen seurassa pitäisi viihtyä yhtään pidempään?
Ihanaa gaslightningia sieltä. Kannattaa nyt vaan kuunnella niitä omia gut-fiiliksiä tyypistä, ja kävellä pois. Itse en aikanaan kuunnellut tyhmä kun halusin "uskoa hyvään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Mikä ihmeen hyvä puoli se on, että molemmat on ilkeitä toisilleen? Herranen aika, en todellakaan ymmärrä ihmisten parisuhteita. En siedä vittuilijoita edes tuttavissani, saati sitten parisuhteessa.
se ei ole ilkeyttä, vaan vittuilua. Esim. Mieheni painaa 120 kg ja puhuu aina itsestään läskinä. En kommentoi sitä, koska tuo ei ole korrektia. Nyt hän osti takin, jossa tuo paino ei näytä, hän itse kehui takkiaan, ja minä lohkaisin, että hän näyttää sutjakalta siinä takissa.
miehestä minun lohkaisuni oli hauska ja on jo monesti nauranut sitä.
mutta: miehelläni on tunneälyä. Hän tietää, että naisen painosta ei puhuta. Eikä hän sitä tee. Mutta minulla on oikeus painosta vittuilla. Miehellä on taas oikeus vittuilla päätösenteosta. Juuri yks päivä hän selitti tuntemattomallr, kuinka vaimo tekee kaikki isot päätökset. Se oli minulle ok. Ei meillä oikeasti niinntehdä. Se oli vain vittuilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei taida olla ihastunut. Jos olisi niin olisi sinulle ystävällinen. Mahtaako kyseessä olla tyytyjä?
Paljon mahdollista, nämä monet nykynaiset ovat aika ylimielisiä ja syyttävät mielellänsä miehiä kaikesta. Jotekaan eivät kestä minkäänlaista huumoria miehiltä vaan kaikesta puhutaan ilkeytenä ja vielä niin että miehestä tehdään puheissa ilkeä oikeasti vaikka ei edes olisi vaan läpällä vähän vain piikittelisi kiusallansa.
Niin setämies vaan vähän vittuili. Tämä kun ihminen ei ymmärrä käytöstapoja vaikka rautalangasta vääntäisit. Oishan se shokki jos setämiehen pitäis muuttua maailman mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano hänelle mitä tunnet. Kerro, että hänen sanomisensa eivät tunnu kivoilta ja jäävät mietityttämään. Katso miten hän reagoi. Hänen reaktionsa sen paljastaa mikä hän on miehiään. Sano myös, että sulle ei ole ok jatkuva naljailu. Omat rajat kannattaa kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa gaslightningia sieltä. Kannattaa nyt vaan kuunnella niitä omia gut-fiiliksiä tyypistä, ja kävellä pois. Itse en aikanaan kuunnellut tyhmä kun halusin "uskoa hyvään".
On tosi surullista, että naiset opetetaan sivuuttamaan aivan ilmiselvät vaaran merkit ja selittämään pois miesten huonoa käytöstä ja jopa henkistä väkivaltaa, myös fyysistä. "Ei se tarkoittanut", "Rakkaudesta se hevonenkin potkii", "Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos", "Älä tollasesta välitä, se on niin hyvä mies kuitenkin" jne. jne. jne jne.
Ei miesten oleteta sietävän rahtuakaan sellaista pa5kaa, mitä naisten odotetaan katsovan sormien läpi vuodesta toiseen. Naiset yritetään tässäkin ketjussa monessa kommentissa syyllistää miehen ilkeydestä ja huonosta käytöksestä.
Jos mies loukkaa sun tunteita, HÄN EI TEE SITÄ VAHINGOSSA. Vai montako kertaa olet itse ekoilla treffeillä sanonut miehen olemuksesta tai harrastuksista tms. jotain ilkeää, mistä hänelle on tullut paha mieli? Niin juuri, et koskaan. Koska se ei ole vahinko. Se on tahallista, aina. Se on rajojen testaamista, rikkomista, siinä on se väkivallan ja alistamisen siemen, joka tulee kasvamaan aivan varmasti. Se ei lakastu vaan kukoistaa.
Älkää sietäkö yhtäkään ilkeyttä, tölväisyä, pikku piikittelyä. Miehet yleensä näyttää hyvin alkuvaiheessa, millaisia ovat, mutta meidät on ehdollistettu olemaan näkemättä sitä.
Lähtekää ensimmäisen ilkeyden jälkeen. Ihan oikeasti. Se on ainoa keino koskaan löytää sitä aidosti hyvää miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piikittele takaisin ja katso miten reagoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Mikä ihmeen hyvä puoli se on, että molemmat on ilkeitä toisilleen? Herranen aika, en todellakaan ymmärrä ihmisten parisuhteita. En siedä vittuilijoita edes tuttavissani, saati sitten parisuhteessa.
se ei ole ilkeyttä, vaan vittuilua. Esim. Mieheni painaa 120 kg ja puhuu aina itsestään läskinä. En kommentoi sitä, koska tuo ei ole korrektia. Nyt hän osti takin, jossa tuo paino ei näytä, hän itse kehui takkiaan, ja minä lohkaisin, että hän näyttää sutjakalta siinä takissa.
miehestä minun lohkaisuni oli hauska ja on jo
Sulla onkin näköjään todella erilainen mielikuva v1ttuilusta kuin mulla. Mun mielestä toi ei ole sitä ollenkaan. Jos sanoo toista sutjakaksi niin sehän on vaan kiva juttu, tarkoittaa että takki näyttää sulla hyvältä. Ellei taustalla ole selkeä ilkeys? Toi toinen esimerkki päätöksenteosta on vaan junttia ja kuuluu johonkin buumerimaailmaan, mutta ei sekään sulle v1ttuilua ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Onko se sitten kiva suhde kun vuorotellen vittuillaan ja lytätään toista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Mikä ihmeen hyvä puoli se on, että molemmat on ilkeitä toisilleen? Herranen aika, en todellakaan ymmärrä ihmisten parisuhteita. En siedä vittuilijoita edes tuttavissani, saati sitten parisuhteessa.
Se on yksi huumorin alalaji. Jotkut tekee tosiaan tuota, nauravat itselle ja toisille, mutta sitä pitää tehdä vain sellaisten kanssa, jotka ovat samanlaisia. Se ei ole suoranaista ilkeilyä vaan hieman sellaista mustan kaltaista huumoria. Keventää elämää, pidentää ikää. Vaikea ymmärtää, tiedän. Olen tuollainen nainen ja mun mies on myös. Tiedän kuitenkin rajat, enkä naura muiden kuullen. Ja tiedän myös, että raja on aika hiuksen hieno milloin se muuttuu vallanpidoksi ja henkiseksi väkivallaksi ja murskaa toisen itsetunnon. Silloin se on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano hänelle mitä tunnet. Kerro, että hänen sanomisensa eivät tunnu kivoilta ja jäävät mietityttämään. Katso miten hän reagoi. Hänen reaktionsa sen paljastaa mikä hän on miehiään. Sano myös, että sulle ei ole ok jatkuva naljailu. Omat rajat kannattaa kertoa.
Aikuinen ihminen kyllä tietää, että loukkaavat kommentit loukkaa. Sellaisen kanssa puhuminen ei ratkaise mitään. Ei muuta kuin ero ja heti. Ei siinä tarvitse mitään selitellä, kyllä se mies tietää, mistä se johtuu. Saattaapa erotessa ihan oma-aloitteisesti alkaa selitellä huonoa käytöstään. Niin ne monesti tekee, mutta mikään ei silti muutu kuin hetkeksi.
Ero on ainoa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Mikä ihmeen hyvä puoli se on, että molemmat on ilkeitä toisilleen? Herranen aika, en todellakaan ymmärrä ihmisten parisuhteita. En siedä vittuilijoita edes tuttavissani, saati sitten parisuhteessa.
se ei ole ilkeyttä, vaan vittuilua. Esim. Mieheni painaa 120 kg ja puhuu aina itsestään läskinä. En kommentoi sitä, koska tuo ei ole korrektia. Nyt hän osti takin, jossa tuo paino ei näytä, hän itse kehui takkiaan, ja minä lohkaisin, että hän näyttää sutjakalta siinä takissa.
mieheni ei todellakaan ole ilkeä. Kuten sanoin, hänellä on tunneälyä.
hännvain vähän piikittelee. Ehlä enemmän itseään kuin ketään muuta. Mutta se on minun käsittääkseni sitä vittuilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Onko se sitten kiva suhde kun vuorotellen vittuillaan ja lytätään toista?
ei se ole lyttäämistä, vaan nauramista. Yhteistä huumorintajua.
tietty, jos huumorintaju ei ole yhteinen, niin sitä ei kannata tehdä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Mikä ihmeen hyvä puoli se on, että molemmat on ilkeitä toisilleen? Herranen aika, en todellakaan ymmärrä ihmisten parisuhteita. En siedä vittuilijoita edes tuttavissani, saati sitten parisuhteessa.
Se on yksi huumorin alalaji. Jotkut tekee tosiaan tuota, nauravat itselle ja toisille, mutta sitä pitää tehdä vain sellaisten kanssa, jotka ovat samanlaisia. Se ei ole suoranaista ilkeilyä vaan hieman sellaista mustan kaltaista huumoria. Keventää elämää, pidentää ikää. Vaikea ymmärtää, tiedän. Olen tuollainen nainen ja mun mies on myös. Tiedän kuitenkin rajat, e
juuri näin. Kyse on huumorintajusta. Ei väkivallasta eikä lyttäämisestä.
mieheni sanoi aikanaan myös, että minä ajattelen kuin mies. Ehkä kyse on samasta asiasta. Huumorintajusta siis.
vieraassa seurassa osaamme kyllä käyttäytyä ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.
Mikä ihmeen hyvä puoli se on, että molemmat on ilkeitä toisilleen? Herranen aika, en todellakaan ymmärrä ihmisten parisuhteita. En siedä vittuilijoita edes tuttavissani, saati sitten parisuhteessa.
se ei ole ilkeyttä, vaan vittuilua. Esim. Mieheni painaa 120 kg ja puhuu aina itsestään läskinä. En kommentoi sitä, koska tuo ei ole korrektia. Nyt hän osti takin, jossa tuo paino ei näytä, hän itse kehui takkiaan, ja minä lohkaisin, että hän näyttää
Itselleen ei voi vittuilla. Mitä jos et enää puuttuisi tähän keskusteluun, kun et selvästi edes tiedä, mistä tässä puhutaan.
Alue: Aihe vapaa
En lukenut koko ketjua, mutta-.
minulla on myös vittuileva mies. Ei ehkä samalla tavalla kuin ap:n kokemus- hän ei koskaan kyseenalaista valintojani - , mutta kuitenkin.
hyvä puoli on, että hänetä voi kohdella samalla tavalla.