HS mielipidekirjoitus: Vauva-aika kestää vain hetken - suosittelen ainakin yhden perillisen hankkimista
Laitetaanpa koko teksti tänne.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010291713.html
"Vauva-ajan demonisointi on yksi syy syntyvyyden laskuun."
"Suomessa on pitkään ihmetelty syntyvyyden laskua. Yksi suuri syy tähän on vauva-ajan demonisointi, joka saa nuoret ajattelemaan, että vauvan saaminen on elämän loppu tai vähintäänkin lievä tuho.
Asiaa tulisi lähestyä erilaisesta vinkkelistä. Vauva-aika kestää vuoden, jonka jälkeen taaperoikä uhmaikineen jokusen vuoden. Tämä kaikki aika on omanlaistaan elämää. Lapsi kuuluu vanhempien arkeen ja kasvattaa heistä siinä sivussa vähintään hiukan pitkämielisempiä yksilöitä. Pian lapsi on jo koulussa ja kohta hän muuttaa kotoa pois.
Voisiko vauvatalkoisiin kannustaa seuraavasti? Jos et tykkää lapsista, mieti, kuka sinut perii, kun aika jättää? Olisiko kiva tutustua ihmiseen, joka ymmärtää sinua, koska hän omaa samoja piirteitä kuin sinäkin? Olisiko kiva, kun täällä tallustelisi joku, jonka elämään olet saanut vaikuttaa aika paljon?
Entä perheyritys, joka kaipaa seuraavaa johtajaa? Eikö olisi mukava koulia seuraava jatkaja omasta perillisestä, jolla olisi ainakin jonkin verran samanlaiset arvot? Ja eikö olisi kivaa, kun vielä vanhana joku kutsuisi sinua äidiksi, isäksi, mummoksi tai vaariksi - tai ehkä isomummoksi ja isovaariksi? Suosittelen ainakin yhden perillisen hommaamista."
Noin kirjoittaa Anne-Riina Mänty, perheenäiti Kurikasta.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Vauva-aika oli helppo! Vaikeemmaksi se on mennyt sitä mukaan, kun muksut kasvaa.
Juu, uhmaikä, murrosikä..harrastusmaksut nousee. Mutta pakko kaivaa rahat jostain, kun parempi se on harrastaa,kuin pyörisi tuolla kylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä kirjoitus.
T. Yhden lapsentäysi-ikäiseksi saattanut ja kyllä se vei melkein 20 vuotta elämästäni.
Juuri tuo asenne monilla suomalaisilla on, oli lapsia tai ei. Koetaan, että se lapsi nimenomaan vie, ei tuo. Lapsia kuuluu hankkia, kun niitä todella halutaan ja silloin pitää olla valmis siihen, että oma elämä on valtaosin omistettu lapselle. Oma lapseni on osa elämääni ja hän tuo siihen paljon. Ei mikään projekti, joka "vie" minulta 18-20 vuotta elämästäni.
Lasten hankkimatta jättäminen on täysin ok. Se, että niitä hankkii velvollisuudesta tai muuten nihkeällä asenteella, on älytöntä.
Samaa mieltä, kyllähän lapsi tuo elämään niin paljon iloa, että sitä on vaikea kuvailla lapsettomalle. Itselläni on kolme lasta ja nyt he ovat jo aikuisia. Koko ajan olen myös käynyt työssä ja muistan ruuhkavuodet. Eivät ne koskaan olleet niin mahdottoman uuvuttavia, etteikö siitä olisi selvinnyt. Toki kiitollisena muistan heidän olleen terveitä ja eri kehitysvaiheet menivät ohi aika helposti. Nyt isoäitinä auttelen lasteni perheitä tarpeen mukaan, yritän ojentaa auttavaa kättä kysymällä "voinko olla avuksi"? Itse en juuri saanut apua, kun lapset olivat pieniä, koska vanhemmat ja sukulaiset asuivat yli 500 km päässä.
Ai samperi, onko tämä aivopierujen kirjoittaja samalta paikkakunnalta kuin mä, auts. Tiedoksi kaikille että suurin osa täälä on ihan normi ajattelukykyisiä ihmisiä.
Kuinka voi ihminen olla noin itsekäs, eihän tuolle lapset ole omia erillisiä yksilöitä eikä persoonia. Pelottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos et tykkää lapsista, mieti, kuka sinut perii, kun aika jättää?
Ihan sama
Olisiko kiva tutustua ihmiseen, joka ymmärtää sinua, koska hän omaa samoja piirteitä kuin sinäkin?
En minäkään ymmärrä omia vanhempiani.
Olisiko kiva, kun täällä tallustelisi joku, jonka elämään olet saanut vaikuttaa aika paljon?
Ei.
Entä perheyritys, joka kaipaa seuraavaa johtajaa?
Entä jos lapsi ei halua johtaa perheyritystä?
Eikö olisi mukava koulia seuraava jatkaja omasta perillisestä, jolla olisi ainakin jonkin verran samanlaiset arvot?
Biologinen sukulaisuus ei takaa samanlaisia arvoja.
Ja eikö olisi kivaa, kun vielä vanhana joku kutsuisi sinua äidiksi, isäksi, mummoksi tai vaariksi - tai ehkä isomummoksi ja isovaariksi?
Ei todellakaan.
Tuo viimeinen olisi kyllä se suurin painajainen. Ei pääsisi ikinä lapsista eroon vaan sitten alkaa toinen hoitokierros isovanhempana ja vielä kolmas isoisovanhempana. Apua.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä sai äiti kylmää kyytiä hyi hemmetti sentään ja naisilta. Yksi mies uskalsi laittaa pari sanaa. Hulluksiko kaikki tulleet, lapsi on maailman ihanin asia. Maailman ihanin asia , kun viisivuotias keräsi mummin kanssa nyrkkiin valkovuokkoja ja toi ne minulle äitien päivänä vuosikymmeniä sitten🥰
Koska teksti oli kammottava. Ei lapset ole täällä vanhempaan varten vaan juuri toiste päin. Tuo nainen ei sitä ole ymmärtänyt. Vauva-aika kestää vain vähän aikaa, sitten tulee kaikki muu. Oma lapseni on teini-ikäinen ja maailman ihanin asia siksi että hän on kuka on, etsii ja löytää sitä itseään. Hän on fiksu ja empaattinen koska en hänelle ole syöttänyt valmiina ajatuksia tai pakottanut olemaan kuin minä.
Entä jos ei ole löytänyt ketään rinnalleen, ainakaan ketään sellaista, joka myös haluaisi lapsen? Yksinhuoltajan lapsi on melko turvattomassa asemassa jos huoltaja menehtyy. Hän jää tänne silloin ihan yksin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et tykkää lapsista, mieti, kuka sinut perii, kun aika jättää?
Ihan sama
Olisiko kiva tutustua ihmiseen, joka ymmärtää sinua, koska hän omaa samoja piirteitä kuin sinäkin?
En minäkään ymmärrä omia vanhempiani.
Olisiko kiva, kun täällä tallustelisi joku, jonka elämään olet saanut vaikuttaa aika paljon?
Ei.
Entä perheyritys, joka kaipaa seuraavaa johtajaa?
Entä jos lapsi ei halua johtaa perheyritystä?
Eikö olisi mukava koulia seuraava jatkaja omasta perillisestä, jolla olisi ainakin jonkin verran samanlaiset arvot?
Biologinen sukulaisuus ei takaa samanlaisia arvoja.
Ja eikö olisi kivaa, kun vielä vanhana joku kutsuisi sinua äidiksi, isäksi, mummoksi tai vaariksi - tai ehkä isomummoksi ja isovaariksi?
Ei todellakaan.
No tässä taas näkyy ne erilaiset asenteet ja mielipiteet. Omat vanhempani, äiti etenkin, olivat onnellisia ja omistautuvia vanhempia lapsuudessani. Nyt kun minulla ja sisaruksillani on lapsia, ovat onnellisia ja omistautuvia isovanhempia. Ovat jopa sanoneet, että lapsenlapset ovat paras asia heidän elämässään tällä hetkellä (ura ei heitä enää kiinnosta, eivät kuulemma edes malttaisi odottaa eläkkeelle pääsyä).
Jos taas tuo ekan viestin viimeinen kohta kuulostaa enemmän painajaiselta, tekee kaikille palveluksen, jos jättää ne lapset hankkimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et tykkää lapsista, mieti, kuka sinut perii, kun aika jättää?
Ihan sama
Olisiko kiva tutustua ihmiseen, joka ymmärtää sinua, koska hän omaa samoja piirteitä kuin sinäkin?
En minäkään ymmärrä omia vanhempiani.
Olisiko kiva, kun täällä tallustelisi joku, jonka elämään olet saanut vaikuttaa aika paljon?
Ei.
Entä perheyritys, joka kaipaa seuraavaa johtajaa?
Entä jos lapsi ei halua johtaa perheyritystä?
Eikö olisi mukava koulia seuraava jatkaja omasta perillisestä, jolla olisi ainakin jonkin verran samanlaiset arvot?
Biologinen sukulaisuus ei takaa samanlaisia arvoja.
Ja eikö olisi kivaa, kun vielä vanhana joku kutsuisi sinua äidiksi, isäksi, mummoksi tai vaariksi - tai ehkä isomummoksi ja isovaariksi?
Ei todellakaan.
Nyt ymmärsit kyllä tahallasi väärin, mutta sehän onkin nykyään suurta muotia!
Isovanhemmuus on parasta maailmassa, saat autella voimiesi mukaan ja seurata lastenlasten kehitystä. En koe sitä taakkana vaan etuoikeutena.
Mitäs sitten jos lapsestasi kasvaa aikuinen jonka kanssa ette tule toimeen, vaikka yrittäisikin/ aikuinen lapsesi haluaa tavoitella vain rahojasi, eikä ole kiinnostunut muuten vanhemmistaan/ aikuinen lapsesi ei halua olla yhteydessä/ muulla tavoin on taakaksi, eikä mitään positiivista suhteessa ole. Haluaako jakaa perintöään näissä tapauksissa vai tekisikö testamentin esim. hyväntekeväisyyteen.
Toivottavaahan se olisi että vanhemmilla ja lapsilla olisi hyvät välit läpi elämän, aina se ei kuitenkaan näin ole.
kirjoitti:
Viera kirjoitti:
Kammottavaa tekstiä. Minä minä minä, minun piirteeni, minun yritykseni, minun vaikutukseni toiseen, minun perintöni.
Mitä jos lapsi ei olekaan luonteeltaan samanlainen kuin vanhempansa? Mitä jos lapsi ei haluakaan aikanaan työllistyä siihen perheyritykseen?
Näitä on niin nähty. Moni maatilallinen esim suunnittelee, että joku lapsista jatkaisi maatilaa, joka on ollut suvussa jo monta sukupolvea. Voi sitä uhriutumisen määrää kun kukaan lapsista ei haluakaan upottaa käsiään paskaan vaan haluavat siistit sisätyöt varmalla palkalla tai perustaa oikeasti kannattavan ja tuottavan firman.
Harva tietää miten vähiin on maatilojen määrä Suomessa mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisiko joku, miksi syntyvyys pitää saada kasvuun?
Se, että se on talouskasvun kannalta välttämätön, ei riitä perusteeksi, koska talouskasvu on välttämätön vain silloin, kun ihmispopulaatio kasvaa. Jos ihmispopulaatio lähtee pienenemään (joka olisi luonnon kannalta hyvä asia), riittäisi saman kokoinen tai jopa pieneväkin talous hyvin.
Suomen syntyvyys pitää saada kasvuun, jotta meillä olisi joku hoitamassa, kun olemme itse siihen liian heikkoja. Ettei tarvitse aktiivisesti tappaa nälkään omiin paskoihin.
Ei Suomen väkimäärää tarvitse tuplata kahden vuosikymmenen välein, eikä välttämättä edes kasvattaa. Mutta hallitsematon alasajo ei ole hyvä sekään.
Pitkällä aikavälillä olisi tietenkin näppärää, jos ihmisiä olisi korkeintaan kymmenesosa nyykmäärästä. Ei välttämättä Suomessa, jossa tilaa on muutenkin missä elää,
Suomalaiset käyttävät oman osuutensa luonnovaroista joka vuoden kesään mennessä. Alkuvuodesta laskettuna siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä sai äiti kylmää kyytiä hyi hemmetti sentään ja naisilta. Yksi mies uskalsi laittaa pari sanaa. Hulluksiko kaikki tulleet, lapsi on maailman ihanin asia. Maailman ihanin asia , kun viisivuotias keräsi mummin kanssa nyrkkiin valkovuokkoja ja toi ne minulle äitien päivänä vuosikymmeniä sitten🥰
Koska teksti oli kammottava. Ei lapset ole täällä vanhempaan varten vaan juuri toiste päin. Tuo nainen ei sitä ole ymmärtänyt. Vauva-aika kestää vain vähän aikaa, sitten tulee kaikki muu. Oma lapseni on teini-ikäinen ja maailman ihanin asia siksi että hän on kuka on, etsii ja löytää sitä itseään. Hän on fiksu ja empaattinen koska en hänelle ole syöttänyt valmiina ajatuksia tai pakottanut olemaan kuin minä.
Terve, ei nujerrettu lapsi kyllä vaatii oman tilansa ja kertoo sanoin je teoin mielipiteensä jo varhain.
En siedä, että naiset joukolla lynkkaavat omalla nimellään kirjoittaneen ihmisen mielipiteet. Tässä maassa murhataan ja tapetaan lapsia ihan liikaa, annetaan nyt tämän äidin nauttia äitiydestään. Jos te ette siihen kykene, tosi sääli. Huostaan otettujen lasten määräkin on hälyttävä.
Aamulla kaksi tolloa MTV:llä, naisia molemmat tai oletettuja selittivät kuinka murrosikä tulee 40 vuotiaana. Mihin tämä maailma on menossa, joku kyseli kumpi tulee halvemmaksi lapsi vai rotta, vai oliko se koira :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi-aika on ihan parasta. Ikänäni en ole yhtä hauskoja tyyppejä tavannut kuin omat lapset.
t: setämies
Niin on, mutta miehet pääsee siitä paljon helpommalla mitä naiset.
Syö pääsi.
T. nimim. Kahden pojan yksinhuoltajaisä, joka ei kadu päivääkään
Ymmärrät varmaan olevasi ihan marginaalisessa vähemmistössä. Edellisen kommentoijan teesi siis pitää.
Noin voi kirjoittaa vain etuoikeutettu ja empatiakyvytön nainen.
Teesini pitää.
En ymmärrä miten etuoikeudet tai empatia muuttaisivat tilastoja.
Sinulla ei ollut teesiä kommentissasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä sai äiti kylmää kyytiä hyi hemmetti sentään ja naisilta. Yksi mies uskalsi laittaa pari sanaa. Hulluksiko kaikki tulleet, lapsi on maailman ihanin asia. Maailman ihanin asia , kun viisivuotias keräsi mummin kanssa nyrkkiin valkovuokkoja ja toi ne minulle äitien päivänä vuosikymmeniä sitten🥰
Koska teksti oli kammottava. Ei lapset ole täällä vanhempaan varten vaan juuri toiste päin. Tuo nainen ei sitä ole ymmärtänyt. Vauva-aika kestää vain vähän aikaa, sitten tulee kaikki muu. Oma lapseni on teini-ikäinen ja maailman ihanin asia siksi että hän on kuka on, etsii ja löytää sitä itseään. Hän on fiksu ja empaattinen koska en hänelle ole syöttänyt valmiina ajatuksia tai pakottanut olemaan kuin minä.
Terve, ei nujerrettu lapsi kyllä vaatii oman tilansa ja kertoo sanoin je teoin mieli
Ei mielipiteen kirjoittanut nauti äitiydestä vaan siitä itsekäästä ajatuksesta että jättää jälkeensä jotain. Ei nauti enää jos/kun lapsi ei kasva juuri siksi mitä hän haluaa. Ylläoleva taas nauttii siitä että saa nähdä lapsensa kehittyvän ja olevan oma persoonansa. Se on tervettä vanhemmuutta.
Sen verran tästä, että toivottavasti hänen lapsensa omaavat edes hieman terveemmät arvot.
En käyttäisi lapsesta sanaa "perillinen" mutta muuten olen samaa mieltä, vaikka olen itse sairauksien takia lapseton. Ei lapsen saaminen ja kasvatus ole mitään rakettitiedettä. Ihan hyvä siitä lapsesta tulee, vaikka sen kanssa ei koko ajan suorittaisi. Riittää kun vie lapsen sopivassa iässä muiden lasten joukkoon eli päiväkotiin, niin siellä se oppii ihmiseksi.
Mielestäni syntyvyys on laskenut ennen kaikkea siksi, että on luotu kuvitelma, miten lapsella pitäisi olla koko ajan kaikkea ja lapsen kasvattaminen olisi suorittamista. Välillä näkee etenkin äitejä, jotka pätevät koko ajan lapsen kanssa ja kasvattavat tästä jotain ihmelasta. Vähempikin riittäisi. Huomattavasti vähempi, koska lapsesta ei tarvitse kasvattaa suorittajaa. Lapset ovat tietyn iän jälkeen ihan fiksuja ja oppivat itsekin ajattelemalla ja katsomalla mallia aikuisista.
Ja vaikka olen itse lapseton, olen osallistunut muiden lasten kasvattamiseen sen verran että tiedän mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä sai äiti kylmää kyytiä hyi hemmetti sentään ja naisilta. Yksi mies uskalsi laittaa pari sanaa. Hulluksiko kaikki tulleet, lapsi on maailman ihanin asia. Maailman ihanin asia , kun viisivuotias keräsi mummin kanssa nyrkkiin valkovuokkoja ja toi ne minulle äitien päivänä vuosikymmeniä sitten🥰
Koska teksti oli kammottava. Ei lapset ole täällä vanhempaan varten vaan juuri toiste päin. Tuo nainen ei sitä ole ymmärtänyt. Vauva-aika kestää vain vähän aikaa, sitten tulee kaikki muu. Oma lapseni on teini-ikäinen ja maailman ihanin asia siksi että hän on kuka on, etsii ja löytää sitä itseään. Hän on fiksu ja empaattinen koska en hänelle ole syöttänyt valmiina ajatuksia tai pakottanut olemaan kuin minä.
Terve, ei nujerrettu lapsi kyllä vaatii oman tilansa ja kertoo sanoin je teoin mieli
Ei kukaan ole kieltänyt häntä nauttimasta äitiydestään. Hän sen sijaan pyrkii vaikuttamaan muiden elämiin vaikka muutkin nauttivat elämästään omilla tavoillaan. Suu suppuun ja vaippoja vaihtamaan, mamma.
Ihanko tosissaan muori kuvittelee, että porukka yhtäkkiä alkaa lisääntymään kun hän niin käskee? Mikään ei ole niin rasittavaa kuin tuollaiset äm mät.
Kaikki nyt ei vaan halua elää lapsiarkea eikä kaipaa lapsia elämäänsä, ihan sama kauan se vauva-aika kestää. Ja varsinkin naisen elämään vauvan syntymä vaikuttaa niin radikaalilla tavalla, että kannattaa todella tarkkaan harkita haluaako siihen ruljanssiin lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran tästä, että toivottavasti hänen lapsensa omaavat edes hieman terveemmät arvot.
Toivottavasti hänen lapsilleen kehittyy normaalit tunne-elämän taidot kuten empatia. Se mammalta puuttuu täysin, ei mitään kykyä katsoa asiaa muusta kuin omasta näkökulmasta.
Meillä varakkailla on perillisiä. Köyhillä on vain jälkeläisiä.