Lue keskustelun säännöt.
HS mielipidekirjoitus: Vauva-aika kestää vain hetken - suosittelen ainakin yhden perillisen hankkimista
18.03.2024 |
Laitetaanpa koko teksti tänne.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010291713.html
"Vauva-ajan demonisointi on yksi syy syntyvyyden laskuun."
"Suomessa on pitkään ihmetelty syntyvyyden laskua. Yksi suuri syy tähän on vauva-ajan demonisointi, joka saa nuoret ajattelemaan, että vauvan saaminen on elämän loppu tai vähintäänkin lievä tuho.
Asiaa tulisi lähestyä erilaisesta vinkkelistä. Vauva-aika kestää vuoden, jonka jälkeen taaperoikä uhmaikineen jokusen vuoden. Tämä kaikki aika on omanlaistaan elämää. Lapsi kuuluu vanhempien arkeen ja kasvattaa heistä siinä sivussa vähintään hiukan pitkämielisempiä yksilöitä. Pian lapsi on jo koulussa ja kohta hän muuttaa kotoa pois.
Voisiko vauvatalkoisiin kannustaa seuraavasti? Jos et tykkää lapsista, mieti, kuka sinut perii, kun aika jättää? Olisiko kiva tutustua ihmiseen, joka ymmärtää sinua, koska hän omaa samoja piirteitä kuin sinäkin? Olisiko kiva, kun täällä tallustelisi joku, jonka elämään olet saanut vaikuttaa aika paljon?
Entä perheyritys, joka kaipaa seuraavaa johtajaa? Eikö olisi mukava koulia seuraava jatkaja omasta perillisestä, jolla olisi ainakin jonkin verran samanlaiset arvot? Ja eikö olisi kivaa, kun vielä vanhana joku kutsuisi sinua äidiksi, isäksi, mummoksi tai vaariksi - tai ehkä isomummoksi ja isovaariksi? Suosittelen ainakin yhden perillisen hommaamista."
Noin kirjoittaa Anne-Riina Mänty, perheenäiti Kurikasta.
Kommentit (280)
Perheyritykseen koulia lapsesta jatkaja? Omat piirteet ja arvot? Ihmeellisiä omistamisen ajatuksia. Lapsi on yksilö, ei vanhempiensa jatke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi-aika on ihan parasta. Ikänäni en ole yhtä hauskoja tyyppejä tavannut kuin omat lapset.
t: setämies
Kammottavaa tekstiä. Minä minä minä, minun piirteeni, minun yritykseni, minun vaikutukseni toiseen, minun perintöni.
Mitä jos lapsi ei olekaan luonteeltaan samanlainen kuin vanhempansa? Mitä jos lapsi ei haluakaan aikanaan työllistyä siihen perheyritykseen?
Käsittämättömän typerä juttu mutta ei yllätä yhtään kun se on Hesarissa. En todellakaan aio hankkia lapsia ikinä.
Vauva-aika oli helppo! Vaikeemmaksi se on mennyt sitä mukaan, kun muksut kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa tekstiä. Minä minä minä, minun piirteeni, minun yritykseni, minun vaikutukseni toiseen, minun perintöni.
Mitä jos lapsi ei olekaan luonteeltaan samanlainen kuin vanhempansa? Mitä jos lapsi ei haluakaan aikanaan työllistyä siihen perheyritykseen?
Tämäpä tämä.
t. Vapaaehtoisesti lapseton, joka syntyi tähän maailmaan koska vanhemmat halusivat "vaihteeksi jotain kivaa sisältöä elämään"
Ei varsinaisesti kiinnosta että kuka perii, taidan jättää testamentin tekemättä niin saavat tapella perintökaaren mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi-aika on ihan parasta. Ikänäni en ole yhtä hauskoja tyyppejä tavannut kuin omat lapset.
t: setämies
Niin on, mutta miehet pääsee siitä paljon helpommalla mitä naiset.
Käsittämättömän typerä kirjoitus, ja joku kehtaa ielä omalla nimellään julkaista tuollaista. Siihenhän oli tänään vastine, Lapsen tehtävä ei ole toimia vanhempien henkilökohtaisena projektina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenmoisia aivopieruja sitä kehdataan päästellä ilmoille julkisesti. Lapsi ei ole vanhempansa egon jatke, vaan oma yksilönsä.
Lapsia ei pidä hankkia eikä kuvitella olevansa kykenevä kasvattaja, jos koko touhun perimmäinen motiivi on narsistisesti monistaa pienoiskopioita omasta itsestään joiden elämänpolku on jo valmiiksi suunniteltu.
Kehtaa tuokin acca omalla nimellään kirjoittaa tällaista sontaa. Mikäli hän haluaa viettää elämänsä selällään synnytyskoneena, se hänelle sallittakoon kunhan ei lietso psykoosiinsa muita sivullisia mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juupa juu. Mun lapsella ei ole yhtään samoja piirteitä kuin mussa ja sen lisäksi on vielä nepsylapsi, jonka kanssa on saanut tahia eri asioista jo vuosia. Siihen päälle vielä kaikki palaverit esim. koulussa jne. Että juu, vallan ihanaa kun on perillinen.
nimim. lapsi ollut tänä vuonna neljä päivää koulussa
Sen Joensuun tapauksen vuoksi olen sitä mieltä, että kaikkien ei kannattaisi hankkia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se nyt jumankauta kummallista, ettei saa ihminen enää itse päättää, haluaako lapsen/lapsia vai ei!
Elinkautisvangit pääsevät vapauteen lyhyemmässä ajassa, kuin mitä yhden lapsen tekeminen ja siitä vastuussa oleminen kestää. Yhdenkin lapsen vanhemmalla pallo on jalassa melkein 20 vuotta.
Jos et tykkää lapsista, mieti, kuka sinut perii, kun aika jättää?
Ihan sama
Olisiko kiva tutustua ihmiseen, joka ymmärtää sinua, koska hän omaa samoja piirteitä kuin sinäkin?
En minäkään ymmärrä omia vanhempiani.
Olisiko kiva, kun täällä tallustelisi joku, jonka elämään olet saanut vaikuttaa aika paljon?
Ei.
Entä perheyritys, joka kaipaa seuraavaa johtajaa?
Entä jos lapsi ei halua johtaa perheyritystä?
Eikö olisi mukava koulia seuraava jatkaja omasta perillisestä, jolla olisi ainakin jonkin verran samanlaiset arvot?
Biologinen sukulaisuus ei takaa samanlaisia arvoja.
Ja eikö olisi kivaa, kun vielä vanhana joku kutsuisi sinua äidiksi, isäksi, mummoksi tai vaariksi - tai ehkä isomummoksi ja isovaariksi?
Ei todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kammottavaa tekstiä. Minä minä minä, minun piirteeni, minun yritykseni, minun vaikutukseni toiseen, minun perintöni.
Mitä jos lapsi ei olekaan luonteeltaan samanlainen kuin vanhempansa? Mitä jos lapsi ei haluakaan aikanaan työllistyä siihen perheyritykseen?
Näitä on niin nähty. Moni maatilallinen esim suunnittelee, että joku lapsista jatkaisi maatilaa, joka on ollut suvussa jo monta sukupolvea. Voi sitä uhriutumisen määrää kun kukaan lapsista ei haluakaan upottaa käsiään paskaan vaan haluavat siistit sisätyöt varmalla palkalla tai perustaa oikeasti kannattavan ja tuottavan yrityksen.
Mulle lapsi ei ole koskaan ollut pallo jalassa, vaikkei kaikki - yllätys,yllätys- mennytkään suunnitelmien ja toiveiden mukaan.
Samaa mieltä kuin tuo setämies, oma lapsi heittämällä paras tyyppi jonka tiedän. Ehdottomasti elämää rikastuttava asia.
Tunnen myötätuntoa tahtomattamaan lapsettomia kohtaan, velojen elämänvalintoja kunnioitan siinä kuin muidenkin. Asia todella on henkilökohtainen.
Ihan sama, mitä maalliselle mammonalleni käy, kun aika jättää. Eipä sitä paljoa ole ja jos jonain päivänä on, niin eiköhän sen voi vaikka hyväntekeväisyyteen lahjoittaa, tai testamentata joillekin orpo lapsille, eipä ole minun ongelmani siinä vaiheessa enää.
Olipa typerä kirjoitus.
T. Yhden lapsentäysi-ikäiseksi saattanut ja kyllä se vei melkein 20 vuotta elämästäni.