HS mielipidekirjoitus: Vauva-aika kestää vain hetken - suosittelen ainakin yhden perillisen hankkimista

Tuo mielipidekirjoitus on kuin megalomaaninen fb-moka, mutta vain valtakunnan suurimmassa painetussa lehdessä.

Minä ja äitini ollaan kuin yö ja päivä. Äitini on iloinen, aurinkoinen, luova, kiltti ja on päiväkodissa töissä. Minä taas olen itsetuhoinen, vahingoniloinen, synkkä, en ollenkaan luova, ilkeä, pahuutta on myös minussa ja en ikinä voisi olla missään ihmisläheisessä töissä. Olemme kuin päivä ja yö, ja meillä ei ole mitään yhteistä.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissaan muori kuvittelee, että porukka yhtäkkiä alkaa lisääntymään kun hän niin käskee? Mikään ei ole niin rasittavaa kuin tuollaiset äm mät.

Kaikki nyt ei vaan halua elää lapsiarkea eikä kaipaa lapsia elämäänsä, ihan sama kauan se vauva-aika kestää. Ja varsinkin naisen elämään vauvan syntymä vaikuttaa niin radikaalilla tavalla, että kannattaa todella tarkkaan harkita haluaako siihen ruljanssiin lähteä.

 

Hymyilyttää aina kun joku Kurikkamamma tai jopa jonkin sortin "asiantuntija" (yleensä Väestöliiton palkkalistoilta) selittää lehdessä kuin vähä-älyisille että vauva-aika on lyhyt ja sen kestää kyllä, kannattaa hankkia lapsia.



Olen itse vela ja vauva-aika ei todellakaan ole se syy miksi jätän lapset hankkimatta. Se tosiaan kestää hetken, ja mikäs siinä kotona oleskellessa söpön vauvan kanssa. Kaikki sen jälkeen tuleva pas ka on se miksi homma ei nappaa, plus että olen antinatalisti. Mutta jos en olisikaan niin taaperoajat ja kouluikäisen harrastussekoilut sun muu jatkuva tarvitsevuus saa niskakarvat pystyyn. Eikä aikuisen lapsen vanhemmastakaan lapsetonta tule. Jälkeläisestä voi olla vielä silloinkin monenmoista huolta vuosikaudet.

Jotenkin aina näissä ihmetyttää se, että (vapaaehtoisen) lapsettomuuden oletetaan johtuvan jostain tuollaisista ulkoisista tekijöistä. Ikään kuin lapsia jollain tavalla oikeasti haluttaisiin, mutta sitten pelätään raskasta vauva-aikaa, synnytystä, tukiverkkojen puutetta, ilmastonmuutosta jne.

Uskoisin, että suurin osa vapaaehtoisesti lapsettomista ovat lapsettomia ihan siitä yksinkertaisesta, sisäsyntyisestä syystä, etteivät he halua lapsia. Vaikka omaa lapsettomuuspäätöstään pystyy perustelemaan ja järkeistämään, mutta eiköhän kyse ole ensisijaisesti puhtaasta haluttomuudesta.

Eikä sitä haluttomuutta muuta mihinkään se, että joku random tyyppi kertoo kuinka lyhye aikaa se vauvavaihe kestää.

Jos synnytystä ja sen jälkeistä 6kk , valvomista ja imetystä ei lasketa niin miellyttävin aika lapsissa on ikävuodet 0-5 sen jälkeen ne on aikalailla nähty. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin aina näissä ihmetyttää se, että (vapaaehtoisen) lapsettomuuden oletetaan johtuvan jostain tuollaisista ulkoisista tekijöistä. Ikään kuin lapsia jollain tavalla oikeasti haluttaisiin, mutta sitten pelätään raskasta vauva-aikaa, synnytystä, tukiverkkojen puutetta, ilmastonmuutosta jne.

Uskoisin, että suurin osa vapaaehtoisesti lapsettomista ovat lapsettomia ihan siitä yksinkertaisesta, sisäsyntyisestä syystä, etteivät he halua lapsia. Vaikka omaa lapsettomuuspäätöstään pystyy perustelemaan ja järkeistämään, mutta eiköhän kyse ole ensisijaisesti puhtaasta haluttomuudesta.

Eikä sitä haluttomuutta muuta mihinkään se, että joku random tyyppi kertoo kuinka lyhye aikaa se vauvavaihe kestää.

-En halua lapsia.

-Hanki nyt! Pystyt kyllä! Ei se kauaa kestä ja parin kymmenen vuoden päästä olet taas vapaa! Melkein! Hanki!

-En välitä punajuurikeitosta.

-Syö nyt punajuurikeittoa! Syö! Ei se kauaa kestä, pystyt siihen! Hetki siinä vain menee, syö! Minäkin söin!

Just joo:D hankkii vaan niitä muksuja itse jos haluaa. Väkisinkin tulee mieleen se että meille veloille ollaan kateellisia sen verran meitä mollataan joka päivä. Ja nimenomaan naisveloja, oletetaan että se äitiys on niin geeneissä että jokainen nainen hoitaa ja rakastaa lapsiaan. Mitä siitä tulisi jos muiden mieliksi alkaa tekemään lapsia? No lehtijuttujen väkivaltaiset,röyhkeät ja käytöstavottomat nuoret! ( pieni osa kunnollisia mutta riippuukin kasvatuksesta). Ja myönnän,en itse olisi hyvä äitinä koska en ole kärsivällinen ja enkä siis muutenkaan halua lapsia ihan sen takia että joku käskee telemään "edes yhden". Lapsi tarvitsee vakautta,tukea ja oikeanlaiset elinolosuhteet ja ylipäätänsä vanhemmat jotka aidosti haluavat lapsia. Nythän näin ei ole ollut vuosikausiin,eihän saa edes opettaa perusarvoja ilman jatkuvaa huutamista vihaajaksi tms.

Vierailija kirjoitti:

En käyttäisi lapsesta sanaa "perillinen" mutta muuten olen samaa mieltä, vaikka olen itse sairauksien takia lapseton. Ei lapsen saaminen ja kasvatus ole mitään rakettitiedettä. Ihan hyvä siitä lapsesta tulee, vaikka sen kanssa ei koko ajan suorittaisi. Riittää kun vie lapsen sopivassa iässä muiden lasten joukkoon eli päiväkotiin, niin siellä se oppii ihmiseksi. 

Mielestäni syntyvyys on laskenut ennen kaikkea siksi, että on luotu kuvitelma, miten lapsella pitäisi olla koko ajan kaikkea ja lapsen kasvattaminen olisi suorittamista. Välillä näkee etenkin äitejä, jotka pätevät koko ajan lapsen kanssa ja kasvattavat tästä jotain ihmelasta. Vähempikin riittäisi. Huomattavasti vähempi, koska lapsesta ei tarvitse kasvattaa suorittajaa. Lapset ovat tietyn iän jälkeen ihan fiksuja ja oppivat itsekin ajattelemalla ja katsomalla mallia aikuisista. 

Ja vaikka olen itse lapseton, olen osallistunut muiden lasten kasvattamiseen sen verran

 Kerroin jo mielipiteeni, inhoan että hyökätään yhden kimppuun.

Lisään vielä että "perillinen"  ilmaisua käytetään joissain murrealueilla, sillä ei ole rahan ja mammonan kanssa mitään tekemistä. Lopettakaa kuvottava ja kateellinen saivartelu.

En minä lapsiani omista, mutta toivon että rakkaus säilyy ikuisesti, tuli mitä tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissaan muori kuvittelee, että porukka yhtäkkiä alkaa lisääntymään kun hän niin käskee? Mikään ei ole niin rasittavaa kuin tuollaiset äm mät.

Kaikki nyt ei vaan halua elää lapsiarkea eikä kaipaa lapsia elämäänsä, ihan sama kauan se vauva-aika kestää. Ja varsinkin naisen elämään vauvan syntymä vaikuttaa niin radikaalilla tavalla, että kannattaa todella tarkkaan harkita haluaako siihen ruljanssiin lähteä.

 

Hymyilyttää aina kun joku Kurikkamamma tai jopa jonkin sortin "asiantuntija" (yleensä Väestöliiton palkkalistoilta) selittää lehdessä kuin vähä-älyisille että vauva-aika on lyhyt ja sen kestää kyllä, kannattaa hankkia lapsia.



Olen itse vela ja vauva-aika ei todellakaan ole se syy miksi jätän lapset hankkimatta. Se tosiaan kestää hetken, ja mikäs siinä kotona oleskellessa söpön vauvan kanssa. Kaikki sen jäl

Minulla on lapsia ja siksi myös ihmettelen miksi hoetaan että se vauva-aika kestää vain hetken. Yleensä toisten vanhempien toimesta. Vauvat ja taaperot on helppoja ja halpoja. Eikö kurikkamammalla ole kokemusta muusta kun ei tiedä millaista on käsitellä sitä kun lasta kiusataan koulussa tai miten lohduttaa lasta epäonnistumisissa ja ensimmäisissä sydänsuruissa? Silloin se rankkuus vasta alkaa, paitsi tietenkin niillä mammoilla jotka kokee ettei siitä lapsista tarvitse välittää vauva-ajan jälkeen.

Jos ei ole turvaverkkoja, niin kyllä se on paljon paljon muutakin, kun vauva-aika. Koko elämä muuttuu. Sitoutumista ja vastuuta. 

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä sai äiti kylmää kyytiä hyi hemmetti sentään ja naisilta. Yksi mies uskalsi laittaa pari sanaa. Hulluksiko kaikki tulleet, lapsi on maailman ihanin asia. Maailman ihanin asia , kun viisivuotias keräsi mummin kanssa nyrkkiin valkovuokkoja ja toi ne minulle äitien päivänä vuosikymmeniä sitten🥰

Ei ole kyse siitä, etteikö lapset ole ihania, vaan tuon mielipidekirjoituksen perustelut olivat typeriä, lapsellisia ja itsekkäitä. Esimerkiksi "Jos et tykkää lapsista, mieti, kuka sinut perii, kun aika jättää?" Mitä sillä on väliä kun itse on kuollut?? Ei silloin tiedä enää mistään mitään. 

Toivottavasti ei kukaan lapsia sentään noilla perusteluilla ala tuumailemaan. Ja valtavan itsekäs on tuo ajatusmaailma. Lapsi on ihan oma itsensä, eikä vanhempansa jatke. Kyllä tuokin kirjoittaja sen huomaa kun lapsensa kasvaa teini-ikään, kaikesta päätellen hänen lapset eivät ole vielä itsenäisiä. Lisäksi hänellä on hyvin kapea näkemys siitä millaisia perheitä on olemassa. Kaikkien lapset eivät ole sukua perheensä vanhemmille.

Itse olen entinen sijaisäiti ja tuntuu hupaisalta nuo perustelut lapsista, "samoja piirteitä kuin sinussa", "joku joka sinua ymmärtää" "samanlaiset arvot" ym ym. Siinäkö ne syyt miksi lasta voi rakastaa, koska lapsi on mahdollisimman samanlainen kuin minä itte? Saako lapselle aina kasvatettua samat arvot kuin vanhemmilleen? Vähänpä tietää.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissaan muori kuvittelee, että porukka yhtäkkiä alkaa lisääntymään kun hän niin käskee? Mikään ei ole niin rasittavaa kuin tuollaiset äm mät.

Kaikki nyt ei vaan halua elää lapsiarkea eikä kaipaa lapsia elämäänsä, ihan sama kauan se vauva-aika kestää. Ja varsinkin naisen elämään vauvan syntymä vaikuttaa niin radikaalilla tavalla, että kannattaa todella tarkkaan harkita haluaako siihen ruljanssiin lähteä.

Hyvä, että hänen kirjoituksensa herättää mielipiteitä. Aika hankalassa tilanteessa ollaan, kun lapsiluku laskee ja vanhusväestö kasvaa. Työtätekevä porukka pienenee koko ajan.

Onhan nuo velat joka paikassa suuna päänä toitottamassa sanomaansa. Tuntuu, että nuoruus-aika venyy todella pitkälle ja paras lisääntymisaika menee ohi. 

Tuosta lapsiarjesta ei voi tietää, millaista se on, jos ei ole sitä kokenut. Itse olen naisena nauttinut äitinä olemisesta, en voisi kuvitella, millaista elämäni olisi ilman lapsia. Siksi minusta noita synkkiä kuvia lasten kanssa on turha maalailla etukäteen, sen näkee sitten vasta, kun on niitä lapsia. Kuitenkin elämä on kovasti helpottunut koko ajan, joka vuosikymmenellä on omat haasteensa, mutta uskallan väittää näin 70+ vuotiaana, että parempaan suuntaan on menty koko ajan.

Helkkarin itsekkäät ja itseriittoiset perustelut hankkia lapsi tuolla perheenäidillä. Minä minä minä, kiva kiva kiva. Ero lapsellisen ja lapsettoman itsekyydessä on se, että lapsellisen itsekkyydestä voi kärsiä toinen aivan uusi ihminen toisin kuin lapsettoman.

Pitäisi aina muistaa lapsenteossa jonkinlainen nöyryys. Omat syyt saada se pershedelmä on AINA pienempiä ja itsekkäämpiä kuin sen uuden ihmisen elämä ja se fakta että hän ei saanut valita alkaako olemassaoloon vai ei. Elämä voi olla suuri lahja, mutta myös pahin hel!vetti. Kun jälkimmäinen käy, ei siinä paina paskaakaan merkityksellisyydessä se että on niiiiin ihanaa kun joku kutsuu äiskää äiskäksi tai mummiksi vielä vanhoilla päivillä tai että vanhempi pääsee pönkittämään omaa egoaan sillä kun on se samanlainen mini-me (ainakin toiveissa), joka ymmärtää vanhempiparan sielunmaisemaa. Kaikki tuon kirjoittajan kertomat syyt ovat mitättömyyksiä sen faktan rinnalla, että luodaan uusi tunteva ja hyvin tietoinen olento, joka joutuu ottamaan tämän koko maailman vastaan parhaan kykynsä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin aina näissä ihmetyttää se, että (vapaaehtoisen) lapsettomuuden oletetaan johtuvan jostain tuollaisista ulkoisista tekijöistä. Ikään kuin lapsia jollain tavalla oikeasti haluttaisiin, mutta sitten pelätään raskasta vauva-aikaa, synnytystä, tukiverkkojen puutetta, ilmastonmuutosta jne.

Uskoisin, että suurin osa vapaaehtoisesti lapsettomista ovat lapsettomia ihan siitä yksinkertaisesta, sisäsyntyisestä syystä, etteivät he halua lapsia. Vaikka omaa lapsettomuuspäätöstään pystyy perustelemaan ja järkeistämään, mutta eiköhän kyse ole ensisijaisesti puhtaasta haluttomuudesta.

Eikä sitä haluttomuutta muuta mihinkään se, että joku random tyyppi kertoo kuinka lyhye aikaa se vauvavaihe kestää.

Niinpä! En halua olla raskaana enkä synnyttää, ja siinä se. En ole koskaan ihastellut vauvoja. En käsitä vauvakuumetta. Vaihdevuodet jo kolkuttelee, enää ei ole minulta kyselty että no "milloinkas". Ihan käsittämätön oletus että jokainen haluaisi kantaa sisällään potkupalloa joka pusketaan sitten kivulla ulos. Yööh.

Perustelut tuntui ihan herttisen hölmöiltä, kun aika moni ihan vain ei tahdo. Ihan sama miten lyhyt vauva-aika on, kun ei se kiinnosta.

Ennen muinoin ne minunkin kaltaiset vain sai lapsia, ja sääli niitä tenavia, kun eivät syntyneet toivottuina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

-Hanki nyt! Pystyt kyllä! Ei se kauaa kestä ja parin kymmenen vuoden päästä olet taas vapaa! Melkein! Hanki!

 

Ei välttämättä. Kaveri sai ekan muksunsa vahinkona toisen asteen päättyessä. Sittemmin pari tarkoituksella saatua. Mutta ongelmasuku, vähävaraisuutta ja alkoholismia sukupolvittain niin jopas keskimmäinen lapsista pisti jonkun teinin paksuksi jo peruskoulussa. Eli oma nuorin menossa kouluun kun jo lapsenlapsia pukkaa hoidettavaksi... ei tuosta pääse siihen omaan elämään enää ikinä :D

Ei oo totta mikä idiootti! Ja tämä sitten kasvattaa toista ihmistä??

Lapsia ei koskaan pitäisi hankkia, vaan saada. 

Ja  mielellään enemmän kuin yksi, lapsellekin on siten sisarus. 

Ihminenhän on kuitenkin sillä tavalla narsisti, että haluaa syöttää lapselleen omia uskomuksiaan, arvojaan ja tapojaan. Harva aikuinen on lapsentekoiässä henkisesti niin kypsä, että hahmottaa oman uskomusjärjestelmänsä rajoitteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissaan muori kuvittelee, että porukka yhtäkkiä alkaa lisääntymään kun hän niin käskee? Mikään ei ole niin rasittavaa kuin tuollaiset äm mät.

Kaikki nyt ei vaan halua elää lapsiarkea eikä kaipaa lapsia elämäänsä, ihan sama kauan se vauva-aika kestää. Ja varsinkin naisen elämään vauvan syntymä vaikuttaa niin radikaalilla tavalla, että kannattaa todella tarkkaan harkita haluaako siihen ruljanssiin lähteä.

 

Hyvä, että hänen kirjoituksensa herättää mielipiteitä. Aika hankalassa tilanteessa ollaan, kun lapsiluku laskee ja vanhusväestö kasvaa. Työtätekevä porukka pienenee koko ajan.

Onhan nuo velat joka paikassa suuna päänä toitottamassa sanomaansa. Tuntuu, että nuoruus-aika venyy todella pitkälle ja paras lisääntymisaika menee ohi. 

Tuosta lapsiarjesta ei voi tietää, millaista se on, jos ei ole sitä kok

On varmasti arki helpottunutkin. Toisaalta voi olla ettei ole. Mietin omaa lapsuuttani 70-luvulla. Jo tosi nuoresta ulkoiltiin ilman vanhempia. Lisäksi olimme lähes aina ulkona, kotona käytiin vain syömässä. Vertaa siihen, että itse kävin aina lasten kanssa leikkipuistoissa. Yksin alkoivat ulkoilemaan joskus kouluikäisenä. Viikonloppuisin ja iltaisin lapsia kuljetetaan harrastuksiin. Ei juuri koskaan ollut mitään ns. omaa aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi-aika on ihan parasta. Ikänäni en ole yhtä hauskoja tyyppejä tavannut kuin omat lapset.

t: setämies

Niin on, mutta miehet pääsee siitä paljon helpommalla mitä naiset.

Syö pääsi.

T. nimim. Kahden pojan yksinhuoltajaisä, joka ei kadu päivääkään

Sinäkö ne kakarat kannoit ja synnytitkin?