Muistatteko Painonvartijat? Olitteko niissä ikinä? Mitä Painonvartijoille muuten tapahtui?

Vierailija kirjoitti:

Tunsin tuon porukan ryhmän vetäjän. Lihavia viinin litkijöitä koko sakki. Kaikenlasita seurustelusakkia sitä on akoilla.

Kyllä on katkeraa tekstiä katkeralta ukolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin. On puhuttu, että se sekoitti koko sukupolven nälkämekanismit, mistä osa kärsii vielä tänäkin päivänä. Olisi mielenkiintoista tietää onko kukaan palstalla saanut pidettyä Painonvartijoissa laihdutetut kilos pois tähän päivään asti?

Kerro lisää, kun näytät tietävän enemmän.

Miten nälkämekanismit siis sekoittui?

Muistan niistä vihkosista ja ohjeista sen, että joka ikinen suupala ja syöminen piti merkitä ylös.

Jokainen ruoka oli tietyn pisteen arvoinen. Ja pisteitä sai tulla vain 18 päivän aikana.

Sai valita, mitä söi, kunhan ei ylittänyt 18 pistettä.

Tyyliin syö pizza, niin avot siinä on jo päiväsi 18 pistettä käytetty. Etkä muuta saa syödä, muuten et laihdu.

Tai syö järkevämmin, niin saat syödä enemmän. Muistaakseni kasvikset olivat 0 pistettä, eli niitä sai vetää rajattomasti.

<

Tätä minä aina ihmettelen näissä paino/lihavuuskeskusteluissa, että saat syödä.

Siis jo tämä ajattelumalli, että saa syödä. Ihan kuin pitäisi syödä määrällisesti paljon. Kyllä tämä ajatusmalli korreloi hyvin vahvasti sen ulkomuodon kanssa. 

Vähemmälläkin syömisellä tulee toimeen, kun syö järkevästi, eikä se ruoka ole se elämän rakkaus.

Olin Painonvartijoissa 1980-luvun lopulla. En enää muista paljonko laihduin, mutta joitakin kiloja varmaan. Silloin ei ollut vielä pisteitä. Muistan kun puhuimme broilerista, niin karismaattisen innostava ohjaajamme Riitta sanoi että "painonvartija ei syö nahkaa". En edelleenkään syö nahkaa.

Joka tapaamisen alussa oli punnitus. Olen aina ollut painava, mutta en koskaan vyötärölihava. Painonvartijoissa opin, että paino ei ole sama kaikille, vaikka olisi sama pituus. Se tieto tuntui helpottavalta, kun siihen saakka kouluterveydenhoitajalta oli tullut lähinnä syyllistämistä. Kävin nuorempana paljon salilla, nykyään liikun 5 päivänä viikossa kävelyä, uintia ja jumppaa. Sekin on Painonvartija-oppia, että liikunta estää lihomista.

Minulla on myös muutama Painonvartija-keittokirja. Osan olen antanut eteenpäin. En ole käyttänyt niitä pitkään aikaan, joistakin niistä ruoista olen tykännyt ja olen tehnyt niitä niin monta kertaa että osaan jo ilman kirjaakin.

N61

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin. On puhuttu, että se sekoitti koko sukupolven nälkämekanismit, mistä osa kärsii vielä tänäkin päivänä. Olisi mielenkiintoista tietää onko kukaan palstalla saanut pidettyä Painonvartijoissa laihdutetut kilos pois tähän päivään asti?

Kerro lisää, kun näytät tietävän enemmän.

Miten nälkämekanismit siis sekoittui?

Muistan niistä vihkosista ja ohjeista sen, että joka ikinen suupala ja syöminen piti merkitä ylös.

Jokainen ruoka oli tietyn pisteen arvoinen. Ja pisteitä sai tulla vain 18 päivän aikana.

Sai valita, mitä söi, kunhan ei ylittänyt 18 pistettä.

Tyyliin syö pizza, niin avot siinä on jo päiväsi 18 pistettä käytetty. Etkä muuta saa syödä, muuten et laihdu.

Tai syö järkevämmin, niin saat syödä enemmän. Muistaakseni kasvikset olivat 0 pist

 

No sun kannattaa sitten ehkä pysyä pois lihavuuskeskusteluista ihmettelemästä asiaa, jota et ymmärrä, vai mitä? 

Koko hommahan kaatui siihen, että läskeihin naisiin ei ole mitään luottamista. Jos olisi haluttu saada merkittäviä tuloksia, niin olisi pitänyt perustaa leirejä ja niille kymmeniä tuhansia aseistettuja vartijoita. Ei riittänyt rahat moiseen ja luultavasti hiilarinhimoinen mätisäkkihän kaivaa tunnelia paljain käsin kilometrin tunnissa jos haistaa suklaalevyn sadan kilometrin säteellä.

Vierailija kirjoitti:

Mä liityin Painonvartijoihin vuonna 1987 kaksikymppisenä. Hullua näin jälkikäteen ajateltuna on se, että olin normaalipainoinen; pituus 162 cm ja paino oli 57 kg. Olin vain saanut päähäni, että mulla on 5 kiloa liikaa. Ryhmän vetäjä iloisesti selitti muille laihduttajille mut uutena jäsenenä esitellessään: "Tällä nuorella naisella ei ole paljon pudotettavaa, mutta hän on hyvä esimerkki siitä, ettei paino-ongelma pääse suureksi!".

No joo. Kilot sain pois, mutta kyllähän paino nousi takaisin sinne 57 kilon nurkille lopetettuani pisteiden laskemisen. Olin 52-kiloisena simppelisti liian laiha.

Vuonna 1987 ei ollut vielä pisteitä. Minä aloitin 1988, silloinkaan ei ollut  pisteitä vaan valmiit päiväohjelmat ja liikennevalovärit. Vihreitä sai syödä rajattomasti. Esimerkiksi tomaattimurskasta tehty tomaattikeitto meni kokonaan vihreisiin, ja jos siihen laittoi sekaan herkkusieniä, nekin olivat vihreissä, eli rajattomia. Vihreissä oli myös vesimeloni ja mansikat. Pisteet tuli joskus paljon, paljon myöhemmin. 

Mä sain kaverilta ne painonvartijoiden ohjelappuset joiden avulla laskin pisteitä omatoimisesti.

Olin 25v ja laihdutin alle vuodessa 28kg. Hiukan liiankin hoikka olin lopulta.

Nyt olen 47v ja kiloja on siitä tullut 20 takaisin. Oma syy tietysti. Nyt jos saisin 7kg pois niin olisin tyytyväinen normaalipainoinen.

Painonvartijoissa oli se hyvä että siinä syödään ihan tavallista ruokaa, ainakin itse söin.

Onko jotain yhteistä Torninvartijoiden kanssa. Jotkut Jehovat tosi laihoja. Siellä ei mässäillä.

Tuommoisia ei tarvita. Tee niinkuin minä joskus

 3 viikkoa 1 omena tai vastaava per päivä. Kai se joku 10 kg meni. 

1990-ja 2000-luvuilla ihannointiin ihan älyttömästi hoikkuutta tai oikeastaan laihuutta. Tämä oli vaikeaa mulle, koska olen skrode ja lihaksikas. Tunsin olevani ihan vääränlainen nainen. Olen 168 cm ja painoin tuolloin 64-65 kg ja tunsin siis olevani lihava. Menin painonvartijoihin laskemaan pisteitä ja laihduin viitisen kiloa. Kaikki tuli takaisin ja tunsin epäonnistuneeni. Miksi mut ylipäätään otettiin painonvartijoihin nuorena, normaalipainoisena, urheilevana, epävarmana naisena, en tajua.

Sain pari lasta ja laihdutin raskauskilot pisteitä laskemalla. Kaikki tuli takaisin. Paras vinkkini painonpudotukseen onkin, että älä ikinä liho 😀 ainakin mun kroppa pitää kynsin ja hampain kiinni saavuttamastaan painosta ja pyrkii aina palaamaan siihen ja varmuuden vuoksi vielä vähän korkojen kera.

Nyt olen vähän pullukka, mutta koska onnekseni rakastan liikuntaa, hyväkuntoinen, terve ja onnellinen.

Sen muistan, että punnitus piti tähdätä niin, että oli varmasti käynyt kakalla ennen sitä, jotta tuli mahdollisimman alhainen lukema vaakaan. Ihan oikeasti.

upupup

upupup

upuup

Tämä on mielenkiintoinen keskustelu. Kertokaa lisää!

Olin joskus aikoja sitten panonvartijoiden jäsen. Oli kauheaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen keskustelu. Kertokaa lisää!

Onko jotain kysyttävää mitä haluaisit tietää aiheesta?

Olen ollut ja nyt yrittänyt metsästää Powerstart 4 viikon ruokaihjevihkosia.

Pistevihkoja on vaikeaa löytää koska niitä annettiin vain yksi asiakasta kohti ja jos se meni huonoksi, niin se täytyi palauttaa vaihtoa vastaan.

Homma perustuu kuitenkin hyvin pitkälle koloreihin. Syö esim 1200 kaloria, päälle vähäkalorisia vihanneksia ja marjoja laskematta, juo 8 lasia vettä ja huolehdi että ruokavalioon sisältyy kunnollista rasvaa muutama teelusikka ainakin. Riittävä vesi, rasva-annokset ja vähäkaloriset vihannekset olivat tärkeässä roolissa että paino tippuu, aineenvaihdunta toimii ja ei jumita. Ateriat säännöllisesti .Niistä piti huolehtia. Välillä voi ottaa potun tai ruisleipäsiivun laskematta, jos haluaa.

upupup