Lue keskustelun säännöt.
Sain eilen tietää olevani kehitysvammainen
15.03.2024 |
Olen melko järkyttynyt. Olen kyllä aina tiennyt että jotain minussa on vialla ja oppimisvaikeuksia tiedän kyllä minulla olevan, mutta eilen omakannasta muuta tietoa etsiessäni huomasin, että olen saanut yläasteella kehitysvammadiagnoosin!
Diagnoosi itsessään on toki suuri helpotus ja minun on helpompi hyväksyä itseni nyt kun tiedän mistä vaikeuteni johtuvat. Tuntuu kuitenkin nololta ja kiusalliselta samaan aikaan ja ahdistaa, ettei kukaan ole minulle tästä suoraan kertonut. Todella moni ongelmani selittyy kyllä tuolla diagnoosilla. Oloni on samaan aikaan helpottunut mutta tuntuu todella nololta ja pahalta, hävettää ja haluaisin vain käpertyä itseeni. En aio kertoa kenellekään tutulle tästä diagnoosista.
Pystyn asumaan itsenäisesti mutta kodin ylläpito on haastavaa, siivoaminen vähän niin ja näin ja ruokaa en oikein jaksa yksin laittaa. Opinnot ovat aina sujuneet melko heikosti tai keskitasoisesti, työelämässä on ollut hankalaa. Pystyn tekemään yksinkertaisia rutiininomaisia töitä ja työ ihmisten kanssa sujuu hyvin, mistään vaativammasta työstä on turha edes haaveilla. Lukiossa yritin opiskella muutaman vuoden mutta opinnoista ei tullut mitään joten vaihdoin amikseen.
Amiksesta sain sellaiset keskivertopaperit ja nyt alkuvuodesta aloitin opinnot amkissa, pääsin sisään ihan viimeisiltä varasijoilta todistusvalinnalla.
Emotionaaliselta kehitykseltäni huomaan olevani reilusti ikätovereitani jäljessä, minulla ei ole kovin kummoisia ihmissuhdetaitoja ja ystäviäkin on vähän. Huomaan kyllä olevani muita jäljessä joten yleensä yritän vain olla hiljaa enkä halua juurikaan puhua muiden kanssa ettei tyhmyyteni paljastuisi. Olen siis koko ajan kyllä ollut tietoinen omasta älyllisestä heikkoudestani mutta tuo diagnoosi oli kyllä järkytys.
Onko täällä muita jotka ovat saaneet diagnoosin vasta aikuisena tai saaneet tietää omasta diagnoosistaan aikuisiällä?
Kommentit (163)
Ap täällä. Olen nainen kuten täällä on jo aiemmin paljon spekuloitukin.
Murrosikäni alkoi hyvin varhaisella iällä, ihan pikkukoululaisena. Ensimmäisellä luokalla alkoi kasvaa kainalokarvat ja siitä lähti tutkimukset käyntiin. Kuukautiset tulivat pian sen jälkeen ja aloin myös kasvaa pituutta nopealla tahdilla. Aikuisen naisen mitoissa olin 10-vuotiaana, samoihin aikoihin todettiin pcos ja minulla kasvoikin komeat viikset pikkutyttönä. Neurologin tutkimuksissa minulla todettiin myös prolaktinooma, aivolisäkkeen kasvain joka tuottaa maitohormonia. Olin tuolloin siis alakouluikäinen.
Minulla oli myös sietämättömän paha hormonaalinen migreeni ja vaikeat PMS-oireet. Välillä olin jopa itsetuhoinen ennen kuukautisten alkamista ja minulla oli todella kovat kuukautiskivut ensimmäisinä vuosina.
En yhtään epäile tuon kaiken vaikutusta kehitykseeni, olihan nuo diagnoosit musertavaa kuultavaa pienelle lapselle ja viiksien kasvu tyttönä ei itsetuntoa hivellyt. Ei ollut myöskään helppoa olla luokan isokokoisin oppilas. Olin yli 170cm pitkä alakoululaisena ja muutenkin isokokoinen, lihava ja romuluinen, mallia kaappi. Kystinen akne oli myös pitkään riesana, siitä pääsin eroon vasta roaccutan-kuurilla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsynyttä paskaa, puhunut itsensä pussiin jo sivulla 2 kuten jotkut osoittivatkin.
En ota kantaa onko provo vai ei mutta todellakin on olemassa lieviä kehitysvammaisia, joista ei päälle päin ikinä uskoisi diagnoosista. Osa käy ihan ( suh yksinkertaissa) töissä, ajaa autoa ja pitää yllä kaverisuhteita. Sit ku tuntee / näkee tarkemmin niin paljon ongelmia elämänhallinnassa kuitenkin, esim talous tai kodin siisteys tai ajankulun ymmärtäminen. lasten kasvatus ei yleensä onnistu kun ei ymmärretä esim just sitä ajantajua tai mitä minkäkin ikäinen tarvitsee. Huostaan menevät yleensä jo pikkulapsena näiltä vanhemmilta kun arki ei onnistu lapsen vaativalla tavalla.
T. Sosiaalityöntekijä
Varmaan jokainen saisi jonkun diagnoosin, jos menisi rehellisesti tutkimuksiin. Jotkut pystyy peittämään omat ongelmansa, ja asia ei tule esiin.. Nykyaikana on myös lääkäreitä, joiden arvioihin ja taitoihin ei aina kannata täysin uskoa. On todella karkeitakin virhearvioita tehty.
Tiedän ihmisiä, jotka on todella viisaita. Keskiarvo 10, yliopistomenestystä ja korkea virka. Ainakin nuorina, monet heistä on ollut todella vaikeita, pahaluontoisia, hirveitä ihmisiä. Joten ei se viisauskaan aina hyvä asia ole.
Lievästi kehitysvammaisten (joihin todennäköisesti itsekin kuulun), on tarve miellyttää ihmisiä, koska hyvällä ja ystävällisellä käytöksellä ja muiden miellyttämisellä pyritään peittämään sitä, että on älyllisiä haasteita. Jotenkinhan sitä on pakko kompensoida, että tulisi ympäristönsä hyväksymäksi. Todella älykkäät puolestaan voivat käyttäytyä huonosti, koska saavat arvostusta ja hyväksyntää joka tapauksessa älynsä vuoksi. Lievästi kehitysvammaiset tulevat myös helposti hyväksikäytetyiksi miellyttämisen tarpeensa johdosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden lääkärin, joka osin halvaannutti potilaansa lääkkeillä, koska oli muka niin "vaarallinen". Ei ollut. Yksi tuttava vammautui leikkauksen takia, mutta lääkärikunta väittää, että ei johdu leikkauksesta ja "mitään ei tehty väärin". Mulla on erittäin suurella koetuksella usko lääketieteeseen, ainakin osittain. En siis uskoisi kaikissa asioissa, mitä lääkärit sanoo. Myös joistain vanhoista kavereista tuli lääkäreitä, mutta ainakin pienenä oilvat erittäin ilkeitä ja vittumaisia ihmisiä.
Jos joku vanhoista tuntemistani kusipäistä (jotka ovat nyt lääkäreitä), tekisi tuomion kehitysvammaisuudesta - en välittäisi kyllä pätkääkään.
Keskitasoisesti kehitysvammainen mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan ap joku erikoinen trolli? Jos ei, niin ihan oikeasti ap, mene uudestaan tutkimuksiin! Uskon, että kykyprofiili voi olla epätasainen ja pystyt kompensoimaan tiettyjä asioita, mutta en silti pysty uskomaan, että älyllisesti jälkeenjääneellä voisi olla esimerkiksi sinun sanavarastoasi ja muutenkin kirjoituskykyäsi. Onhan myös muita tiloja, jotka aiheuttavat esimerkiksi hitautta, oppimisvaikeuksia jne. Esimerkiksi tulee mieleen fasd, jossa opinnot eivät suju, on ns. Pitkät piuhat jne. Mutta silti älyn puolesta ei olla kehitysvamman puolella. Ap, suosittelen, että menisit vielä uusiin tutkimuksiin. On todella vaikeaa uskoa, että kirjoittaisit noin hyvää tekstiä, jos olisit kehitysvammainen.
Höpö höpö! Ap ei ole kehitysvammaista nähnytkään. Hän kirjoittaa paremmin kuin puolet palstalaisista ja tarkastelee asioita ihan normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on akateeminen ihminen, joka ei kuitenkaan osaa muuntaa tekstiään näyttämään kehitysvammaisen tekstiltä.
Palstalta olen saanut saman dignoosin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä dg on?
Diagnoosi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi muka kehitysvammainen ei osaisi kirjoittaa? Hehän käyvät nykyään ihan normaalisti koulua aina oppivelvollisuuden päättymiseen asti eikä luku- ja kirjoitustaito ole mikään harvinainen asia kehitysvammaisille. Jopa keskivaikeasti vammaiset voivat osata kirjoittaa aivan selkeää ja hyvää suomen kieltä. Tämä on kyllä ihmeellinen palsta :D
Lähihoitaja kehitysvammaisten asumisyksiköstä
Ei kyse ole kirjoitustaidosta, vaan kirjoituksen sisällön vaatimasta ajattelusta. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma. Toki siinä rajalla (äo 69 vs 71)henkilöiden ajattelukyvyssä ei ole paljon eroa, mutta ap:n kommentit eivät vaikuta siltä, että kehitysvammainen tai edes heikkolahjainen olisi pystynyt ne tuottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Takerrutte nyt liikaa tuohon kirjoitukseen. Kuka tahansa Suomen peruskoulun läpäissyt kykenee tuottamaan samanlaista tekstiä kuin ap eikä se takaa älykkyydestä yhtään mitään.
Ap kertoo olevansa muulta kehitykseltään muita jäljessä ja kuvaa hyvin arkielämän haasteitaan jotka ovat hyvin tyypillisiä kehitysvammaisille.
En myöskään ymmärrä miksei kehitysvammaisella voisi olla akateemisia ystäviä? Itse olen akateeminen ja kyllä minulla on kaikenlaisia ystäviä, myös yksi kehitysvammainen.
Tunnen myös erään kehitysvammaisen valtuutetun. Hän myös tekee töitä sähköasentajana ja on muutenkin normaali, ehkä vaikuttaa vähän nuoremmalta kuin oikeasti on mutta pysyy hyvin mukana keskusteluissa ja on pärjännyt hyvin myös valtuutettuna.
Mutta tuon tyyppisiä haasteita voi olla mm. neuropsykiatrisissa oireyhtymissä. Esim. vaikeasti dysfaattinen (nykyään puhutaan tosin kielellisestä kehityshäiriöstä) voi antaa ulkopuolisille ihmisille vaikutelman, että olisi kehitysvammainen tai pahasti autistinen kielellisen viiveem takia, kun ei ole sitä yhteistä, kehittynyttä kieltä. Siihen voi kuulua myös tuo lapsenomaisuus, hetkessä eläminen.
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista että nettitesti muka antaa tuollaisen tuloksen? Pakko olla trolli.
Kyllä voi antaa, jos ei oikeasti edes yritä tai ei ymmärrä koko testin ideaa. Heitin uteliaisuutta tahallani ranttaliksi koko nettitestin painamalla mitä tahansa kuviota miettimättä, mikä kuvio olisi sopiva edeltävälle. Tulos oli juuri tuo, ettei osaaminen yltänyt normaalille tasolle tms. Pari kertaa olen tehnyt uteliaisuutta tuon testin ilmaisversion: ensin älypuhelimella silmät siristäen ja väsyneenä (oli huono idea, ja kun kärsii kuivasilmäisyydestä, niin se vaikuttaa herkästi melkein joka osa-alueella) tulos oli 110, vaikka jaksoin hieman miettiä mikä olisi tyhjään kohtaan sopia kuvio edellistä kuviota ajatellen. Virkeämpänä tein testin tietokoneen äärellä miettien tosissani, ja tällöin tulos oli 119.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi muka kehitysvammainen ei osaisi kirjoittaa? Hehän käyvät nykyään ihan normaalisti koulua aina oppivelvollisuuden päättymiseen asti eikä luku- ja kirjoitustaito ole mikään harvinainen asia kehitysvammaisille. Jopa keskivaikeasti vammaiset voivat osata kirjoittaa aivan selkeää ja hyvää suomen kieltä. Tämä on kyllä ihmeellinen palsta :D
Lähihoitaja kehitysvammaisten asumisyksiköstä
Kirjoitustaito on hiukkasen eri asia kuin ap:n kirjoituksesta ilmenevä analysointi- ja itsereflektoinikyky. Niihin ei ylsinkertaisesti alle 70 äo:lla kyetä. Sen lisäksi epätasainen kykyprofiili ei riitä keva-diagnoosiin, vaan juurikin kokonaisuuden on oltava heikko, että tuohon tulokseen päädytään.
Eihän älykkyysosamäärässä ole kyse mistään muusta kuin matemaattis-loogisesta ajattelusta ts. kehity
Minä uskon että aplla voi hyvinkin olla alle 20 äo, ei se estä kirjoittamasta tai analysoimasta omaa ajattelua ja kehitystä.
Aika kaukaa haettua, sillä alle 20:n äo viittaa jo syvään kehitysvammaan, jolloin ei osata lukea ja kirjoittaa edes alkeellisesti. Lievänäkin kehitysvamma on yhtä kaukana normaaliälystä kuin Maa Marsista eikä kirjoitustaito yllä ap:n tasolle. Ap:lla voi olla toki oppimisvaikeutta tietyllä alueella, hahmotushäiriötä yms. mutta ei kehitysvammaa tuon hyvän analysoinnin ja itsereflektion takia. Lievästi kehitysvammaisen kanssa keskustella yksinkertaisistakin asioista vamma tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
0/5, vanha aihe ja kirjoitustyyli ei ole kehitysvammaisen käsialaa.
Minkälainen on sitten kehitysvammainen kirjoitustyyli?
Ip-lehdissäkin haastateltu, somevaikuttaja Nita, jolla on lievä keva, on kertonut juuri tästä ilmiöstä, miten ihmiset netissä hänen kirjoitustensa perusteella sanovat, ettei hän voi olla keva.
Minulla on lievä kv diagnoosi. Olen käynyt tavalliset peruskoulut mutta olen ollut osittain erityisopetuksessa ja saanut osittain mukautettua opetusta. En tiedä milloin kv todettiin mutta ei ainakaan vielä ala-asteella. Yläasteella sain kuulla diagnoosista. Olin kiusattu ja kiusaaminen paheni kun minulla oli välillä eri tehtävät kuin muilla. Muut oli kateellisia kun sain välillä helpompia tehtäviä, sellaisia jotka oli hojks - palaverissa sovittu. Hävetti ja halusin vain vajota maan alle. Kaikki kaverini oli erityiskoulussa ja olin yksin. Erityisamiksessa sain sitten elämäni ensimmäiset kaverit.
Nykyään asun tukiasunnossa ja käyn työtoiminnassa. Olen ihan onnellinen näin.