Sain eilen tietää olevani kehitysvammainen
Olen melko järkyttynyt. Olen kyllä aina tiennyt että jotain minussa on vialla ja oppimisvaikeuksia tiedän kyllä minulla olevan, mutta eilen omakannasta muuta tietoa etsiessäni huomasin, että olen saanut yläasteella kehitysvammadiagnoosin!
Diagnoosi itsessään on toki suuri helpotus ja minun on helpompi hyväksyä itseni nyt kun tiedän mistä vaikeuteni johtuvat. Tuntuu kuitenkin nololta ja kiusalliselta samaan aikaan ja ahdistaa, ettei kukaan ole minulle tästä suoraan kertonut. Todella moni ongelmani selittyy kyllä tuolla diagnoosilla. Oloni on samaan aikaan helpottunut mutta tuntuu todella nololta ja pahalta, hävettää ja haluaisin vain käpertyä itseeni. En aio kertoa kenellekään tutulle tästä diagnoosista.
Pystyn asumaan itsenäisesti mutta kodin ylläpito on haastavaa, siivoaminen vähän niin ja näin ja ruokaa en oikein jaksa yksin laittaa. Opinnot ovat aina sujuneet melko heikosti tai keskitasoisesti, työelämässä on ollut hankalaa. Pystyn tekemään yksinkertaisia rutiininomaisia töitä ja työ ihmisten kanssa sujuu hyvin, mistään vaativammasta työstä on turha edes haaveilla. Lukiossa yritin opiskella muutaman vuoden mutta opinnoista ei tullut mitään joten vaihdoin amikseen.
Amiksesta sain sellaiset keskivertopaperit ja nyt alkuvuodesta aloitin opinnot amkissa, pääsin sisään ihan viimeisiltä varasijoilta todistusvalinnalla.
Emotionaaliselta kehitykseltäni huomaan olevani reilusti ikätovereitani jäljessä, minulla ei ole kovin kummoisia ihmissuhdetaitoja ja ystäviäkin on vähän. Huomaan kyllä olevani muita jäljessä joten yleensä yritän vain olla hiljaa enkä halua juurikaan puhua muiden kanssa ettei tyhmyyteni paljastuisi. Olen siis koko ajan kyllä ollut tietoinen omasta älyllisestä heikkoudestani mutta tuo diagnoosi oli kyllä järkytys.
Onko täällä muita jotka ovat saaneet diagnoosin vasta aikuisena tai saaneet tietää omasta diagnoosistaan aikuisiällä?
Kommentit (161)
Sain opiskelupaikan ihan viimeisiltä varasijoilta eikä opintomenestys ole todellakaan ollut päätähuimaavaa. Kolme uusintatenttiä jonossa.
En siis sanoisi, että myöskään amk-opiskelu olisi mikään tae normaaliälyisyydestä. Tunnen erään kehitysvammaisen sosionomiopiskelijankin ja paremmin hän on koulusta suoriutunut kuin minä.
Ap
No et kyllä ole kehitysvammainen, yksikään k*hari ei opiskele ammattikorkeassa eikä sinulla olisi akateemisia ystäviä jos olisit oikeasti kehitysvammainen. Eivät he kehitysvammaisten seuraa jaksa.
Diagnoosin yhteydessähän oli mainittu epätasaisesta kykyprofiilista...
Kehitysvammahan ei aina tarkoita heikkoa suoriutumista kaikilla osa-alueilla, vaan ihmisellä voi olla - ja onkin - parempia taitoja ja heikompia taitoja. Ilmeisesti ap:llä kirjallinen ilmaisu painottuu ns. normaaliin ellei jopa lahjakkuuteen, mutta _kokonaisuutena_ kykyprofiili on lääkärin mukaan viitannut lievään kehitysvammaisuuteen. Vaikka moni tässä tuntuu epäilevän ap:n kertomusta, mutta näin voi oikeastikin olla.
Olet autistipaskiainen kuten 70 % prosenttia palstalla päivystävistä.
Vierailija kirjoitti:
Noihin kehitysvammainen ei kirjoita täydellistä suomen kieltä... Sehän on myös mahdollista, että se diagnoosi on väärä. Itse sain sellaisen diagnoosin lapsuudessani myös. Ensimmäinen diagnoosi oli MBD, Minimal Brain Damage, sitten se asettui lievän kehitysvammaisuuden diagnoosiksi. Enkä minä sitä ihmettele, siinä alakouluiässä kun diagnoosini sain mikään ei sujunut yhtään. Yläasteella kuitenkin innostuin koulunkäynnistä ja alkoi sujua. Menin lukioonkin, ja valmistuin myöhemmin maisteriksi. Siinä vaiheessa en itse toki enää uskonut mihinkään kehitysvammadiagnoosiin, mutta halusin selvittää asiaa, varsinkin koska tiettyjä vaikeuksia ihmissuhteissa ja opiskelussa vielä oli. Se mitä todettiin oli aspergerin syndrooma ja tarkkaavaisuushäiriö (ADD), ei kehitysvammaisuus.
Ennen kun aspergeriä ja muita autismin kirjoja ei oikein tiedetty, lapset pistettiin vaan samaan keharilaatikkoon.
Niin moni ajatteli lapsena, kun koulu ei sujunut ja aristeli muita ihmisiä, että on tyhmä, vaikka kyse oli erikoisherkkyydestä.
Moni asperger onkin vasta aikuiskoulutuksessa pärjännyt hyvin ja opiskellut itselleen hyvän ammatin, mutta edelleenkin tuntee itsensä oudoksi ja ulkopuoliseksi muiden joukossa.
Jaksaa näytellä vähän aikaa normaalia, mutta jossain vaiheessa muut huomaa, ettei ole normaali ja ottaa etäisyyttä.
Kuitenkin äo on monilla asseilla korkea, kyse on vain isohkosta sosiaalisesta kömpelyydestä ja monet ovat kasvo- ja ilmesokeita.
Minustakin ap vaikuttaa ihan kirjoituksen perusteella autistilta. Jankuttava ja huoliteltu tyyli kyllä paljastaa burgerin.
Huono provo. Minulla on lievästi kehitysvammainen tytär eikä kykene asumaan yksin. Raha-asioista ei tule mitään ja erityisammattikoulun sai vaivoin käytyä. Leikkii vieläkin ja katselee pikkukakkosta, kuuntelee lastenlauluja ja on mieleltään todellakin lapsi. En voisi kuvitellakaan että hänellä olisi akateemisia ystäviä tai että osaisi ylipäätään tulla palstalle kirjoittelemaan. Ja hän tosiaan on _lievä_ tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Sain opiskelupaikan ihan viimeisiltä varasijoilta eikä opintomenestys ole todellakaan ollut päätähuimaavaa. Kolme uusintatenttiä jonossa.
En siis sanoisi, että myöskään amk-opiskelu olisi mikään tae normaaliälyisyydestä. Tunnen erään kehitysvammaisen sosionomiopiskelijankin ja paremmin hän on koulusta suoriutunut kuin minä.
Ap
Varmasti on niin, että osalla amk:ssa opiskelevilla älykkyys on alle keskitason. Mutta kehitysvammainen (äo alle 70) sinne ei pääsee tai siellä pärjää.
Lievä kehitysvamma vaatii sen, että ÄO on alle 70. Kukaan alle 70ÄO omaava ei kykene sellaiseen kirjalliseen itseilmaisuun, kuin ap.
Eli joko olet provo, tai sinulla on väärä diagnoosi. Väärin diagnosoitu autismi on ihan mahdollista, varsinkin jos olet nainen.
Vierailija kirjoitti:
0/5, vanha aihe ja kirjoitustyyli ei ole kehitysvammaisen käsialaa.
Miksi ei ole? Lievästi kehitysvammainen/ adhd18v tyttäreni voisi kirjoittaa noin.
Ei lievä kehitysvamma tarkoita ettei osaa kirjoittaa! Ja ainakin oma tytär keskittyy asiaan huolella, tarkistaa virheet ja käyttää lähes kirjakieltä
Kyllä minäkin uskon aloittajaa. Ihmisillä on valtavia ennakkoluuloja kehitysvammaisista, moni heistä pystyy opiskelemaan nykyään amk tutkinnon ja tekemään töitä. Harva kehitysvammainen katsoo pikkukakkosta tai leikkii enää edes teininä. Veikkaan että moni palstalaisistakin tuntee jopa useita lievästi kehitysvammaisia, joko diagnosoimattomia tai diagnoosinsa salassa pitäviä.
Ap voi olla kielellisesti ikätasollaan kehityksessä, ei kehitysvamma tarkoita että kaikilla osa-alueilla olisi heikkouksia. Kokonaiskuva on se mikä ratkaisee, jos muu älyllinen ja emotionaalinen kehitys on jäljessä niin kyllä sieltä kehitysvammadiagnoosi tulee.
Minullakin on eräs tuttu joka sai diagnoosin vasta kolmekymppisenä. Normaalin näköinen ja oloinen nainen, hakeutui tutkimuksiin kun opinnoissa oli haasteita. On suorittanut tavallisen ammattitutkinnon ja tehnyt normaalia työuraa, vasta jatko-opinnoissa alkoi näkyä ongelmia. Tämäkin nainen on hyvin asiallinen, pukeutuu siististi, meikkaa ja on ulospäin aivan normaali. Keskustelee muiden aikuisten kanssa ihan normaalisti eikä todellakaan uskoisi mitään. Hänellä on lievä älyllinen kehitysvamma. Amk jäi kesken mutta ehti kuitenkin 2 vuotta opiskella ja tekee töitä asiakaspalvelussa.
Takerrutte nyt liikaa tuohon kirjoitukseen. Kuka tahansa Suomen peruskoulun läpäissyt kykenee tuottamaan samanlaista tekstiä kuin ap eikä se takaa älykkyydestä yhtään mitään.
Ap kertoo olevansa muulta kehitykseltään muita jäljessä ja kuvaa hyvin arkielämän haasteitaan jotka ovat hyvin tyypillisiä kehitysvammaisille.
En myöskään ymmärrä miksei kehitysvammaisella voisi olla akateemisia ystäviä? Itse olen akateeminen ja kyllä minulla on kaikenlaisia ystäviä, myös yksi kehitysvammainen.
Tunnen myös erään kehitysvammaisen valtuutetun. Hän myös tekee töitä sähköasentajana ja on muutenkin normaali, ehkä vaikuttaa vähän nuoremmalta kuin oikeasti on mutta pysyy hyvin mukana keskusteluissa ja on pärjännyt hyvin myös valtuutettuna.
Kyllä aikuisiakin on diagnosoitu!
Kuin kauan olet vauvapalstaillut? Ja nyt vasta sait tietää olevas vammainen?? Eikö muka kukaan ole palstalla sulle sitä jo kertonut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5, vanha aihe ja kirjoitustyyli ei ole kehitysvammaisen käsialaa.
En ole koskaan nähnyt täällä tällaista aihetta, vaikka vietän palstalla liikaa aikaa. Minkähän takia niihin satoihin tuhansiin "naiset on läskejä"-ketjuihin ei kukaan koskaan tule sanomaan niitä vanhoiksi aiheiksi? Lievästi kehitysvammainen voisi hyvinkin kirjoittaa aloittajan tyylillä. Täällä tuntuu olevan yleinen käsitys, että kehitysvammaiset osaavat vain maata paikallaan, mölistä ja huutaa kivusta. Oikeasti harva kehitysvammainen on sellainen. On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä olevansa kehitysvammaisia
Olen olllut palstalla koronan aiveuttamasta tylsistymisestä.lähtien ja tämä aloitus tulee muutaman kuukauden välein
Joka kerta hieman pidempänä ja yksityiskohtaisempana...
Ap on myös sitä ikäluokkaa että olisi naiseudesta huolimatta kyllä saanut autismidiagnoosin jos tarvetta olisi ollut. Hänhän on juuri tuota autismilarppaajien sukupolvea jossa joka toinen on burgeri.
Itse tajusin olevani älykkäämpi mitä ikinä tiesin ja olen ollut mukana sellaisissa jutuissa,missä kukaan muu ei ole ollut. Väitän, että moni ei olisi huomannut kaikkea mitä mä vastaavassa tilanteessa. Ja moni olisi itseasiassa käyttäytynyt vähemmän edukseen yrittäessään selvittää mahdottomia.
Voi kun voisi koko juttu tulla julki mahdollisimman monelle. Niin haluasin nähdä joidenkin naamat. Paitsi tosi läkäheisille liian järkyttävää osa. Ja moni tuntisi itsensä tosi tyhmäksi. Moni, joka ollut mukana ihan valheellisia tiedoin ja ei mitenkään hyvällä edes. Kyllä niitä hävettäisi oma tyhmyys.
Sen verran outoja juttuja, että ei niitä älykkyydellä olisi pystynyt tajuamaan, mutta jos oikeesti ryhdytty ilkeyksiin sellaisten juttujen perusteella , mistä olisi pitänyt normijärjellä tajuta, että nahdollisesti ei kaikki stemmaa, voi kutsua idootiksi. Täysidiootiksi. Mukana tekemässä rikoksia, ehkä tietämättään. Kannattaa hävetä, jos selviää ikinä idareille mitä kaikkea oikeasti ollut kyseessä.
Sanonpahan vaan että eikö ole ihanaa seuraava skenaario: Jolu kertoo naureskellen jostain: "Se luulee tuollaista ja tällaista." Ja sitten selviää että kaikki se oli totta . Ehkä myös tuo joka lietsoi sulle tuota tiesi sen. Ei ehkä naura edes uhrille, vaan niille muille, joille saadaan uskoteltua, että totuudet on valheita ja valheet totta.
Paitsi tiedän, että yhdestä asiasta ei varmaan ole edes vitsinä vihjailtu hirveän laajalti. Asiasta joka totta,mutta uskomatonta. Se on asia joka halutaan pysyvän salassa ja tiedossa vain harvoilla. Sen takia sitä ei edes vitsinä sanota koska jotkut ovat huomanneet kuvion. Vihjailut ovatkin totta.
Siitäkin jouduin miettimään "Ei..ei voi olla niin, älä nyt höpsi", mutta muutama asia viittasi vahvasti, että kyllä on. Uskomatonta, mutta totta. Puhutaan asioista, mitä ei osata oikein kuvitella. Ei yliluonnollisia juttuja kuitenkaan.
Ihan selitettävissä, jos tietää asioista mutta harvat tietää. Ei tavisten juttuja tosiaan.
Ap vastaa. Te sekoitatte minut nyt muihin palstahulluihin (ammattivalittaja ja Henna M), en ole kumpikaan heistä. Minäkin olen nähnyt näitä samantyylisiä aloituksia täällä ja ne ovat mielestäni ammattivalittajan tekemiä. Henna tekee erilaisia aloituksia ja jankuttaa ryhmätoiminnasta ja eritteistä.
Keskustelin äitini kanssa tästä diagnoosista. Äiti kertoi, ettei kokenut tarpeelliseksi kertoa diagnoosista minulle, koska kuntoutus todettiin tuolloin tarpeettomaksi ja vanhempani olivat sitä mieltä, että pärjään hyvin ja alkaisin alisuoriutua ja käyttää diagnoosia tekosyynä vetelehtimiselle jos olisin saanut tietää olevani kehitysvammainen.
Nuorempana olin kuulemma ihan "normaali", kehitys alkoi hidastua vasta ala-asteen loppupuolella. Huomasin itsekin kantaa tutkiessani että monenlaisia vaivoja on näköjään ollut, erittäin aikainen murrosikä muun muassa ja neurologisia vaivoja.
Tämä selittää varmaankin paljon, en itse muistan juuri mitään noista ajoista eikä minulla oikein koskaan ollut ymmärrystä miksi lääkärissä piti jatkuvasti kulkea.
Nämä edelliset kirjoittajat ovat mielestäni oikeilla linjoilla, kehitysvammaisuus on erittäin laaja kirjo ja mukaan mahtuu ihan kaikenlaisia ihmisiä ja monenlaisista ammattikunnista. Tuskinpa tulemme koskaan näkemään kehitysvammaista lääkäriä tai juristia, mutta moni koulutus- ja urapolku on aivan täysin mahdollinen myös kehitysvammaiselle.
Ap
Minusta jo pelkkä apn kirjoitustyyli ja saivartelu oikein kiljuu autismia. :D