Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsettoman kolmekymppisen suru
14.03.2024 |
Tuntuu ihan toivottomalta. Olen kovasti toivonut itselleni perhettä, mutta joutunut pettymään parisuhteissa useamman kerran. Nyt olen ollut sinkku kahden vuoden ajan enkä ole löytänyt sopivaa kumppania. Vähän aikaa sitten luulin viimein löytäneeni jotain lupaavaa ja ensimmäistä kertaa aikoihin olin myös ihastunut. Parin kuukauden kuluttua mies kuitenkin ilmoitti ettei tiedä mitä haluaa ja juttu oli pakko lopettaa siihen. Pelkään etten ehdi koskaan saamaan lasta, olen juuri täyttänyt 34v. Tiedän itsellisestä äitiydestä, mutta en näe sitä tällä hetkellä vaihtoehtona.
Toivoisin asiallisia kommentteja tilanteeseen. En kaipaa ilkeyksiä tai viisasteluja, tilanne on kipeä jo valmiiksi.
Kommentit (159)
Olin 36v. Kun sain ainokaiseni. Tosin oltiin oltu naimisissa jo 14v. Kaksi keskenmenoa ehdin kokea tyttöä ennen ja oltiin hyväksytty lapsettomuus, onneksi sitä ei kuitenkaan jouduttu kokemaan. Tunnen surusi enkä osaa lohduttaa, kerroin vain osan omaa tarinaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairastuin synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja lapsellani on vakava sairaus. Tämä muistutuksena, että ei elämä ole autuutta ja onnea heilläkään, joilla on lapsi. Kaikilla on surunsa kannettavana.
Ja sä ehdit vielä löytää miehen ja perustaa perheen.
Tiedän toki tämän, elämä on muutenkin arvaamatonta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olin 36v. Kun sain ainokaiseni. Tosin oltiin oltu naimisissa jo 14v. Kaksi keskenmenoa ehdin kokea tyttöä ennen ja oltiin hyväksytty lapsettomuus, onneksi sitä ei kuitenkaan jouduttu kokemaan. Tunnen surusi enkä osaa lohduttaa, kerroin vain osan omaa tarinaani.
Nämä kokemukset tuovat uskoa, että ehkä minäkin vielä ehdin. Kaikilla ei käy niin hyvin, että löytyisi sopiva puoliso jo nuorella iällä. Ap
Laajenna hakuasi 10-15 vuotta vanhempiin miehiin. On enemmän valinnanvaraa ja monet ovat nuorekkaita ja hyväkuntoisia. Talouskin on usein paremmassa kunnossa kuin nuoremmilla. Onnea, toivottavasti löydät puolison ja saat perheen.
Itse en ole halunnut lapsia, mutta ystäväni juuri synnytti esikoisensa 45-vuotiaana. Sinulla on vielä aikaa, jos et tuhlaa sitä miehiin jotka eivät tiedä mitä haluavat. Teit viisaasti kun lopetit tuon suhteen.
Yksi juttu mitä olen miettinyt on se, että moni sanoo että on seurusteltava vuosia ennen kuin lasta kannattaa yrittää, jotta oppii tuntemaan toisen. Mitä olen huomannut lähipiiristäni, niin ei se hirveästi näemmä auta. Lapsen saaminen muuttaa ihmisiä ihan valtavasti, ja on ihan arpapeliä millaiseksi se ihminen muuttuu, jonka kuvitteli tuntevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuon ikäinen voi saada muuta kuin down lapsen korkeintaan.
Kannattaa silti harkita itsellistä äitiyttä jos tuntuu, että myöhemmin elämässä kaduttaa sen mahdollisuuden pois jättäminen jos vain sopivaa miestä ei löydy. Äidiksi tulemisella kun vaan on se biologinen takaraja, mutta hyvän suhteen voi löytää vaikka vanhempanakin.
Silti samaistun tuohon, että sopivaa kumppania on niin vaikeaa löytää :( ehkä paras paikka sellaiseen olisi työpaikka tai jokin harrastustoiminta, mutta jos ei sopiva ihmisiä vaan löydy niin minkäs teet. Tsemppiä ja toivon että asiat sinulla järjestyy 🙏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin iässäsi samassa tilanteessa. Nyt olen yli 40 vuotias ja käyn yksin lapsettomuushoidoissa, koska elämä ei suonut minulle puolisoa, jonka kanssa perhe perustaa. Jälkiviisaana olisin hakeutunut hoitoihin jo silloin yli kymmenen vuotta sitten. Tilanne näyttää tosi huonolta nyt. Saatan jäädä laosettomaksi.
Tsemppiä aloittaja.
Ehdit hyvin hankkia lapsen 35-40 vuotiaana. Nyt uuden miehen etsintaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laajenna hakuasi 10-15 vuotta vanhempiin miehiin. On enemmän valinnanvaraa ja monet ovat nuorekkaita ja hyväkuntoisia. Talouskin on usein paremmassa kunnossa kuin nuoremmilla. Onnea, toivottavasti löydät puolison ja saat perheen.
No ei todellakaan kannata ottaa jotain viisikymppisistä ukkoa isäksi lapselleen! Nelikymppinen vielä menee.
Jäin miettimään, että miksi et koe itsellistä äitiyttä vaihtoehtona jos kovasti toivot lasta? En tarkoita tällä kysymyksellä mitään pahaa, mutta läheskään aina miehestä ei ole mitään apua lapsiarjen pyörittämisessä.
Toki jos se ei ole sinulle vaihtoehto, niin sitten jatkat kumppanin etsimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laajenna hakuasi 10-15 vuotta vanhempiin miehiin. On enemmän valinnanvaraa ja monet ovat nuorekkaita ja hyväkuntoisia. Talouskin on usein paremmassa kunnossa kuin nuoremmilla. Onnea, toivottavasti löydät puolison ja saat perheen.
No ei todellakaan kannata ottaa jotain viisikymppisistä ukkoa isäksi lapselleen! Nelikymppinen vielä menee.
Samaa mieltä, ja kaiken lisäksi pahimmat kiuluttelijat ja mieslapset on juurikin viiskymppisiä ukkoja.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuon ikäinen voi saada muuta kuin down lapsen korkeintaan.
Että viitsitkin olla noin ilkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole halunnut lapsia, mutta ystäväni juuri synnytti esikoisensa 45-vuotiaana.
Tosi harvinaista saada esikoinen tuossa iässä. Ja tosi raskasta.
Vierailija kirjoitti:
raskaus on ihanaa aikaa 💕
Hyh, ei kyllä ollut :/
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, että miksi et koe itsellistä äitiyttä vaihtoehtona jos kovasti toivot lasta? En tarkoita tällä kysymyksellä mitään pahaa, mutta läheskään aina miehestä ei ole mitään apua lapsiarjen pyörittämisessä.
Toki jos se ei ole sinulle vaihtoehto, niin sitten jatkat kumppanin etsimistä.
Koska en toivo pelkästään lasta vaan myös elämänkumppania jonka kanssa jakaa yhteinen haave ja matka. Tietenkin jos ajan myötä vaikuttaa siltä ettei oikeaa puolisoa vain löydy on tuota itsellistä äitiyttä harkittava, mutta tällä hetkellä en vain tunne olevani valmis kyseiselle ajatukselle. Ap
Kumppanuusvanhemmuus voisi olla yksi vaihtoehto. On myös miehiä, jotka toivoisivat lasta, mutta joilla ei ole parisuhdetta.
Ap, en nyt ala vinoilemaan, koska varmasti jo itse tiedät tekemäsi virheet. Mutta eiköhän sinun ole mahdollista vielä hankkia lapsi. Mutta kannattaa olla nirsoilematta ja luopua fantasiasta, että löytyisi jonkinlainen liki täydellinen mies ja isä. Perus ok tyyppi riittää. Aseta itsellesi deadline ja puhu asiasta avoimesti miehen kanssa, jonka löydät. Sitten vain yrittämään, mieluummin seuraavan vuoden kuluessa.
Minä olen jo noin 40 vuotias, enkä ole edes päässyt parisuhteeseen, joten haaveeni ja unelmani laps(i)en saannista tuntuu kuihtuvan päivä päivältä lisää. - Tsoin tänään luin SDP pj Antti Lindamnin puolisosta Kaija Storbomista joka synnyttäessään parin yhteistä lasta oli ollut 52 vuotias, joten toivaoni en ole vielä täysin menettänyt. Ja ei en kaipaa kommentteja että minun tulsi laskea rimaa kumppanin suhteen; kun halausin kuitenkin kumppanin, jonka kanssa voisin jakaa ja kokea yhdessä kaiken sen, mitä lapsen saamine tuo vääjäämättä mukanaan.
Alue: Aihe vapaa
Sairastuin synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja lapsellani on vakava sairaus. Tämä muistutuksena, että ei elämä ole autuutta ja onnea heilläkään, joilla on lapsi. Kaikilla on surunsa kannettavana.
Ja sä ehdit vielä löytää miehen ja perustaa perheen.