Onko sulla ollut stalkkeri häiritsemässä elämääsi?

*Suurimman osan ihmisistä elämä on mennyt normaalisti, ollut suhteellisen turvallista. Kaikki mikä viittaa siihen, että toisellakin tavalla voi käydä, ilman omaa syytä ja ihan tavalliselle ihmiselle, on uhkaavaa. Jos uskoisi asiaa, oma maailmankuva musertuisi. On helpompi nähdä, että siinä edessä olevassa ihmisessä on jotakin vikaa kuin ihmisessä, josta ei tiedä oikein mitään eikä ole koskaan nähnyt.*

Tämä oli niin hyvin sanottu. Todellakin maailmankuva on vaarassa murentua, koska eihän nyt kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Siis nämä kertovat ongelmastaan viranomaisille, ehkä psykoottisina jopa hoitohenkilökunnalle ja heidät lääkitään hiljaisiksi eikä heitä oteta vakavasti poliisissakaan? Mikä olisikaan otollisempi kohde vainoajalle."

Näin, paitsi ei tarvitse olla lääkitty tai psykoottinen. Mutta kukaan ei ota vakavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vainoaja voi jatkaa vainoamistaan. Tiivistettynä tämä menee näin, Suomessa. Näköjään myös Ruotsissa. Sitä kannattaa hetken pohtia, elämme "demokraattisessa oikeusvaltiossa". Usko koko järjestelmään on mennyt itselläni jo aikoja sitten.

Sen täytyy olla hyvin suurilta osin jotain itsesuojelua. Siellä tajunnassa jossain raksuttaa että jos t u o, tuo tuttu ihminen, tavallinen tallaaja, voi joutua tuollaisen kohteeksi, niin mikään ei estä minuakin joutumasta saman kohteeksi. Kielletään koko asia. Ei, ei, niin ei voi olla.

Tuohon olen törmännyt elävässä elämässä usein. Asian ja sen yleisyyden, suhteellisen helppouden jne tajuaminen vie helposti ihmiseltä huomattavasti resursseja siitä huolestumiseen. Helpompivain kieltää ja elää kuvitelmassa, että kyseessä on jokin marginaali-ilmiö. Mitä se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis oikeasti näin, että ensin poliisi vuosikymmenet kieltää tämän hakkerointiongelman, kunnes se on nyt räjähtänyt jotenkin muka yllättäen käsiin?

Se on hiljaista rikollisuutta, josta vain pienen pieni prosentti ylipäätään paljastuu julkisuuteen ja jota sitäkin harvemmat todella edes ymmärtävät. Ainoat jotka asiasta pitävät ääntä ovat jotkut tarpeeksi mediaseksikkäät uhrit ja tietoturva-ammattilaiset. Ja nyt kun asiaa ajattelee niin onhan näistä varoituksia tyyliin joka toinen päivä jossain valtamediassakin - uusista huijauksista, tietoturva-aukoista, kyberrikollisuuden kehityksestä jne jne.

Kaikissa uutisissa olleissa pahimmissa koulukiusaus-tapauksissa somella ja mahdollisesti myös hakkeroimisella on myös ollut osuutensa.

On kyllä todella hiljaista, kun suurin osa poliiseista on aivan kujalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Siis nämä kertovat ongelmastaan viranomaisille, ehkä psykoottisina jopa hoitohenkilökunnalle ja heidät lääkitään hiljaisiksi eikä heitä oteta vakavasti poliisissakaan? Mikä olisikaan otollisempi kohde vainoajalle."

Näin, paitsi ei tarvitse olla lääkitty tai psykoottinen. Mutta kukaan ei ota vakavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vainoaja voi jatkaa vainoamistaan. Tiivistettynä tämä menee näin, Suomessa. Näköjään myös Ruotsissa. Sitä kannattaa hetken pohtia, elämme "demokraattisessa oikeusvaltiossa". Usko koko järjestelmään on mennyt itselläni jo aikoja sitten.

Sen täytyy olla hyvin suurilta osin jotain itsesuojelua. Siellä tajunnassa jossain raksuttaa että jos t u o, tuo tuttu ihminen, tavallinen tallaaja, voi joutua tuollaisen kohteeksi, niin mikään ei estä minuakin joutumasta saman kohteeksi. Kielletään

Osasyynä on se, että asian sisäistämisen vaatisi toimia kuten älylaitteesta luopuminen tai sen käytön uudelleen muotoilu. Sitä ei juuri kukaan laitteeseensa takertunut halua tehdä. Ennemmin tuudittaudutaan ruususen uneen ja aletaan syyttää asiasta kertovaa vainoharhaiseksi.

Mun ex-mies. Vaihdoin puhelinnumeron ja asetin sen 100% salaiseksi. Vaihdoin kaupunkia ja sukunimeä. 

Hän oli sairas mies, tai on varmaan yhä, en tiedä onko elossakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Siis nämä kertovat ongelmastaan viranomaisille, ehkä psykoottisina jopa hoitohenkilökunnalle ja heidät lääkitään hiljaisiksi eikä heitä oteta vakavasti poliisissakaan? Mikä olisikaan otollisempi kohde vainoajalle."

Näin, paitsi ei tarvitse olla lääkitty tai psykoottinen. Mutta kukaan ei ota vakavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vainoaja voi jatkaa vainoamistaan. Tiivistettynä tämä menee näin, Suomessa. Näköjään myös Ruotsissa. Sitä kannattaa hetken pohtia, elämme "demokraattisessa oikeusvaltiossa". Usko koko järjestelmään on mennyt itselläni jo aikoja sitten.

Sen täytyy olla hyvin suurilta osin jotain itsesuojelua. Siellä tajunnassa jossain raksuttaa että jos t u o, tuo tuttu ihminen, tavallinen tallaaja, voi joutua tuollaisen kohteeksi, niin mikään ei est

Osasyynä on se, että asian sisäistämisen vaatisi toimia kuten älylaitteesta luopuminen tai sen käytön uudelleen muotoilu. Sitä ei juuri kukaan laitteeseensa takertunut halua tehdä. Ennemmin tuudittaudutaan ruususen uneen ja aletaan syyttää asiasta kertovaa vainoharhaiseksi.

Eikä tarvitse itse edes omistaa minkäänlaisia älylaitteita, voit silti joutua osalliseksi. Kyllähän joku risumieskin vainottiin kuoliaaksi vaikkei hänellä sellaisia olisi ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vainoharhaisia alan harrastajat mahtavat itse olla? Pukee toki heitä.

Ei varmaan tarvitse olla, jos stalkkaavat psykoottisia ihmisiäkin. Heitä ei usko kukaan.

Psykoottisia ihmisiä on niin vähän ja he ovat suljetuilla, joten en usko,että tämä ongelma koskee heitä. Hienoa toki, että tuot heidänkin näkökulmansa mukaan keskusteluun. Täytyisi olla kuitenkin erityisen paatunut vainoajanakin, että niin tekisi. Useimmiten taitaa uhriksi valikoitua ihan tavallinen ihminen, entinen puoliso, tyttöystävä, kiinnostuksen kohde tai työtuttava. Jatkuva vainoaminen saattaa aiheuttaa masennusta ja ahdistustakin uhrissaan. Psykoosiin on vaikea ketään ajaa, ellei hänellä ole jollakin tapaa siihen altiutta valmiiksi. Kuka edes sellaista yrittäisikään. Täytyisi olla poikkeuksellisen sairas, psykopaatti tai itse psykoottinen henkilö.

Hakkerit sen sijaan, jos ovat oppineet murtautumaan laitteisiin, tekevät tätä varmasti muillekin kuin vain henkilölle, jota vainoavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vainoharhaisia alan harrastajat mahtavat itse olla? Pukee toki heitä.

Ei varmaan tarvitse olla, jos stalkkaavat psykoottisia ihmisiäkin. Heitä ei usko kukaan.

Psykoottisia ihmisiä on niin vähän ja he ovat suljetuilla, joten en usko,että tämä ongelma koskee heitä. Hienoa toki, että tuot heidänkin näkökulmansa mukaan keskusteluun. Täytyisi olla kuitenkin erityisen paatunut vainoajanakin, että niin tekisi. Useimmiten taitaa uhriksi valikoitua ihan tavallinen ihminen, entinen puoliso, tyttöystävä, kiinnostuksen kohde tai työtuttava. Jatkuva vainoaminen saattaa aiheuttaa masennusta ja ahdistustakin uhrissaan. Psykoosiin on vaikea ketään ajaa, ellei hänellä ole jollakin tapaa siihen altiutta valmiiksi. Kuka edes sellaista yrittäisikään. Täytyisi olla poikkeuksellisen sairas, psykopaatti tai itse psykoott

Se oli spekulointia viesteistä joita tähän ketjuun on kirjoitettu. Joku kertoi että tietää ihmisiä, jotka ovat sekä psykoottisia että pahasti vainottuja. Et siis usko tähän? Vaikeahan tuota on todistaa. Se on näiden viestien mukaan vaikeaa sellaisillekin, joilla ei ole psykoosia.

Vierailija kirjoitti:

"Psykoottisista uhreista" puhuminen on yritystä viedä tästä keskustelua sivu-urille, pois vainoajasta.

Yksikään uhri, tai muuten asiaa täällä analysoiva ei tulisi edes miettineeksi mitään niin kummallista kuin "psykoottisen uhrin stalkkaaminen". Joten voisitko ystävällisesti poistua keskustelusta, ellet halua avata tekojesi, vainoamisen, taustoja.

Pidät siis näitä stalkkaajia ja hakkeroijia jonkinlaisina herrasmiehinä, jotka eivät missään tapauksessa voisi alentua mihinkään noin alhaiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vainoharhaisia alan harrastajat mahtavat itse olla? Pukee toki heitä.

Ei varmaan tarvitse olla, jos stalkkaavat psykoottisia ihmisiäkin. Heitä ei usko kukaan.

Psykoottisia ihmisiä on niin vähän ja he ovat suljetuilla, joten en usko,että tämä ongelma koskee heitä. Hienoa toki, että tuot heidänkin näkökulmansa mukaan keskusteluun. Täytyisi olla kuitenkin erityisen paatunut vainoajanakin, että niin tekisi. Useimmiten taitaa uhriksi valikoitua ihan tavallinen ihminen, entinen puoliso, tyttöystävä, kiinnostuksen kohde tai työtuttava. Jatkuva vainoaminen saattaa aiheuttaa masennusta ja ahdistustakin uhrissaan. Psykoosiin on vaikea ketään ajaa, ellei hänellä ole jollakin tapaa siihen altiutta valmiiksi. Kuka edes sellaista yrittäisikään. Täytyisi olla po

Se oli spekulointia viesteistä joita tähän ketjuun on kirjoitettu. Joku kertoi että tietää ihmisiä, jotka ovat sekä psykoottisia että pahasti vainottuja.

Näin todisteet omin silmin, en olisi muuten itsekään uskonut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vainoharhaisia alan harrastajat mahtavat itse olla? Pukee toki heitä.

Ei varmaan tarvitse olla, jos stalkkaavat psykoottisia ihmisiäkin. Heitä ei usko kukaan.

Psykoottisia ihmisiä on niin vähän ja he ovat suljetuilla, joten en usko,että tämä ongelma koskee heitä. Hienoa toki, että tuot heidänkin näkökulmansa mukaan keskusteluun. Täytyisi olla kuitenkin erityisen paatunut vainoajanakin, että niin tekisi. Useimmiten taitaa uhriksi valikoitua ihan tavallinen ihminen, entinen puoliso, tyttöystävä, kiinnostuksen kohde tai työtuttava. Jatkuva vainoaminen saattaa aiheuttaa masennusta ja ahdistustakin uhrissaan. Psykoosiin on vaikea ketään ajaa, ellei hänellä ole jollakin tapaa siihen altiutta valmiiksi. Kuk

Kyllä minä olen valmis uskomaan. Tässä on nyt joku joka ei tätä millään sulata.

Vierailija kirjoitti:

"Psykoottisista uhreista" puhuminen on yritystä viedä tästä keskustelua sivu-urille, pois vainoajasta.

Yksikään uhri, tai muuten asiaa täällä analysoiva ei tulisi edes miettineeksi mitään niin kummallista kuin "psykoottisen uhrin stalkkaaminen". Joten voisitko ystävällisesti poistua keskustelusta, ellet halua avata tekojesi, vainoamisen, taustoja.

Ei ole. Täytyy muistaa, että nykyään vainoamisen kohteeksi päätyvät monesti jollain lailla poikkeavat yksilöt. Joskus on vaikea sanoa mikä on uhrin omaa vainoharhaa ja mikä oikeasti tapahtunutta kun kohteena on psyykkisesti osumaa ottanut ihminen. Enkä epäile sitäkään etteikö vainoharhaisuus voisi ihan normaalillakin ihmisellä mennä yli äyräiden ja "normaalin" kun huomaa ettei olekaan enää kontrollissa missään suhteessa. Olen tähänkin törmännyt.

Entisen miesystävän kostonhimoinen stalkkaaminen tuntui, yksityiskohtiin menemättä, pahuuden kosketuksella. Yksi vanha tuttu, jonka kanssa kieltäydyin nuorena seurustelemasta, on aika ajoin soitellut, lähettänyt outoja viestejä ja kuvia itsestään ja pyytänyt Facebook-kaveriksi. Olen estänyt hänet. 

Työpaikalla it-tukihenkilö yritti ekasta työpäivästäni alkaen kovasti tutustua minuun. Hän myös kertoi myös hieman halveksivaan sävyyn miten näkee järjestelmästä salasanani ja viestini. Tuli myös liian lähelle fyysisesti.

On ollut sekä pahempaa eli sairasta ja vihamielistä stalkkaamista ja lievempiä, hetkellistä uteliaisuutta sekä jotakin näiden väliltä. Pahin oli henkisesti sairas eksä. Lisäksi työpaikalla on ollut kaksi miestä, jotka alkoivat seurata, tehdä tuttavuutta ja viestitellä. Toinen oli ihan sympaattinen ja hienovarainen, toinen ei. 

Työpaikoilla on aina joku ihan fiksun ja mukavan oloinen mies, joka pyrkii seuraani ja ystäväkseni ja joka flirttailee ja huomioi kovasti. Ihan kuin ne miehet haluaisivat työpaikalla oman salaisen sivusuhteen ja uskotun. Tämä kuvio toistuu ja tunnistan tämän asetelman ja pyristelen joka kerta irti mahdollisimman nopeasti.

Yksi kaverina pitämäni mies on aina välillä aktivoitunut vuosien varrella lähinnä kännipäissään ottamaan yhteyttä ja lähettämään kummallisia viestejä. Hän ilmeisesti odottaa, että vielä joskus lämpenisin hänelle. Sitä ei tule tapahtumaan koskaan. Estin hänet kaikissa kanavissa.

On myös ollut alkuun mukavan oloisia ystäviä, jotka ovat osoittautuneet jotenkin ilkeiksi, häiriintyneiksi ja raivokkaiksi. Heistä on ollut vaikea päästä eroon edes suoraan sanomalla.

Nuorena yhden ystäväni sulhanen alkoi soitella minulle. Hän sanoi, että meidän pitäisi mennä naimisiin. Kielsin yhteydenotot. Lopulta ystäväni onneksi jätti tämän miehen.

Lievimpiä tapauksia ovat olleet entiset vuosien takaiset puolitutut, joiden huomasin seuraavan minua uteliaisuuttaan useamman kerran vakituisella reitilläni. 

En ole somessa, joten nettistalkkaamiselta olen välttynyt. Olen käynyt terapeutin avulla läpi sitä miksi vedän puoleeni niin kiihkeitä ja häiriintyneitä ihmisiä. Olen oppinut jotakin ja olemaan hyvin varovainen uusien tuttavuuksien kanssa.

Olen joutunut puhelinterrorin kohteeksi, saanut kirjeitä, viestejä ja lähestymisiä somessa ja työpaikalla. Yksi samassa työpaikassa oleva mies juoksi minut kiinni töistä lähdettyäni kotimatkalla metsässä. Myös kodin lähellä ja kadulla on seurattu. Aika uskomatonta, mutta totta, en ole koskaan ollut mikään suosittu ihminen. Nyt vanhemmiten on jo rauhallista. En usko, että kukaan kiinnostuu enää seuraamaan mistään syystä.

Olen kokenut kaikenlaista tässä ketjussa lueteltuja stalkkaaminen muotoja. Yhteistä niille on mielestäni se, että ne stalkkkaavat ihmiset eivät kunnioita yksityisyyttäni eivätkä välitä ja rakasta minua oikeasti, vaikka jotkut heistä ovat niin itse uskoneet ja väittäneet. Kuvaavaa on, että kumpikaan kahdesta nuoruuden rakkaudestani ei ole koskaan jälkikäteen ottanut jälkeenpäin minuun yhteyttä eivätkä häiriköineet minua. Heidän kanssa olikin hieno ja kaunis ystävyys. 

Vierailija kirjoitti:

*Suurimman osan ihmisistä elämä on mennyt normaalisti, ollut suhteellisen turvallista. Kaikki mikä viittaa siihen, että toisellakin tavalla voi käydä, ilman omaa syytä ja ihan tavalliselle ihmiselle, on uhkaavaa. Jos uskoisi asiaa, oma maailmankuva musertuisi. On helpompi nähdä, että siinä edessä olevassa ihmisessä on jotakin vikaa kuin ihmisessä, josta ei tiedä oikein mitään eikä ole koskaan nähnyt.*

Tämä oli niin hyvin sanottu. Todellakin maailmankuva on vaarassa murentua, koska eihän nyt kukaan.

Felix ei ilmeisesti kertaakaan oikeasti funtsinut, kuka hänestä voisi tietää niin paljon. Kuten siltä vainoojatytöltä kuulustelussa lipsahti, viesteissä oli asioita, jotka vain he kaksi tiesivät, ei kukaan muu.

Tekstarit ovat jotenkin hämäävä tapa kommunikoida. Niissä käytetään lyhyttä, tiivistettyä kieltä, ytimekkäitä lauseita, joilla pyritään ilmaisemaan olennainen ilman turhia pehmentäviä rönsyjä.

Nykynuoret ovat tottuneet tähän viestintätapaan lapsuudesta alkaen ja "uskovat" siihen. Pariin sanaan saadaan sisällytettyä ytimekäs sanoma, ilmaisi se sitten tavallista asiallista asiaa tai tunnepitoisempaa sisältöä: rakkautta, vihaa tai uhkaa. Kun sitä tykitetään kaiken aikaa, vastaanottaja jää siihen kiinni, viestin häneen istuttaman tunteen vangiksi ja oma ajattelu- ja toimintakyky halvaantuu. 

Satujen ilkeät noidat lumosivat uhrinsa samaan tyyliin. Tehokasta aivopesua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Psykoottisista uhreista" puhuminen on yritystä viedä tästä keskustelua sivu-urille, pois vainoajasta.

Yksikään uhri, tai muuten asiaa täällä analysoiva ei tulisi edes miettineeksi mitään niin kummallista kuin "psykoottisen uhrin stalkkaaminen". Joten voisitko ystävällisesti poistua keskustelusta, ellet halua avata tekojesi, vainoamisen, taustoja.

Ei ole. Täytyy muistaa, että nykyään vainoamisen kohteeksi päätyvät monesti jollain lailla poikkeavat yksilöt. Joskus on vaikea sanoa mikä on uhrin omaa vainoharhaa ja mikä oikeasti tapahtunutta kun kohteena on psyykkisesti osumaa ottanut ihminen. Enkä epäile sitäkään etteikö vainoharhaisuus voisi ihan normaalillakin ihmisellä mennä yli äyräiden ja "normaalin" kun huomaa ettei olekaan enää kontrollissa missään suhteessa. Olen tähänkin törmännyt.

Väitteesi siitä, että vainoamisen kohteeksi päätyisi jotenkin poikkeavat yksilöt, on ihan höpöhöpöä. Vainoamisen aiheuttama vainoharhaisuus on myös aika kaukana siitä, että ihminen kokisi, ettei olekaan kontrollissa missään suhteessa. Se, että ihminen, jota vainotaan, olisi ottanut psyykkisesti osumaa, on myös erikoinen ja kylmä tapa ilmaista se, että sinusta henkilö, jolla on ollut ennalta esim. masennusta, on helpompi uhri vainoajalle.

Omalla kohdallani olin tosiaan ottanut vähän osumaa, eli tein surutyötä. Läheiseni oli juuri kuollut, en siis ollut henkisesti kaikissa sieluni voimissa kun vainoaja totesi, että tässäpä minulle hyvä uhri kiusata.

Silkkaa pahuuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Psykoottisista uhreista" puhuminen on yritystä viedä tästä keskustelua sivu-urille, pois vainoajasta.

Yksikään uhri, tai muuten asiaa täällä analysoiva ei tulisi edes miettineeksi mitään niin kummallista kuin "psykoottisen uhrin stalkkaaminen". Joten voisitko ystävällisesti poistua keskustelusta, ellet halua avata tekojesi, vainoamisen, taustoja.

Ei ole. Täytyy muistaa, että nykyään vainoamisen kohteeksi päätyvät monesti jollain lailla poikkeavat yksilöt. Joskus on vaikea sanoa mikä on uhrin omaa vainoharhaa ja mikä oikeasti tapahtunutta kun kohteena on psyykkisesti osumaa ottanut ihminen. Enkä epäile sitäkään etteikö vainoharhaisuus voisi ihan normaalillakin ihmisellä mennä yli äyräiden ja "normaalin" kun huomaa ettei olekaan enää kontrollissa missään suhteessa. Olen tähänkin törmännyt.

Itse käsitin, että tässä tarkoitettiin, että tilanteessa jossa huomaa, ettei ole missään asiassa kontrollissa, voi esiintyä vainoharhaisuutta, vaikkei olisi psyykkisesti sairas. Tosin jos vainotaan, niin eihän se ole sitten vainoharhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Psykoottisista uhreista" puhuminen on yritystä viedä tästä keskustelua sivu-urille, pois vainoajasta.

Yksikään uhri, tai muuten asiaa täällä analysoiva ei tulisi edes miettineeksi mitään niin kummallista kuin "psykoottisen uhrin stalkkaaminen". Joten voisitko ystävällisesti poistua keskustelusta, ellet halua avata tekojesi, vainoamisen, taustoja.

Ei ole. Täytyy muistaa, että nykyään vainoamisen kohteeksi päätyvät monesti jollain lailla poikkeavat yksilöt. Joskus on vaikea sanoa mikä on uhrin omaa vainoharhaa ja mikä oikeasti tapahtunutta kun kohteena on psyykkisesti osumaa ottanut ihminen. Enkä epäile sitäkään etteikö vainoharhaisuus voisi ihan normaalillakin ihmisellä mennä yli äyräiden ja "normaalin" kun huomaa ettei olekaan enää kontrollissa missään suhteessa. Olen tähänkin törmännyt.

Ehkä hän tarkoitti että psyykkisesti osumaa ottanut voi aivan yhtä hyvin joutua vainotuksi kuin joku muukin. Tämä ei kääntäen tarkoita, että jokainen vainottu olisi psyykkisesti sairas