Lestadiolaisten talot ja perheen perustaminen
Miten lestadiolaisilla, jotka menevät vaikka 20-vuotiaina naimisiin on vara hankkia iso talo perheelle? Muut joutuvat sen ikäisenä kärvistelemään soluasunnoissa ja odottamaan 10-15 vuotta että "elämäntilanne on sopiva lapselle".
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt, jos lestadiolaisten perheeseen syntyy keskonen, jääkö kaikki aiemmat lapset isän hoitoon kotiin vai jääkö uusi vauva ilman äitiä keskoskaappiin odottamaan yksin? Ihan kamala ajatuskin.
Kyllä ne isät aika hyvin pärjää niiden katraidensa kanssa. Ja kannattaa muistaa, että todennäköisesti äidillä ja isällä on liuta sisaruksia, jotka eivät vielä ole naimisissa, heitä hälyytellään apuun. Se on se yhteishenki ihan uskomaton, ei meillä tavan suomalaisilla ole sellaista turvaverkkoa.
Ja toki lestadiolaisten lastenhoito on loivaliikkeisempää kuin meillä, ei kaikkia hoideta niin tieteellisen täsmällisesti. Vauva saa vähän aikaa huutaa itsekseen ja 12-v. tyttö on ihan pätevä pikkuäiti koko perheelle.
T. Oulunsalolainen, muttei lestadiolainen
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt, jos lestadiolaisten perheeseen syntyy keskonen, jääkö kaikki aiemmat lapset isän hoitoon kotiin vai jääkö uusi vauva ilman äitiä keskoskaappiin odottamaan yksin? Ihan kamala ajatuskin.
Mitä ihmeellistä on mielestäsi siinä, että isä hoitaa omia lapsiaan? Onko tämä jollekin todellakin mahdoton ajatus? Millä vuosisadalla elät?
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt, jos lestadiolaisten perheeseen syntyy keskonen, jääkö kaikki aiemmat lapset isän hoitoon kotiin vai jääkö uusi vauva ilman äitiä keskoskaappiin odottamaan yksin? Ihan kamala ajatuskin.
Eikö oma miehesi pysty hoitamaan teidän lapsia, vai mistä tämä kysymys edes tulee mieleesi?
Sori huono muotoilu tekstissä. Tarkoitin siis sitä, jos se isä on se ainoa työssäkäyvä ja äiti joutuu uuden keskosvauvan kans sairaalaan vaikka useiden kuukausien ajaksi. Toimeen tulo siis talousnäkökulmasta ja siitä, kuka niitä muita mahdollisesti pieniä taaperoita hoitaa, kun isä töissä. Ne isosisaruksetko ottaa vastuun perheestä? En tarkoittanut ettei isä pärjää lasten kanssa vaan tätä kokonaisuusasiaa, kun perheen kuviot äkkiä yhden vanhemman varassa.
Vierailija kirjoitti:
Sori huono muotoilu tekstissä. Tarkoitin siis sitä, jos se isä on se ainoa työssäkäyvä ja äiti joutuu uuden keskosvauvan kans sairaalaan vaikka useiden kuukausien ajaksi. Toimeen tulo siis talousnäkökulmasta ja siitä, kuka niitä muita mahdollisesti pieniä taaperoita hoitaa, kun isä töissä. Ne isosisaruksetko ottaa vastuun perheestä? En tarkoittanut ettei isä pärjää lasten kanssa vaan tätä kokonaisuusasiaa, kun perheen kuviot äkkiä yhden vanhemman varassa.
Miten tämä tilanne poikkeaa siitä, että johonkin perheeseen syntyy 2. lapsi keskosena? Jonkun on hoidettava se esikoinen jos toinen on sairaalassa
No jos itsellä olisi valmiiksi kuusi alle kouluikäistä ja 6 muuta alakoululaista, niin koen että olis eri asia, kuin yhden muun taaperon kanssa, jolle esim päiväkodista löytyisi paikka nopeammin, kuin 6 lapselle, jos ne ovat olleet päivät kotihoidossa tähän saakka. En tiedä. Itselle vaan tuli mieleen, ettei mikään helpoin homma ja vain hankalia vaihtoehtoja vaihtoehdoiksi.
Mitään negatiivista ei lestadiolaisista saa sanoa. Asuin lestadiolaisalueella ja voin kertoa ettei ilo näkynyt lestadiolaisäideissä. Luulisi, että olisivat onnellisia, kun saavat paljon lapsia. Onhan se siunaus.
Vierailija kirjoitti:
No jos itsellä olisi valmiiksi kuusi alle kouluikäistä ja 6 muuta alakoululaista, niin koen että olis eri asia, kuin yhden muun taaperon kanssa, jolle esim päiväkodista löytyisi paikka nopeammin, kuin 6 lapselle, jos ne ovat olleet päivät kotihoidossa tähän saakka. En tiedä. Itselle vaan tuli mieleen, ettei mikään helpoin homma ja vain hankalia vaihtoehtoja vaihtoehdoiksi.
Tunnetko perheen, jossa on 6 alle kouluikäistä? Minä en tunne yhtään.
t. 50v vl-äiti
Vierailija kirjoitti:
Mitään negatiivista ei lestadiolaisista saa sanoa. Asuin lestadiolaisalueella ja voin kertoa ettei ilo näkynyt lestadiolaisäideissä. Luulisi, että olisivat onnellisia, kun saavat paljon lapsia. Onhan se siunaus.
Tunnetko ne kaikki hyvinkin kun noin hyvin tiedät elämänasenteet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori huono muotoilu tekstissä. Tarkoitin siis sitä, jos se isä on se ainoa työssäkäyvä ja äiti joutuu uuden keskosvauvan kans sairaalaan vaikka useiden kuukausien ajaksi. Toimeen tulo siis talousnäkökulmasta ja siitä, kuka niitä muita mahdollisesti pieniä taaperoita hoitaa, kun isä töissä. Ne isosisaruksetko ottaa vastuun perheestä? En tarkoittanut ettei isä pärjää lasten kanssa vaan tätä kokonaisuusasiaa, kun perheen kuviot äkkiä yhden vanhemman varassa.
Miten tämä tilanne poikkeaa siitä, että johonkin perheeseen syntyy 2. lapsi keskosena? Jonkun on hoidettava se esikoinen jos toinen on sairaalassa
Tilanne poikkeaa siten että tässä tapauksessa molemmat vanhemmat ovat lestoja. Se taisikin olla siinä ihan kirjoitettuna.
Vierailija kirjoitti:
No jos itsellä olisi valmiiksi kuusi alle kouluikäistä ja 6 muuta alakoululaista, niin koen että olis eri asia, kuin yhden muun taaperon kanssa, jolle esim päiväkodista löytyisi paikka nopeammin, kuin 6 lapselle, jos ne ovat olleet päivät kotihoidossa tähän saakka. En tiedä. Itselle vaan tuli mieleen, ettei mikään helpoin homma ja vain hankalia vaihtoehtoja vaihtoehdoiksi.
Hassua, että sinun mielestä äiti hoitaa itsestäänselvästi päivästä toiseen kotona 6 alle kouluikäistä, mutta isä ei voisi niin tehdä edes tilapäisesti. Kuinka monta perhettä edes on, jossa on 6 kotihoidossa olevaa alle kouluikäistä? Ja jos olisi, miksi isä ei voisi hoitaa heitä yhtä hyvin kuin äiti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori huono muotoilu tekstissä. Tarkoitin siis sitä, jos se isä on se ainoa työssäkäyvä ja äiti joutuu uuden keskosvauvan kans sairaalaan vaikka useiden kuukausien ajaksi. Toimeen tulo siis talousnäkökulmasta ja siitä, kuka niitä muita mahdollisesti pieniä taaperoita hoitaa, kun isä töissä. Ne isosisaruksetko ottaa vastuun perheestä? En tarkoittanut ettei isä pärjää lasten kanssa vaan tätä kokonaisuusasiaa, kun perheen kuviot äkkiä yhden vanhemman varassa.
Miten tämä tilanne poikkeaa siitä, että johonkin perheeseen syntyy 2. lapsi keskosena? Jonkun on hoidettava se esikoinen jos toinen on sairaalassa
Tilanne poikkeaa siten että tässä tapauksessa molemmat vanhemmat ovat lestoja. Se taisikin olla siinä ihan kirjoitettuna.
Kyllä niitä kaupassa paljon näkyi.
Vierailija kirjoitti:
Sori huono muotoilu tekstissä. Tarkoitin siis sitä, jos se isä on se ainoa työssäkäyvä ja äiti joutuu uuden keskosvauvan kans sairaalaan vaikka useiden kuukausien ajaksi. Toimeen tulo siis talousnäkökulmasta ja siitä, kuka niitä muita mahdollisesti pieniä taaperoita hoitaa, kun isä töissä. Ne isosisaruksetko ottaa vastuun perheestä? En tarkoittanut ettei isä pärjää lasten kanssa vaan tätä kokonaisuusasiaa, kun perheen kuviot äkkiä yhden vanhemman varassa.
Isälläkin on isyysloma ja vanhempainvapaa. Joutuuhan se äiti olemaan tavanomaisessakin synnytyksessä sairaalassa. Ja äiti voi sairastua vakavasti.
Ihan samalla tavalla silloinkin hoidetaan lapset ja alle kouluikäisille kunta on velvollinen järjestämään kahdessa viikossa päivähoitopaikan, jos on kiireellinen tarve. Näinhän se menee muissakin tapauksissa.
Isot perheet osaavat säästää ruuassa. Ostetaan esim. laatikollinen punalaputettuja makkarapaketteja ja pakastetaan. Ruokana pitkään makkarakeitto, makkarakastike, makkarapasta. Leivotaan sämpylöitä jne joka viikko. Vaatteisiin ei kuluteta rahaa, kierrätetään kaikki omilla ja sisarusten lapsilla. Teinit menevät töihin viimeistään yläkouluikäisinä. Pennin venyttämiseen opitaan siis heti lapsesta saakka.
Vierailija kirjoitti:
Isot perheet osaavat säästää ruuassa. Ostetaan esim. laatikollinen punalaputettuja makkarapaketteja ja pakastetaan. Ruokana pitkään makkarakeitto, makkarakastike, makkarapasta. Leivotaan sämpylöitä jne joka viikko. Vaatteisiin ei kuluteta rahaa, kierrätetään kaikki omilla ja sisarusten lapsilla. Teinit menevät töihin viimeistään yläkouluikäisinä. Pennin venyttämiseen opitaan siis heti lapsesta saakka.
En tiedä yhtään lestadiolaidperhettä, joka eläisi noin. Heillä on ihan hyvää kotiruokaa, ei suinkaan usein makkaraa, joka ei edes sovi pikkulapsille. Vaatteet on siistejä, toki kierrätetään lapselta toiselle aina kun voi.
Paljonkohan jäsenten välisissä vaihtokaupoissa jää arvonlisä- ja tuloveroa tilittämättä. Tällainen nostaa elintasoa, ja saattaa selittää tuloihin nähden suuria hankintoja. Valtion ahnas koura vie muilta suurimman osan ostovoimasta.
Mun koulussa on ollut aina paljon lestoja. Lukiossa sitte tutustuin paremmin.
Toki heillä oli isoja taloja, mutta ei nyt mitenkään erityisen hienoja tai uusia. Lapsia useampi samassa huoneessa, jos lapsia oli paljon perheessä.
Vaatteet oli aika tavallisia ja väreiltään yksinkertaisia. Siistejä kuitenkin. Tuskin kalliita.
Yleensä lukiolaiset, jopa yläkouluikäiset, kävivät töissä, lomat nyt ainakin (vaikka sitten tutun mansikkamaalla).
Rahaa heillä ei ollut juurikaan käytössä, ehkä juuri sen verran että kerran kaksi viikossa saivat riisipiirakan kaupasta. Eivät päässeet kahvilaan muiden kanssa.
Asuivat kaikki aika syrjässä ja kulkivat pyörällä tai bussilla kouluun. Autokoulun suorittivat usein palkka- ja mahdollisilla ylioppilaslahjarahoilla.
Tytöt menivät usein ammattikouluun lukion jälkeen tai johonkin lyhyeen ja työllistävään korkean asteen tutkintoa tekemään.
Olin jonkin aikaa samassa työpaikassa lestaäidin kanssa, heillä oli 7 lasta. Äiti teki muutamia iltavuoroja viikossa, ehkä 16-20. Mies oli silloin kotona lasten kanssa. Äidillä oli muutama siisti vaatekerta, joita vaihteli. Perheenä taisivat harrastaa ulkoilua ja pihanlaittoa.
Vierailija kirjoitti:
Mun koulussa on ollut aina paljon lestoja. Lukiossa sitte tutustuin paremmin.
Toki heillä oli isoja taloja, mutta ei nyt mitenkään erityisen hienoja tai uusia. Lapsia useampi samassa huoneessa, jos lapsia oli paljon perheessä.
Vaatteet oli aika tavallisia ja väreiltään yksinkertaisia. Siistejä kuitenkin. Tuskin kalliita.
Yleensä lukiolaiset, jopa yläkouluikäiset, kävivät töissä, lomat nyt ainakin (vaikka sitten tutun mansikkamaalla).
Rahaa heillä ei ollut juurikaan käytössä, ehkä juuri sen verran että kerran kaksi viikossa saivat riisipiirakan kaupasta. Eivät päässeet kahvilaan muiden kanssa.
Asuivat kaikki aika syrjässä ja kulkivat pyörällä tai bussilla kouluun. Autokoulun suorittivat usein palkka- ja mahdollisilla ylioppilaslahjarahoilla.
Tytöt menivät usein ammattikouluun lukion jälkeen tai johonkin lyhyeen ja työllistävään korkean asteen tutkintoa tekemään.
Lisäys. Noilla ei ollut muita maksullisia harrastuksia kuin soittotunnit ja ne ei kyllä olleet mitään musaopiston.
Heillä oli joku oma liikuntakerho pienellä koululla kerran viikossa.
Olen miettinyt, jos lestadiolaisten perheeseen syntyy keskonen, jääkö kaikki aiemmat lapset isän hoitoon kotiin vai jääkö uusi vauva ilman äitiä keskoskaappiin odottamaan yksin? Ihan kamala ajatuskin.