Lue keskustelun säännöt.
Ahdistus/paniikkihäiriön kanssa kamppaileville
28.02.2024 |
Oma bingokorttini tämän hetkisessä akuutissa ahdistushäiriössä. Löytyykö tunnistettavia asioita?
1. Jatkuva pettymyksien käsittely on uuvuttavaa: saatat olla kunnossa illalla, mutta heräät taas kamalaan oloon, tai tunnet olosi hyväksi aamulla, mutta yhtäkkiä iltapäivällä ahdistus iskee kovaa. Ja näin jatkuvasti.
2. Ajatuksesi keskittyvät pääasiassa itseesi, henkisiin ja fyysisiin tuntemuksiisi, etkä oikein kykene kiinnostumaan muista enää. Tuijotat, mutta sisäinen liskoaivosi märehtii omiaan.
3. Joskus tunnet niin pahaa ahdistusta, ettet tiedä, tuletko hulluksi, vai pitäisikö lyödä nyrkillä seinään tai itseäsi.
4. Joskus ahdistus tuntuu mustalta, raskaalta pallolta ylävatsassa, joka vain kasvaa ja kasvaa, etkä tiedä, pitäisikö sinun oksentaa, itkeä vai huutaa se ulos. (Itse olen huomannut, että itku auttaa..)
5. Tuntuu kuin olisit loputtomassa painajaismaisessa vuoristoradassa, hyvistä hetkistä huonoihin. Kukaan ei voi sanoa, milloin tämä vuoristorata päättyy, joten sinun on vain istuttava ja odotettava. Ja yritettävä luottaa siihen, että tämäkin menee ohi. (Huolimatta siitä oletko terapiassa/lääkityksellä ym, kärsivällisyyttä koetellaan).
6. Pelko siitä, entä jos jonain päivänä en vain enää kestä, ja yrität olla ajattelematta tulevaisuutta vaan keskittyä olemaan päivään kerrallaan
7. Terävien veitsien piilottaminen.. ne ahdistavat esillä, koska päähän voi pomsahtaa pelkoajatus, että entä jos tulen niin huonoon kuntoon, että satutan itseäni.
8. Vaikka ihmiset/terapeutti sanovat, että paranet mutta hitaasti, hitaus on sinulle liian hidasta, etkä usko paranevasi ollenkaan (paitsi hyvänä päivänä saatat tuntea toisin). Hyvinä päivinä tai hetkinä tunnet jonkinlaista luottamusta paranemiseen, saat toivonsäteen, kunnes huono hetki mätkäisee päin pläsiä ja tunnet olosi toivottomaksi jälleen.
9. Jatkuvaa taistelua toivon ja toivottomuuden välillä. Uuvuttavaa.
10. Yrität välttää uutisia, koska ainoat asiat, joita kuulet/poimit, ovat otsikoita pelottavista mielenterveysasioista (xx teki itsemurhan, depressio niin paha, ettei mikään auttanut jne.). Aivot nappaavat ne vain sinua ahdistavimmat asiat.
11. Usein ajattelet, että tuntemasi ahdistus on pahempi kuin kenenkään muun, ja että sinulla on oltava jokin muu, pahempi mielenterveysongelma, jota kukaan ei ole vielä huomannut (vaikka lääkärisi/terapeuttisi sanoo sen olevan ahdistusta/GAD, ja vertaistukioalstoja lukemalla aivan samoja haasteita muillakin). Et vain voi uskoa, että ahdistus voi saada sinut tuntemaan itsesi näin kamalaksi ja pelokkaaksi.
12. Etsit vakuutusta verkosta, luet muiden kokemuksia, yrität löytää onnellisia tarinoita siitä, miten joku, joka on tuntenut kuten sinä nyt, on parantunut. Siksi pyörit vaikkapa vauva.fi foorumilla kirjoittamassa :D
13. Olet kiinnostunut lukemaan mahdollisista lääkkeistä ahdistukseen, ja tietenkin sivuvaikutusten tarinat, jotka sitten pelottavat sinua niin paljon, ettet uskalla aloittaa mitään. Sitten tunnet olevasi ansassa, koska et tunne oloasi hyväksi, mutta olet liian peloissasi kokeillaksesi mahdollista parannuskeinoa.
14. Vietät liikaa aikaa verkossa, poimit vain surulliset, pelottavat tai negatiiviset asiat mielenterveydestä tai lääkkeistä, stressitasosi nousevat, minkä jälkeen seuraa huono uni ja seuraavana aamuna pahempi ahdistus.
15. Olet nähnyt instassa, tiktokissa jne miljoona selhelp videota, tee sitä, tee tätä, ota tuota, älä tee tätä, älä ota tuota.. ja nekin lopulta saavat sinut ahdistuneeksi.
16. mutta periksi ei samperi anneta
Tällaisia mietteitä täällä tänään, onko mikään sinulle tuttua?
Kommentit (117)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistin some kanavat ja oloni parani huomattavasti.
Kaikki kohdat tuttuja minullekkin. Juuri tuota samaa.
Minä paranin ahdistuneisuushäiriöstä. Hitaasti mutta sitten se hävisi! En tiedä miksi. Se vain tapahtui.
Olin silloin niin loppu, että olin antamassa periksi. Ehkä annoinkin ja sitten se hirvittävä tuska loppui.
Yritä jaksaa, rakas ap! Olet selvästi hyvin älykäs ja uskon että olet hyvä ihminen!
ja myös edelliselle kommentoijalle voimia ja uskoa tulevaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ykkönen sopii moneen vaivaan ja Suomen säätilaan. Olosuhteisiin. Ei ole häiriö kaikilla. Ehkä jokin tila, tilanne tai ihmisetkin luovat hankalan tilanteen, ei se ole yhden syy aina. Kannattaisi tutkia mikä voimistaa tunteita noin paljon kun kuvauksessa on, mikä kaikki voi vaikuttaa. Ehkä jotkut ovat hylänneet ja jättäneet pulaan asioiden kanssa, silloin voi olla katkeruutta. Tyhjästä kun on vaikea nyhjästä uutta. Autismissa voisi olla taas se että takertuu turhaan asiaan tai oleelliseen asiaan, eikä pysty käsittelemään sitä kunnolla tai sanomaan sitä. Vaikka tuskin kukaan voi kaikkea, riippuu mitä kokenut. Joillakin on kai musta avaruus -hetki. Ehkä se helpottaa. Ihmisiin vaikuttaa niin moni asia, mutta syitä voi itse tutkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko bingo tuli täyteen 7. kohtaa lukuunottamatta. Olen ollut tyytyväinen siihen, että itsetuhoisuutta ei ole.
Se hitaus! Tuntuu just siltä, ettei se mene ikinä mihinkään. Hyvät päivät nostattaa toiveen, ja sitten huono päivä tiputtaa vaan tavallista korkeemmalta. Itsellä ollut nyt 3 tai 4 vuotta työkyvyttömyyttä. Olin joskus oikein älykäskin ihminen, nyt olen aivosumuinen zombi joka ei muista mitään, ei edes sanoja.
Ap kuvaat tunteet hyvin! Koen juuri samoja tunteita.Tässä lääkkeistä:
Mikään masennuslääke ei ole auttanut. Bentsot auttaa, mutta niitä ei saa.
Olen käyttänyt psykoosilääkettä pienenä määränä kaksi viikkoa. Peratsin. Kuullosti kamalalta -lääke psykoosiin. Toisaalta masennus ja ahdistus voi lähestyä psykoosin tyyppistä tilaa. Joten rohkaisin mieleni ja kokeilin. Pelotti, mutta aloitin. En ole huomannut haittavaikutuksia. Olo saattaa olla hitusen parempi. Hyvä vai huono? Näen omat virheratkaisuni selvemmin. Jatkan kyllä tämän lääkkeen käyttämistä ainakin jonkun aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tämän ahdistuksen aiheuttaa ja mitä sille voisi tehdä? Onko taustalla jotain käsittelemättömiä ongelmia tai traumoja?
Olen ollut ahdistunut ja masentunut. Jälkeenpäin jopa hävettää, miten ajatukseni pyörivät vain itseni ympärillä. Onneksi olen parantunut ja voin keskittyä muihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, ap! Kuvaat tilanteen todella hyvin! Minulla on aivan samanlainen olo. Koko ajan.
Ahdistuneisuus aiheuttaa sen, että ei ole mahdollista omalla ajattelulla sammuttua katastrofi-ajattelua. Tämä on vakava ja tuskallinen sairaus.Sain hiukan apua bentsoista. Sitten toleranssi nousi ja hyöty lakkasi. En pystynyt pitämään annostusta kurissa vaan otin enemmän ja enemmän lääkettä. Sitten kokeiltiin psykoosiin tarkoitettua lääkettä pienellä annoksella. Sitä olen käyttänyt pari kuukautta. Kokeiluvaiheessa vielä. Saattaa auttaa
Olen suunnitellut itsemurhan monta kertaa. Piilotin veitset ja sakset ja hävitin unilääkkeet.
Tämä on aivan hirveätä. Olen yksinäinen enkä ihmettele. Arvoton ihminen. Sairas puolihullu.
Eiii älä sano että olet arvoton, et ole!! <3 ja toivon että saat apuja uudesta lääkkeestä, et ole luovuttanut vaan rohkeasti kokeilet uutta, hyvä sinä! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kärsin ahdistuneisuushäiriöstä. Tän kans on kai vaan elettävä. Olen aina ollut aika herkkä.
Joskus ulkona kun kävelen niin mietin mitä jos tuo silta nyt romahtaa ja jään alle. Outoja ajatuksia. Mulla on myös luulosairaus tai hypokondria.
Kun aloitin työt, pää meinasi seota kaikkien paperijuttujen mm. vero takia. Pelkäsin ihan kauhesti että mokaan jotain ja näin tästä varmaan monta yötä putkeen painajaisia ja heräilin yöllä.
Yleensä se on auttanut kun luin jostain, että asiat joita pelkäämme niin 85% noista ei koskaan tapahdu. Joskus kirjoitin kirjaa peloistani ja kkatsoin aina kuukauden taakse jälkikäteen ja mikään niistä ei ollut tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Minä paranin ahdistuneisuushäiriöstä. Hitaasti mutta sitten se hävisi! En tiedä miksi. Se vain tapahtui.
Olin silloin niin loppu, että olin antamassa periksi. Ehkä annoinkin ja sitten se hirvittävä tuska loppui.
Yritä jaksaa, rakas ap! Olet selvästi hyvin älykäs ja uskon että olet hyvä ihminen!
ja myös edelliselle kommentoijalle voimia ja uskoa tulevaan!
Kiitos <3 ja olen onnellinen puolestasi, hieno juttu kuulla! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poistin some kanavat ja oloni parani huomattavasti.
Yritetty on useasti, pitää hetken mutta yksinäisyyttä sitten ajautuu sinne. Pitää yrittää uudelleen
Kyllä tunnistin monia kohtia, vaikka en kaikkia.
En piilota veitsiä, en tulisi tekemään veitsillä mitään, koska luin että itsemurha sillä tapaa on hyvin kivuliasta. Myös lääkkeiden yliannostuksella itsemurha on kamalaa, johtaa usein vain kauheaan olotilaan eikä ole varmaa. Hirttohommien kanssa samaa. Siksi en piilota mitään, kun houkutus ei ole tarpeeksi.
Mua ahdistaa ylipäätään uutiset, niin en katso niitä ollenkaan. Presidenttivaalit ja debatitkin ahdisti, kun niissä puhuttiin liian kiivaasti ja aggressiivisesti, en katsonut niitä yhtään.
Ahdistuksen ja paniikin lisäksi elämäntilanne on ahdistava, niin mulla on tullut ahdistus/paniikki siitä.
Hyvin kyllä kuvasit ja kirjoitit asioista, oikein hyvä aloitus aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Minä kärsin ahdistuneisuushäiriöstä. Tän kans on kai vaan elettävä. Olen aina ollut aika herkkä.
Joskus ulkona kun kävelen niin mietin mitä jos tuo silta nyt romahtaa ja jään alle. Outoja ajatuksia. Mulla on myös luulosairaus tai hypokondria.
Kun aloitin työt, pää meinasi seota kaikkien paperijuttujen mm. vero takia. Pelkäsin ihan kauhesti että mokaan jotain ja näin tästä varmaan monta yötä putkeen painajaisia ja heräilin yöllä.
Yleensä se on auttanut kun luin jostain, että asiat joita pelkäämme niin 85% noista ei koskaan tapahdu. Joskus kirjoitin kirjaa peloistani ja kkatsoin aina kuukauden taakse jälkikäteen ja mikään niistä ei ollut tapahtunut.
Tuo päiväkirjan kirjoittaminen on tosi hyvä vinkki muillekin jotka pelkäävät entä jos..
Ei tuo kovin vakavalta kuulosta. Koeta jaksaa mielisairautesi kanssa. Parantavaa hoitoa ei ole tarjolla.
Ei tuollaista lässytystä jaksa kukaan lukea. Mene jonnekin päivystykseen valittamaan niin saat piikin perseeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuvaat tunteet hyvin! Koen juuri samoja tunteita.Tässä lääkkeistä:
Mikään masennuslääke ei ole auttanut. Bentsot auttaa, mutta niitä ei saa.
Olen käyttänyt psykoosilääkettä pienenä määränä kaksi viikkoa. Peratsin. Kuullosti kamalalta -lääke psykoosiin. Toisaalta masennus ja ahdistus voi lähestyä psykoosin tyyppistä tilaa. Joten rohkaisin mieleni ja kokeilin. Pelotti, mutta aloitin. En ole huomannut haittavaikutuksia. Olo saattaa olla hitusen parempi. Hyvä vai huono? Näen omat virheratkaisuni selvemmin. Jatkan kyllä tämän lääkkeen käyttämistä ainakin jonkun aikaa.
Mahtavaa että edes vähän tuntuu uusi lääkitys auttavan, toivon etenevää paranemista sinne -ap
Kiitos, ap! Kuvaat tilanteen todella hyvin! Minulla on aivan samanlainen olo. Koko ajan.
Ahdistuneisuus aiheuttaa sen, että ei ole mahdollista omalla ajattelulla sammuttua katastrofi-ajattelua. Tämä on vakava ja tuskallinen sairaus.
Sain hiukan apua bentsoista. Sitten toleranssi nousi ja hyöty lakkasi. En pystynyt pitämään annostusta kurissa vaan otin enemmän ja enemmän lääkettä. Sitten kokeiltiin psykoosiin tarkoitettua lääkettä pienellä annoksella. Sitä olen käyttänyt pari kuukautta. Kokeiluvaiheessa vielä. Saattaa auttaa
Olen suunnitellut itsemurhan monta kertaa. Piilotin veitset ja sakset ja hävitin unilääkkeet.
Tämä on aivan hirveätä. Olen yksinäinen enkä ihmettele. Arvoton ihminen. Sairas puolihullu.