Lue keskustelun säännöt.
Ahdistus/paniikkihäiriön kanssa kamppaileville
28.02.2024 |
Oma bingokorttini tämän hetkisessä akuutissa ahdistushäiriössä. Löytyykö tunnistettavia asioita?
1. Jatkuva pettymyksien käsittely on uuvuttavaa: saatat olla kunnossa illalla, mutta heräät taas kamalaan oloon, tai tunnet olosi hyväksi aamulla, mutta yhtäkkiä iltapäivällä ahdistus iskee kovaa. Ja näin jatkuvasti.
2. Ajatuksesi keskittyvät pääasiassa itseesi, henkisiin ja fyysisiin tuntemuksiisi, etkä oikein kykene kiinnostumaan muista enää. Tuijotat, mutta sisäinen liskoaivosi märehtii omiaan.
3. Joskus tunnet niin pahaa ahdistusta, ettet tiedä, tuletko hulluksi, vai pitäisikö lyödä nyrkillä seinään tai itseäsi.
4. Joskus ahdistus tuntuu mustalta, raskaalta pallolta ylävatsassa, joka vain kasvaa ja kasvaa, etkä tiedä, pitäisikö sinun oksentaa, itkeä vai huutaa se ulos. (Itse olen huomannut, että itku auttaa..)
5. Tuntuu kuin olisit loputtomassa painajaismaisessa vuoristoradassa, hyvistä hetkistä huonoihin. Kukaan ei voi sanoa, milloin tämä vuoristorata päättyy, joten sinun on vain istuttava ja odotettava. Ja yritettävä luottaa siihen, että tämäkin menee ohi. (Huolimatta siitä oletko terapiassa/lääkityksellä ym, kärsivällisyyttä koetellaan).
6. Pelko siitä, entä jos jonain päivänä en vain enää kestä, ja yrität olla ajattelematta tulevaisuutta vaan keskittyä olemaan päivään kerrallaan
7. Terävien veitsien piilottaminen.. ne ahdistavat esillä, koska päähän voi pomsahtaa pelkoajatus, että entä jos tulen niin huonoon kuntoon, että satutan itseäni.
8. Vaikka ihmiset/terapeutti sanovat, että paranet mutta hitaasti, hitaus on sinulle liian hidasta, etkä usko paranevasi ollenkaan (paitsi hyvänä päivänä saatat tuntea toisin). Hyvinä päivinä tai hetkinä tunnet jonkinlaista luottamusta paranemiseen, saat toivonsäteen, kunnes huono hetki mätkäisee päin pläsiä ja tunnet olosi toivottomaksi jälleen.
9. Jatkuvaa taistelua toivon ja toivottomuuden välillä. Uuvuttavaa.
10. Yrität välttää uutisia, koska ainoat asiat, joita kuulet/poimit, ovat otsikoita pelottavista mielenterveysasioista (xx teki itsemurhan, depressio niin paha, ettei mikään auttanut jne.). Aivot nappaavat ne vain sinua ahdistavimmat asiat.
11. Usein ajattelet, että tuntemasi ahdistus on pahempi kuin kenenkään muun, ja että sinulla on oltava jokin muu, pahempi mielenterveysongelma, jota kukaan ei ole vielä huomannut (vaikka lääkärisi/terapeuttisi sanoo sen olevan ahdistusta/GAD, ja vertaistukioalstoja lukemalla aivan samoja haasteita muillakin). Et vain voi uskoa, että ahdistus voi saada sinut tuntemaan itsesi näin kamalaksi ja pelokkaaksi.
12. Etsit vakuutusta verkosta, luet muiden kokemuksia, yrität löytää onnellisia tarinoita siitä, miten joku, joka on tuntenut kuten sinä nyt, on parantunut. Siksi pyörit vaikkapa vauva.fi foorumilla kirjoittamassa :D
13. Olet kiinnostunut lukemaan mahdollisista lääkkeistä ahdistukseen, ja tietenkin sivuvaikutusten tarinat, jotka sitten pelottavat sinua niin paljon, ettet uskalla aloittaa mitään. Sitten tunnet olevasi ansassa, koska et tunne oloasi hyväksi, mutta olet liian peloissasi kokeillaksesi mahdollista parannuskeinoa.
14. Vietät liikaa aikaa verkossa, poimit vain surulliset, pelottavat tai negatiiviset asiat mielenterveydestä tai lääkkeistä, stressitasosi nousevat, minkä jälkeen seuraa huono uni ja seuraavana aamuna pahempi ahdistus.
15. Olet nähnyt instassa, tiktokissa jne miljoona selhelp videota, tee sitä, tee tätä, ota tuota, älä tee tätä, älä ota tuota.. ja nekin lopulta saavat sinut ahdistuneeksi.
16. mutta periksi ei samperi anneta
Tällaisia mietteitä täällä tänään, onko mikään sinulle tuttua?
Kommentit (117)
"4. Joskus ahdistus tuntuu mustalta, raskaalta pallolta ylävatsassa, joka vain kasvaa ja kasvaa, etkä tiedä, pitäisikö sinun oksentaa, itkeä vai huutaa se ulos. (Itse olen huomannut, että itku auttaa..) "
Tämä on infektio, eikä se parane muulla tavoilla kuin antimikrobiaaleilla. Ne pahentavat oireita, mutta grindaamalla tarpeeksi monta kertaa, niin paranet. Mutta se voi viedä vuosia, ja samalla olet voinut päätyä muutaman kerran päivystykseen. Helppoa tietä ulos ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ollut nyt tällä viikolla tiistaisesta asti enemmän tai vähemmän ahdistus/paniikki oireiluja. Viimeksi ollut muutama vuosi takaperin ja sitä kesti silloin muutaman kuukauden ja oli paljon pahempaa kuin nyt. Lääkitystä ei ole käytössä. Olen flunssassa nyt samaan aikaan ja mietin voiko ihan tälläinen nuhakin laukaista tuon? Tai esim. Kuukautiset naisilla
Kun anemia korjattiin meikän ahdistus helpotti. Ferritiini oli alle 20.
Tässä väliin ap- on ollut tosi lohduttavaa lukea täällä muiden kokemuksia, kiitos kaikille, jotka osallistuvat. Vaikka en toivoisi toki kenellekään ahdistushäiriötä/paniikkikohtauksia, niiden kanssa kun elo on pehmeästi sanottuna pehvasta. Itsellä laukaisi nimenomaan vakava työuupumus tämän hetkisen akuutin tilanteen. Joskus nuorempana oli myös päällä. Aikaa mennyt useampi kk ja vähän jo toivoa näen. Mutta on tässä joutunut ihan lapsuuden ajan traumoihin, isoihin menetyksiin jne sukeltamaan ja niitäkin käymään läpi, kaiken nykyisen tilanteen lisäksi . On ihminen semmonen kokonaisuus että sen hetkiseen tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan ammattiapua (jos pystyy saamaan), ystäviä, empatiaa, mahdollisesti lääkkeitä, ulkoilua, menneen läpikäyntiä, uusien polkujen rakentamisia jne jne. Todella raskas ns laivan kääntäminen mutta toivon niin että tästä joskus vahvempana noustaan pystyyn. Samaa toivon kaikille muille jotka käyvät läpi raskaita aikoja. On niin monta tapaa ja erilaista polkua parempaan, joita kukin voi kokeilla kun jaksaa, pienin askelin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ollut nyt tällä viikolla tiistaisesta asti enemmän tai vähemmän ahdistus/paniikki oireiluja. Viimeksi ollut muutama vuosi takaperin ja sitä kesti silloin muutaman kuukauden ja oli paljon pahempaa kuin nyt. Lääkitystä ei ole käytössä. Olen flunssassa nyt samaan aikaan ja mietin voiko ihan tälläinen nuhakin laukaista tuon? Tai esim. Kuukautiset naisilla
Hei, kuukautiset heittelevät hormoneja ja voi hyvin aiheuttaa paniikki/ahdistusoireita, yleensä ne toki tulevat usein (eli on jo alkanut tottua että esim viikko ennen alkaa olemaan levoton olo). Flunssa voi joskus aiheuttaa ihan sen takia jos on vaikeampi hengittää (hengitys pinnallisempaa), eli yritä silloin tehdä syvä hengitystä (jos nenä ei liian tukossa), josko se auttaisi tasaamaan. Ja tietty jos asiaa miettii liikaa niin sekin aiheuttaa (sepä se onkin se kettumainen juttu ahdistuksessa, eli mitä enempi tuntoja miettii sen aktivoivampaa se on, mutta kun ei oikein pysty olemaan miettiämättä kun hälytyskellot päällä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ollut nyt tällä viikolla tiistaisesta asti enemmän tai vähemmän ahdistus/paniikki oireiluja. Viimeksi ollut muutama vuosi takaperin ja sitä kesti silloin muutaman kuukauden ja oli paljon pahempaa kuin nyt. Lääkitystä ei ole käytössä. Olen flunssassa nyt samaan aikaan ja mietin voiko ihan tälläinen nuhakin laukaista tuon? Tai esim. Kuukautiset naisilla
Hei, kuukautiset heittelevät hormoneja ja voi hyvin aiheuttaa paniikki/ahdistusoireita, yleensä ne toki tulevat usein (eli on jo alkanut tottua että esim viikko ennen alkaa olemaan levoton olo). Flunssa voi joskus aiheuttaa ihan sen takia jos on vaikeampi hengittää (hengitys pinnallisempaa), eli yritä silloin tehdä syvä hengitystä (jos nenä ei liian tukossa), josko se auttaisi tasaamaan. Ja tietty jos asiaa miettii liikaa niin sekin aiheuttaa (sepä se onkin se kettumainen juttu ahdistuksessa, eli mitä enempi tuntoja miettii se
Kiitos vastauksesta! Helpottaa jotenkin kun joku toinen kertoo sen järkevästi mitä on jo ehkä ajatellut mutta kun on ahdistus/paniikki päällä niin on hirvittävän vaikeaa itse ajatella mitään loogisesti.
Aloittajalle myös iso kiitos aloituksesta mikä varmasti koskettaa monia ja ainakin minua tällä hetkellä. Tälläset keskustelut tuo lohtua ja vertaistukea. Tarvitsemme enemmän myötätuntoa ja muutenkin mukavaa kanssakäymistä toistemme kanssa. Yksinään ei ole hyvä miettiä kaikkea synkkää ja epätoivoista.
Kaikille paljon ihania ajatuksia sekä mukavaa lauantai iltaa!
Vierailija kirjoitti:
Mikä listasta puuttuu on kamppailu semmoisen epärealistisen/avaruuspöhnän olo, se kun iskee päälle, tuntuu että pää on joku pallo / vanne pään ympärillä välillä ja tuntuu että on jotenkin tosi pelottava/epärealistinen olo, sitä on tosi vaikea selittää jos ei sitä ole kokenut. Niinkuin olisit oman pään sisällä mutta jossain ihme akvaariossa tms. Sitä pelästyy j sitten ahdistus pahenee. Se on tosi kaamee fiilis. Mutta menee ohi toki.
Kannattaa tutustua dissosiaatiohäiriöön, voi joillakin johtua siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi mennä hammaslääkäriin, mutta en vaan pysty menemään. Ehkä Diapamin voimalla pystyisin. Vaikka en käytäkään lääkkeitä, enkä sinällään halua niitä käyttää olen silti muutaman oikein pahan tilanteen yhteydessä miettinyt, että olisiko Diapam ehkä auttanut. Tiedän kyllä tuon olevan täyttä huumetta ja voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavaa. En tiedä, saisinko edes reseptiä tähän tai mihinkään vastaavaan. Liikaa tällaisiin lääkkeisiin lääkärit reseptejä kirjoittavat. Täysin ymmärrettävää on, että esim. Diapam ei ole Kela-korvattava lääke. Tärkeämpää kuin tällaisen Kela-korvattavuus olisi nyt saada syyhylääkkeisiin Kela-korvaus.
Näinpä. Paketti maksaa sen kaksi kolikkoa, niin miksipä sitä korvaamaan.
Et ehkä saisi, mutta ei se mitään huumetta ole. Riippuvuudesta jauhavat saattavat olla itse liian riippuvaisia käyttämään tai jauhamaan paskaa riippuvuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten tulee joku lässyttävä sosionomi selittämään että kato mietit vaan silleen positiivisesti ja kaikki on taas upeeta!
Keskusteluapuako tarkoitatte hoidoksi? Sitä on helppo kyllä saada kun pyytää, netistä voi hakea. Muuten tunteet täytyy vain tuntea.
Se keskusteluapu ei hyödytä mitään, jos aivoissa ei silloin kulje oikeita kemikaaleja. Joko lääkityksen tai sen puutteen vuoksi. Tai siksi, ettei kyseisellä ihmisellä puhe ole toimiva ratkaisu.
Halua saa olla vaikka kuinka paljon, mutta jos puhe ei kulje eikä se tee mitään, ei sitä korjata lisäämällä puhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ollut nyt tällä viikolla tiistaisesta asti enemmän tai vähemmän ahdistus/paniikki oireiluja. Viimeksi ollut muutama vuosi takaperin ja sitä kesti silloin muutaman kuukauden ja oli paljon pahempaa kuin nyt. Lääkitystä ei ole käytössä. Olen flunssassa nyt samaan aikaan ja mietin voiko ihan tälläinen nuhakin laukaista tuon? Tai esim. Kuukautiset naisilla
Hei, kuukautiset heittelevät hormoneja ja voi hyvin aiheuttaa paniikki/ahdistusoireita, yleensä ne toki tulevat usein (eli on jo alkanut tottua että esim viikko ennen alkaa olemaan levoton olo). Flunssa voi joskus aiheuttaa ihan sen takia jos on vaikeampi hengittää (hengitys pinnallisempaa), eli yritä silloin tehdä syvä hengitystä (jos nenä ei liian tukossa), josko se auttaisi tasaamaan. Ja tietty jos asiaa miettii liikaa niin sekin aiheuttaa (sepä se onkin se kettumainen jutt
hyvä jos vähän auttoi :) rauhallista lauantaita sinne, ei hätää
Mulla ahdistus menee välillä jalkoihin. Kun kävelen vaikka jossain missä on ihmisiä, niin jalat alkaa tuntua spagetilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ahdistunut, mutta nuorempana olin ja kärsin silloin myös satunnaisista paniikkikohtauksista. Itselläni auttoi noin kolmen vuoden intensiivinen kognitiivis-analyyttinen terapia. Sen jälkeen en ole enää varsinaista paniikkikohtausta saanut tai ollut ns. yleisesti ahdistunut. Tuosta kaikesta on nyt aikaa jo noin parikymmentä vuotta. Elämässä on kyllä ollut sen jälkeen ihan valtavia isoja tapahtumia, mutta ne ovat olleet jotain ihan muuta kuin omaan henkilöhistoriaan liittyviä tai siitä kumpuavia pahoja oloja. Yleinen ahdistuneisuus, paniikit ja muu huono olo eivät siis palanneet, vaan oireilu liittyi suoraan ja ainoastaan siinä hetkessä tapahtuviin vaikeisiin asioihin. Silloin kun sellaisia ei ole, en myöskään ole ahdistunut tai allapäin. Eli terapia aikoinaan todella auttoi ainakin itselläni.
Vierailija kirjoitti:
Kun anemia korjattiin meikän ahdistus helpotti. Ferritiini oli alle 20.
Se on se paha ja/tai heikko olo joka saa aikaan pahoja ikäviä tunteita, mahdollisesti pelkoa ja jännitystä yms. Täysin normaalia. Kun keho voi paremmin, on terveempi olotila niin on turvallisempi olo jo siitäkin johtuen. Tsemppiä sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ahdistus menee välillä jalkoihin. Kun kävelen vaikka jossain missä on ihmisiä, niin jalat alkaa tuntua spagetilta.
joo, tuttua.. ja itsellä myös välillä pidtelyä raajoissa tai sitten kasvoissa ja tajuan että puren hampaita yhteen, jännitän vaikka en ole tajunnut edes että jännitän. Siinä yrittää sitten hengitellä, itsellä toimii sisäänhengitys nenän kautta 4 sek sisään, pidän 2 sek ja uloshengitys suun kautta 8 sekkaa, ja useamman minuutin teen.
Vierailija kirjoitti:
Välillä sitä kuitenkin tunnistaa, että hyvät yöunet ovat parhaiten tilaa helpottava asia juuri sillä hetkellä. Tilassa, jossa ahdistukseen sekoittuu vielä väsymys on todella sekaisin, vaikka mitään päihteitä ei ole ottanut ja ihan selvinpäin on. Tosiaan silloin täytyy vaan päästä nukkumaan, että ei tee mitään typerää. Valitettavasti ne hyvät yöunet ovat harvinainen luksus, josta pitää nauttia silloin kun sellaiset onnistuu nukkumaan. Hyvien yöunien jälkeen oikeasti huomaa voivansa paremmin ja ajattelevansa selkeämmin edes hetken ajan. Joskus jo se, että on riittävän väsynyt mennessään nukkumaan auttaa tähän. Onnistuin itse nukkumaan viime yönä hyvät yöunet pitkästä aikaa.
Joo uni on tärkeää, itse olen kuitenkin välillä huomannut että jos on ihan kuoleman väsynyt niin jotenkin se koko kropan energia menee siihen siitä päivästä selviämiseen ja ei jaksa ajatella ees ahdistusta tai mitään synkkää tms. Se on kyl ihme
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi mennä hammaslääkäriin, mutta en vaan pysty menemään. Ehkä Diapamin voimalla pystyisin. Vaikka en käytäkään lääkkeitä, enkä sinällään halua niitä käyttää olen silti muutaman oikein pahan tilanteen yhteydessä miettinyt, että olisiko Diapam ehkä auttanut. Tiedän kyllä tuon olevan täyttä huumetta ja voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavaa. En tiedä, saisinko edes reseptiä tähän tai mihinkään vastaavaan. Liikaa tällaisiin lääkkeisiin lääkärit reseptejä kirjoittavat. Täysin ymmärrettävää on, että esim. Diapam ei ole Kela-korvattava lääke. Tärkeämpää kuin tällaisen Kela-korvattavuus olisi nyt saada syyhylääkkeisiin Kela-korvaus.
Itse teet toki päätökset mutta ihmiset saa esim ihan mri tutkimukseen diapamia hoitajilta, tai lentopelkoon opamoxia tms, ei se yksi kerta tuo riippuvuutta. Minullekin sanottiin kun pelkäsin yhtä kivualiasta gynekologista toimenpidettä että voisin ottaa opamoxin, koska se operaatio oli tosi tärkeä, ja oli ihan jäätävä paniikki eli en ollut menossa. Ja uskoisin että hammashoito sama homma joillekin. Nuo lääkkeet maksaa jonkun alle kympin kai eli ei ole kalliitta. Mutta toki jos pääset ilman diapamia sinne eka vaikka edes tarkastukseen ja voisit jutella hammaslääkärin/hoitajan kanssa näistä asioista, ehkä et tarvitsisikaan mitään jos löytyy kiva lääkäri johon luotat. Itse sanon ihan suoraan kun marssin sisään että päivää, mulla on paniikkihäiriö :D Ottavat tosi ihanasti vastaan, ja tulee niin paljon rauhallisempi olo
Tähän myös liittyy yöllinen hampaiden puristaminen yhteen / alaleuan jännitys. Heräillyt yöllä siihen että tosi lujaa puree yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Tähän myös liittyy yöllinen hampaiden puristaminen yhteen / alaleuan jännitys. Heräillyt yöllä siihen että tosi lujaa puree yhteen.
Tämä on todellakin tavallista itsellenikin jännityksestä, jo siis aika nuoresta lähtien. Eihän sille itse mahdakaan mitään. Lihaskireyttähän se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän myös liittyy yöllinen hampaiden puristaminen yhteen / alaleuan jännitys. Heräillyt yöllä siihen että tosi lujaa puree yhteen.
Tämä on todellakin tavallista itsellenikin jännityksestä, jo siis aika nuoresta lähtien. Eihän sille itse mahdakaan mitään. Lihaskireyttähän se vain on.
Onko löytynyt mitään apuja yölliseen hampaiden puristamiseen?
Kyllä, kuulostaa tervejärkiseltä. Ymmärrettävästi joskus saattaa harmittaa että ei pääse esimerkiksi kavereiden mukaan illanviettoon tai muuhun toimintaan mukaan koska väsyttää liikaa mutta aikansa kutakin ja pirteämpänä sekä hyvinvoivempana on parempaa seuraa itsellensä kuten muillekin, siksi omasta hyvinvoinnista on pidettävä äärimmäisen hyvää huolta aina ensisijaisesti. Muidenkaan tukena ei voi jaksaa jos ei ole riittävästi energiaa edes omaan elämään.