Mitä hittoa tehdä, mustasukkaisuus pilaa suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten puoliso kokee tilanteen? Vastaa rehellisesti.

Kiusallisena koska ei haluaisi keskustella asioista.  Eikä todellakaan ymmärrä miksi esim valehtelu herättää negatiivisia ajatuksia. Jos valheen tarkoitus on ollut suojella mua.

Tarkoiti, että pitääkö puoliso sinua mustasukkaisena?

Semisti/ ei liian.

Fakta on, että jokaisella on määräysvalta tasan tarkkaan itseensä.

Jos kumppanin käytös tai olemus ei miellytä, ei kannata olla suhteessa. Mutta toisen kontrollointiin, pakottamiseen ja "muuttamiseen" ei ole eikä tule mitään oikeutusta, ikinä.

Mustasukkaisuus ei ole kohteen ongelma. Se on sinun ongelmasi. Voit hallita sitä käsittelemällä ja tutkimalla tunteitasi.

"Ja sitten se toinen puoli tarinaa. Mulla oli kans miespuolinen työkaveri, josta kaikesta näki, että kotona on aika mustasukkainen nainen. Se tuli ilmi sivulauseista ja siitä, miten selvästi varoi kaikkea muiden mielestä ihan tavallista. Oli tiivis työporukka siis, joka piti vapaa-ajallakin yhtä, läheteltiin viestejä, tapailtiin harrastamassa ja töiden jälkeen kaljoilla. Kaikki oli semmoisia kolmikymppisiä, tosi kivaa yhdessä, osalla oli puolisot ja osa sinkkuja.

Tämä mies jäi sitten porukasta, kun me todella väsyttiin siihen, että piti varoa, että häntä just ei saa kutsua wa-viesteissä millään töissä läpällä keksityillä nimillä, ei saanut laittaa "jos tuut mun luo" mikä ei tarkoittanut, että MUN LUO vaan että mennään siitä yhdessä paikkaan X, ei saanut sanoa mitään, kun siellä syynättiin viestejä ja keksittiin niistä piilomerkityksiä, joista "selvästi kävi ilmi".

Hauska, että moitit muita piilomerkitysten keksimisestä, kun oma kirjoituksesi on täynnä piilomerkitysten keksimistä?

Vierailija kirjoitti:

Olet nyt useaan otteeseen jo jättänyt huomiotta tärkeimmän ja selkeimmän neuvon tässä: avopuolisosi on sanojesi mukaan valehdellut sinulle toistuvasti. Ei sellaista ole mitään syytä jäädä katsomaan, eikä kuuntelemaan sen puolustamista. Mustasukkaisuus ja puolison mahdollinen liian lämmin suhtautuminen muihin miehiin on veteen piirretty viiva, mahdoton päästä yhteisymmärrykseen siitä missä kohtaa tarkalleen se nyt menee liiallisuuksiin. Mutta valehtelu ei ole. En katsoisi tuollaista käytöstä enää. Kyseessä ei ole harmiton viestittely, vaan asia josta puoliso tahallaan ja tarkoituksellisesti valehtelee.

Kyllä mut mä tavallaan ymmärrän miksi hän valehteli. Mä olisin pakottanut hänet lopettamaan yhteydenpidon. Tai hän olisi saanut valita pitääkö yhteyttä vai mut. 

Tavallaan ymmärrän myös miksi hänelle oli todella vaikeaa olla tolle ukolle tyly= hän oli saanut uransa aikana paljon apua tältä mieheltä ja hänen urakehitys johtui osin tän miehen avusta.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on, että jokaisella on määräysvalta tasan tarkkaan itseensä.

Jos kumppanin käytös tai olemus ei miellytä, ei kannata olla suhteessa. Mutta toisen kontrollointiin, pakottamiseen ja "muuttamiseen" ei ole eikä tule mitään oikeutusta, ikinä.

Mustasukkaisuus ei ole kohteen ongelma. Se on sinun ongelmasi. Voit hallita sitä käsittelemällä ja tutkimalla tunteitasi.

Kyllä se mustasukkaisuus voi olla kohteen ongelma.  Moni aiheuttaa mustasukkaisuutta tiedostamatta. Silloin mustasukkaisuus ei ole aiheetonta. Silloin kohde joutuu miettimään pystyykö ja haluaako muuttua.

Kyllä siihen on vissi syy, miksi minä en pyöri mieheni työpaikalla eikä hän  minun, emmekä kyttää, kuka viestii mitä kenenkin kanssa, kuka on selvästi keneenkin ihastunut tai mitään muutakaan tuollaista roskaa.

Kyllä sen vaistoaa, jos puolison huomio ja kiinnostus suuntautuu muualle ja se on ihan eri asia kuin jotkut työpaikan wa-ketjut tai muut. Niin kauan kun semmoista ei ole näköpiirissä, vaan suhde ihan oikeasti on hyvä, on turha kaivaa verta nenästään ihmetellemällä, mitä se kenellekin sanoi.

Jos joku mieheeni ihastunut työkaveri viestittelisi hänelle - mistä tiedän, vaikka viestittelee - että tule viikonloppuna mun luo, oletan, että hän aikuinen ihminen osaa korrektisti kieltäytyä, eikä siitä tarvitse minulle raportoida. Niin minäkin teen, jos joku nyt jostain syystä on suhteemme laadusta väärän käsityksen saanut.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on, että jokaisella on määräysvalta tasan tarkkaan itseensä.

Jos kumppanin käytös tai olemus ei miellytä, ei kannata olla suhteessa. Mutta toisen kontrollointiin, pakottamiseen ja "muuttamiseen" ei ole eikä tule mitään oikeutusta, ikinä.

Mustasukkaisuus ei ole kohteen ongelma. Se on sinun ongelmasi. Voit hallita sitä käsittelemällä ja tutkimalla tunteitasi.

Tää on jotenkin hauska kirjoitus.

Me lähdettiin suhteeseen keskusteltiin paljon asioista ja tehtiin yhteiset rajat.  Hän on kuitenkin nyt rikkonut näitä rajoja alusta asti toimillaan.  Jos hän olisi kertonut alussa et suhteessa tulee pyörimään jatkuvasti häneen rakastuneita vieraita miehiä, suhdetta ei olisi koskaan tullut..

Mustasukkaisuus on yhteinen ongelma, mä menetän parisuhteen ja hän menettää parisuhteen jota ei haluaisi menettää. Mikäli hän ei pysty muuttamaan itseään ja toiminta tapojaan. Hän on tietoinen että mä en pysty enää tuollaiseen suhteeseen.

Joten valinta on oikeastaan täysin hänen käsissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet nyt useaan otteeseen jo jättänyt huomiotta tärkeimmän ja selkeimmän neuvon tässä: avopuolisosi on sanojesi mukaan valehdellut sinulle toistuvasti. Ei sellaista ole mitään syytä jäädä katsomaan, eikä kuuntelemaan sen puolustamista. Mustasukkaisuus ja puolison mahdollinen liian lämmin suhtautuminen muihin miehiin on veteen piirretty viiva, mahdoton päästä yhteisymmärrykseen siitä missä kohtaa tarkalleen se nyt menee liiallisuuksiin. Mutta valehtelu ei ole. En katsoisi tuollaista käytöstä enää. Kyseessä ei ole harmiton viestittely, vaan asia josta puoliso tahallaan ja tarkoituksellisesti valehtelee.

Kyllä mut mä tavallaan ymmärrän miksi hän valehteli. Mä olisin pakottanut hänet lopettamaan yhteydenpidon. Tai hän olisi saanut valita pitääkö yhteyttä vai mut. 

Tavallaan ymmärrän myös miksi hänelle oli todella vaikeaa olla tolle ukolle tyly= hän oli

Miksi hänen olisi pitänyt olla tyly? Sitä paitsi miksi sinun ylipäätään tietää kaikki viestittelyt mitä puolisosi käy? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet nyt useaan otteeseen jo jättänyt huomiotta tärkeimmän ja selkeimmän neuvon tässä: avopuolisosi on sanojesi mukaan valehdellut sinulle toistuvasti. Ei sellaista ole mitään syytä jäädä katsomaan, eikä kuuntelemaan sen puolustamista. Mustasukkaisuus ja puolison mahdollinen liian lämmin suhtautuminen muihin miehiin on veteen piirretty viiva, mahdoton päästä yhteisymmärrykseen siitä missä kohtaa tarkalleen se nyt menee liiallisuuksiin. Mutta valehtelu ei ole. En katsoisi tuollaista käytöstä enää. Kyseessä ei ole harmiton viestittely, vaan asia josta puoliso tahallaan ja tarkoituksellisesti valehtelee.

Kyllä mut mä tavallaan ymmärrän miksi hän valehteli. Mä olisin pakottanut hänet lopettamaan yhteydenpidon. Tai hän olisi saanut valita pitääkö yhteyttä vai mut. 

Tavallaan ymmärrän myös miksi hänelle oli todella vaikeaa olla tolle ukolle tyly= hän oli saanut uransa aikana paljon apua tältä mieheltä ja hänen urakehitys johtui osin tän miehen avusta.

Juu ei. Tasan tarkkaan ainoa mahdollisuus päästä tuollaisesta umpisolmusta ulos on se, että asiasta voi puhua rehellisesti ja avoimesti. Että molemmat voi sanoa mitä itse ajattelee ja tuntee, ilman että toinen tuomitsee tai haukkuu tai suuttuu tai ottaa nokkiinsa. Sitten kun kaikki kortit on pöydällä, sitten voidaan miettiä mitkä ne mahdolliset polut eteenpäin voisi olla. Niin kauan kun asiasta valehdellaan ja yritetään asioita peitellä, mukamas toisen suojelemiseksi, niin kauan tuosta suhteesta ei tule ehjää.

Itse olen vaimon kanssa sopinut jopa että jos joskus kävisi niin että jompi kumpi hairahtuisi pettämään, ja kyseessä on yksittäinen kerta joka ei merkitse mitään sen enempää, niin lähtökohtaisesti siitä ei kerrota. Siivotaan jäljet, huolehditaan siitä että mitään jälkiseuraamuksia ei tule, ja kannetaan tasan tarkkaan itse se paha mieli ja syyllisyys. Hoidetaan oma pää kuntoon. Mutta siis EI NIIN että yritetään ostaa puhdas omatunto kaatamalla se paska toisen niskaan ja pakottamalla hänet valitsemaan miten jatketaan. MUTTA! Jos toinen kysyy, pitää aina olla rehellinen. Jos toinen hairahtuu, ja pitää suunsa kiinni, niin toisen kysyessä pitää sitten olla kanttia kertoa totuus. Tämä antaa aina mahdollisuuden olla kysymättä. Jos epäilisin että hänellä on saattanut tällainen virhe tapahtua, voisin vielä miettiä keskenäni että haluanko tietää? Jos en kysy, minun ei tarvitse vaivata päätäni asialla: hän kyllä hoitaa oman pesänsä kuntoon. Mutta tiedän myös että jos menen kysymään, saan rehellisen vastauksen. Se ei ehkä ole se vastaus mitä toivon, mutta rehellinen.

Jos sen sijaan saisin tietää että vaimo nyt valehtelee erinäisistä asioista, oli sitten (teko)syy mikä vaan, olisi tämä homma tässä. En halua elää elämääni miettien että mitäköhän minulle niin läheisen ihmisen sanoista voin uskoa, ja mihin pitää suhtautua epäillen. Ei olisi minua varten sellainen elämä.

Vierailija kirjoitti:

"Ja sitten se toinen puoli tarinaa. Mulla oli kans miespuolinen työkaveri, josta kaikesta näki, että kotona on aika mustasukkainen nainen. Se tuli ilmi sivulauseista ja siitä, miten selvästi varoi kaikkea muiden mielestä ihan tavallista. Oli tiivis työporukka siis, joka piti vapaa-ajallakin yhtä, läheteltiin viestejä, tapailtiin harrastamassa ja töiden jälkeen kaljoilla. Kaikki oli semmoisia kolmikymppisiä, tosi kivaa yhdessä, osalla oli puolisot ja osa sinkkuja.

Tämä mies jäi sitten porukasta, kun me todella väsyttiin siihen, että piti varoa, että häntä just ei saa kutsua wa-viesteissä millään töissä läpällä keksityillä nimillä, ei saanut laittaa "jos tuut mun luo" mikä ei tarkoittanut, että MUN LUO vaan että mennään siitä yhdessä paikkaan X, ei saanut sanoa mitään, kun siellä syynättiin viestejä ja keksittiin niistä piilomerkityksiä, joista "selvästi kävi ilmi".

Niin, ei ollut hauskaa tulla syytellyksi ties mistä, kun ei mitään aikeita tämän miehen suhteen ollut. Ja tosiaan kotona olevan mustasukkaisuus tuli ilmi sivulauseista ja muusta, kuten siitä, että hän useammankin kerran sanoi, että voisko naiset olla sitten hiljaa pöydässä, kun muija soittaa. Hän on kertonut menevänsä vain miespuolisten kanssa. Toki olimme kaikki sitä mieltä, että moinen valehtelu on älytöntä, mutta hänelle se oli valinta, että joka kaunistelee asiat kotona tai jää porukasta kokonaan pois.

Siitäkin sen huomaa, että puoliso kävi tosiaan usein työpaikalla, vaikka ei hänellä sinne mitään asiaa ollut. Kunhan tuli vaan moikkaamaan. Lisäksi saimme noottia käyttämistämme sanonnoista, joten kyllähän ne viestit sitten kotona syynätty oli. Mikä sekin tuntui vähän kurjalta, ei minusta koko meidän ystäväpiirin viestittelyn selaaminen ole ok ilman meidän muiden lupaa.

128/128 siksi koska on meidän yhteisten rajojen rikkomista olla 24/7 ihmisen kanssa tekemisissä joka on kertonut rakastuneensa sinuun. Ja ei en olisi halunnut alkujaankaan tietää mitään tuosta miehestä mutta puoliso jostain syystä halusi että mä tiedän.

"Me lähdettiin suhteeseen keskusteltiin paljon asioista ja tehtiin yhteiset rajat.  Hän on kuitenkin nyt rikkonut näitä rajoja alusta asti toimillaan.  Jos hän olisi kertonut alussa et suhteessa tulee pyörimään jatkuvasti häneen rakastuneita vieraita miehiä, suhdetta ei olisi koskaan tullut.."

Rikkonut alusta asti, mitä rajoja? Tuo rakastuminen kuulostaa liioittelulta. Hyväksyt kuitenkin, että sinua suojellakseen ja esimiestään miellyttääkseen valehtelee sulle. Kaltevaa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on, että jokaisella on määräysvalta tasan tarkkaan itseensä.

Jos kumppanin käytös tai olemus ei miellytä, ei kannata olla suhteessa. Mutta toisen kontrollointiin, pakottamiseen ja "muuttamiseen" ei ole eikä tule mitään oikeutusta, ikinä.

Mustasukkaisuus ei ole kohteen ongelma. Se on sinun ongelmasi. Voit hallita sitä käsittelemällä ja tutkimalla tunteitasi.

Kyllä se mustasukkaisuus voi olla kohteen ongelma.  Moni aiheuttaa mustasukkaisuutta tiedostamatta. Silloin mustasukkaisuus ei ole aiheetonta. Silloin kohde joutuu miettimään pystyykö ja haluaako muuttua.

Kyllä se on kohteenkin ongelma ja vastuu omasta käytöksestään. Ja on hyvinkin reilua hänelle kertoa että jos ei tilanne ja sinun käytöksesi muutu, niin ero tulee. Silloin hänelle jää se mahdollisuus korjata toimintaansa, tai jos ei niin tietää hänkin mihin se johtaa. Epäreilua olisi olla antamatta sitä mahdollisuutta ja vain lähteä. Etenkin kun ongelma ei ole vain mustasukkaisessa ihmisessä.

Vierailija kirjoitti:

"Me lähdettiin suhteeseen keskusteltiin paljon asioista ja tehtiin yhteiset rajat.  Hän on kuitenkin nyt rikkonut näitä rajoja alusta asti toimillaan.  Jos hän olisi kertonut alussa et suhteessa tulee pyörimään jatkuvasti häneen rakastuneita vieraita miehiä, suhdetta ei olisi koskaan tullut.."

Rikkonut alusta asti, mitä rajoja? Tuo rakastuminen kuulostaa liioittelulta. Hyväksyt kuitenkin, että sinua suojellakseen ja esimiestään miellyttääkseen valehtelee sulle. Kaltevaa on.

Rakastuminen kuulostaa liioitellullulta. Ensimmäisen 6kk kun puoliso oli hänen alaisena mies käytti kaiken vallan voidakseen olla puolisoni kanssa kaksin. Yritti kokoajan saada meidät eroamaan, aiheuttamalla ongelmia meidän suhteeseen. Mm pakottamalla ylityö keikoille ( hakemaan tavaraa työajan ulkopuolella) yms.

Tämän jälkeen kun puoliso siirtyi eri tehtäviin tämä mies alkoi pommittaa kokopäiväisesti viestiä wap ja soitteli vähän väliä ilman asiaa. 

Vielä 2.5v tapaamisesta tämä mies pommitti puolisoni todella paljon. Ja nämä viestit olivat hyvin rakastuneen ihmisen viestejä.

Meidän rajat on olleet mm sellaisia että emme luo emotionaalisia suhteita ihmisiin jotka ovat meistä kiinnostuneita.  Emme ole tarpeettomasti yhteydessä ihmisiin jotka osoittavat meihin kiinnostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei, ei. Jos suhteen toinen osapuoli on hyvin viehättävä, ja ihmiset ihastuvat häneen helposti, se ei tarkoita että hän pettää. Pettäminen on ihan eri asia. On kohtuutonta vaatia, että hän olisi eritysesti tyly toisille ihmisille. 

Viehättävän ihmisen puolison pitää kestää se, että hänen puolisoonsa ihastutaan. Työ pitää tehdä oman pään sisällä.

Minäkin olen viehättävä ihminen, saan paljon huomiota ja kontakteja. Mutta mä myös toimin niin ettei nämä ihmiset kuvittele että saisivat minulta yhtään mitään. IMO mun on pakko olla välillä tyly naisille, ettei puolisoni joutuisi kokemaan mustasukkaisuutta turhaan. 

Eri mies.

Minä en halua olla tyly ihmisille, e

Ilmeisesti AP:n puoliso tuntee mustasukkaisuuden hyvin rajoittavana, ja on sitten nähnyt paremmaksi olla kertomatta AP:lle kaverisuhteisaan. Tämä ei AP välttämättä kerro siitä että puolisollasi olisi ongelma, koska sinä olet se jonka käytöksestä johtuen hän ei halua kertoa sinulle tuttavistaan. Niin tai näin, ei kuulosta terveeltä parisuhteelta ja jos ei tule mitään muutosta niin ennustan teille suhteen melko nopeaa loppua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on, että jokaisella on määräysvalta tasan tarkkaan itseensä.

Jos kumppanin käytös tai olemus ei miellytä, ei kannata olla suhteessa. Mutta toisen kontrollointiin, pakottamiseen ja "muuttamiseen" ei ole eikä tule mitään oikeutusta, ikinä.

Mustasukkaisuus ei ole kohteen ongelma. Se on sinun ongelmasi. Voit hallita sitä käsittelemällä ja tutkimalla tunteitasi.

Kyllä se mustasukkaisuus voi olla kohteen ongelma.  Moni aiheuttaa mustasukkaisuutta tiedostamatta. Silloin mustasukkaisuus ei ole aiheetonta. Silloin kohde joutuu miettimään pystyykö ja haluaako muuttua.

Kyllä se on kohteenkin ongelma ja vastuu omasta käytöksestään. Ja on hyvinkin reilua hänelle kertoa että jos ei tilanne ja sinun käytöksesi muutu, niin ero tulee. Silloin hänelle jää se mahdollisuus korjata toiminta

Näin mäkin sen nään. Mun mielestä olis melko tyhmää vaan lähteä antamatta mahdollisuutta muuttua tai muuttaa asioita.  

Jokainen kuitenkin vastaa itse teoistaan ja siitä miten käyttäytyy ja jokainen voi itse esimerkiksi jatkossa päättää toistaako samoja virheitä.

135 miksi minulle ei ole ongelma puolisoni kaveri suhteet jotka perustuvat pyyteettömyyteen?

Miksi ainoastaan nämä suhteet aiheuttavat ongelmia ja valehtelun tarvetta jossa kaveri on rakastunut puolisooni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet mustasukkainen? Tee sille jotain, sulla on itsessäsi ongelma.

Olen ja olen yrittänytkin tehdä asialle jotain käymällä terapiassa.  Mikä on ollut hyödytöntä koska terapeutitkin ovat olleet sitä mieltä että mustasukkaisuus on aiheellista joissakin tapauksissa.

Noin sanoessaan terapeutit pyrkivät rohkaisemaan sinua huomaamaan, että tämä suhde ei ole sinulle hyväksi.

Kyllä olen sisäistänyt tämän vihjeen. Eräs terapeutti sanoi suoraan että nyt on kyllä parisuhteen väärä osapuoli hakemassa apua jos ei ymmärrä miksi koet mustasukkaisuutta.

Tämä kävi minullakin mielessä. Voi hyvin olla, että miehesi näyttää vihreää valoa näille naisille ja ehkä on suuteluakin jo ollut. Harvemmin naiset jäävät roikkumaan, jollei ole annettu ymmärtää jotakin. 

Mä veikkaan, että puolison vaihto on ainut vaihtoehto. Hän selkeästi nauttii siitä, että saa miehet ihastumaan itseensä. Raja kun menee juuri siinä, että jatkaa tai yllyttää kun huomaa toisen ihastumisen. Itse olen kyllä joutunut blokkaamaan miehiä vastaavassa tilanteessa kun kohtelias kieltäytyminen ei ole riittänyt. Osa miehistä vaan luulee että olen ihastunut kun olen ihan normiystävällinen eikä kykene ymmärtämään totuutta. 

Rehellisesti hyväksy totuus. Sun nainen ei pysty uskollisuuteen. Ansaitset ja saat varmasti parempaa.