Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vol. 3. Muita nepsyjä, joita ärsyttää nykyinen ilmapiiri aiheesta?
27.02.2024 |
En ehtinyt nähdä alkuperäisiä ketjuja, mutta kiinnostaa aihe.
Itselläni on diagnosoitu dysfasia lapsena ja myöhemmin Asperger. Varmaan täyttäisin myös ADHD kriteerit, mutta kukapas nykyään ei... Minulla on suht vaikea oirekuva sikäli, että sosiaalinen elämä on olematonta (ml. parisuhteet) ja työelämään osallistun vain hyvin rajallisesti. Osin As-oireiden takia puhkesi myös mielisairaus, joka vei eläkkeelle. Samalla menetin ajokortinkin. Arki on selviytymistä. Minusta ei välittömästi välttämättä näy arkisessa kanssakäymisessä outous, mutta todellakaan en osaa"maskata" sillä lailla että olisin päässyt mihinkään kaveriporukoihin, työpaikan kahviporukkaan (olin naisvaltaisella hoitoalalla joka oli ihan sopimaton ylipäänsä), seurusteluelämään yms. Usein se epäonnistuu myös ihan normi tilanteissakin, koska tulee väärinymmärryksiä jatkuvasti ja kuulen että minua pidetään outona. Ja kuormitun paljon. Vanhemmat ovat kuolleet ja veljeä näen kerran vuodessa, sukulaisia en jaksa tavara koskaan. Kavereitavöhän useammin.
Ärsyttää siis nämä somettajat, julkkikset ym. joilla kaikilla nyt yhtäkkiä on autismi ja useimmilla myös ADHD, vaikka mitään ongelmia nämä eivät näköjään ole elämässä aiheuttaneet ja ovat onnistuneesti "maskanneet" kolmekymppiseksi asti. Jopa siis niin onnistuneesti, että ovat kaveriporukan suosituimpia, puolisoita riittänyt, hyvä työmenestys, bileitä esitellään Suomessa yms. Tuntuu että diagnoosi on pelkkä julkisuustemppu (diagnoosin oikeutta mä en sen sijaan kyseenalaista, koska tiedän että sen saa helposti).
Vanhoillakoulukiusaajillakin on nyt autismidiagnoosi, jota hehkuttavat somessa, siellä yhtäkkiä on melttaria ja stimmailua. Kaikki yhtäkkiä käyttävät tasan samoja sanoja kun kertovat diagnoosista ja ylipäänsä ilmentävät ihmeellistä massa-ajattelua. Ja noi kiusaajat teki omasta elämästä hirveää jakiysasicat mua juuri autismioireiden takia, joita nyt esittävät. Siis siltä ainakin näyttää. Musta he maskaavat autismia.
Kommentit (609)
Vierailija kirjoitti:
En ole nepsy, mutta katoaisipa sana "nepsy" yhtä nopeasti kuin se ilmestyi.
Myös nentti ja normo kuuluvat samaan kategoriaan, jonka toivoisi katoavan sinne mistä tulikin, välittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi sanoa, että on saanut oireet pois haittaamasta elämää. Diagnoosin mukaan oireet ovat muutakin kuin jokin epämääräinen tunne jossain mielen taka-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on tuo ketju "Te joilla on kissoja". Pitäisiköhän mennä sinne selittämään että minulla ei ole kissoja enkä halua, ja kyselemään että miksi te vihaatte koiria?
Minusta tää keskustelu on ollut silmäavaavaa ainakin mulle normoiksi haukutulle. Haluatteko, että avaan oman ketjun, jossa voimme kysellä teiltä näitä vähän tyhmiä ja naiivejakin kysymyksiä? Vuoropuhelu on tärkeää ja auttaa meitä ymmärtämään toisiamme, jos jotenkin olemme tässä muka eri puolilla. Itse ainakin olen lähinnä ihmeissäni ja tietämätön siitä, miltä se nepsyys tuntuu, miten se näkyy arjessa, ja etenkin: miten meidän normojen kannattaa reagoida, jotta emme ainakaan pahentaisi oloanne.
YouTubessa esitellään käsitettä double empathy. Eli autisti yrittää ymmärtää, mitä "muut" haluavat ja
Jos yrittää ymmärtää, mitä muut haluavat ja toimia sen mukaan, kannattaa kysyä suoraan. Jos pelkästään tekee omia tulkintaan toisten ilmeistä ja rivien välistä, se on pelkkää aivoluteilua. Toimintatapa kuulostaa pikemminkin sellaiselta mitä epävakaat tekevät. Kuvittelevat muiden pikkuisista ilmeistä jotain ja ajattelevat että kaikki liittyy heihin itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nepsy, mutta katoaisipa sana "nepsy" yhtä nopeasti kuin se ilmestyi.
Myös nentti ja normo kuuluvat samaan kategoriaan, jonka toivoisi katoavan sinne mistä tulikin, välittömästi.
Nää termit ärsyttää mua paljon enemmän kuin nepsy, joka ärsyttää sekin jumalattomasti. Se on sitä me-te kulttuuria ja turhan usein noita käytetään enemmänkin alentuvalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nepsy, mutta katoaisipa sana "nepsy" yhtä nopeasti kuin se ilmestyi.
Myös nentti ja normo kuuluvat samaan kategoriaan, jonka toivoisi katoavan sinne mistä tulikin, välittömästi.
Samoin tämä "neuroepäyypillinen". Ei ole mitään "tyypillistä" neuroa (?) johon verrattuna keksittymisoireilu tai sosiaalinen kömpelyys tekisi "neurosta" epätyypillisen. Minulla on lievä aivovamma ja epilepsia, sillä perusteella varmaan olen neuroepätyypillinen ihan oikeasti. Mutta ADHD:ta ei voi todeta aivoista, eli koko termi on siinä merkityksessä aivan mieletön. Se on korkeintaan psykoepätyypillisyyttä jos jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi sanoa, että on saanut oireet pois haittaamasta elämää. Diagnoosin mukaan oireet ovat muutakin kuin joki
Jos mitään oireita / haasteita ei ole ja kaikki on mahtavasti, silloin ei ole kyse autismista /adhd:sta tai maskaamisesta. Joten silloin on turha puhua, että esim autismi olisi tahdonvoimalla tsempattu pois elämästä. Sitä ei alunperinkään ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi sanoa, että on saanut oireet pois haittaamasta elämää. Diagnoosin mukaan oireet ovat muutakin kuin joki
Enpä usko, että kukaan diagnoosin saanut on onnistunut samaan noita kaikkia. Minulta ainakin puuttuu useampi, silti ulospäin näyttää, että olen suoriutunut loistavasti elämästä. Ja koko elämän ollut mukana olo, että on yksin vieraalla planeetalla. Hyvinä hetkinä siellä on joku ystävä mukana samassa kuplassa, mutta integroitunut ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nepsy, mutta katoaisipa sana "nepsy" yhtä nopeasti kuin se ilmestyi.
Myös nentti ja normo kuuluvat samaan kategoriaan, jonka toivoisi katoavan sinne mistä tulikin, välittömästi.
Nää termit ärsyttää mua paljon enemmän kuin nepsy, joka ärsyttää sekin jumalattomasti. Se on sitä me-te kulttuuria ja turhan usein noita käytetään enemmänkin alentuvalla tavalla.
Normo ja nentti ovat turhia sanoja, nepsy taas foneettisesti ruma, voisi olla paremmin sointuva, kauniimpi sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nepsy, mutta katoaisipa sana "nepsy" yhtä nopeasti kuin se ilmestyi.
Myös nentti ja normo kuuluvat samaan kategoriaan, jonka toivoisi katoavan sinne mistä tulikin, välittömästi.
Samoin tämä "neuroepäyypillinen". Ei ole mitään "tyypillistä" neuroa (?) johon verrattuna keksittymisoireilu tai sosiaalinen kömpelyys tekisi "neurosta" epätyypillisen. Minulla on lievä aivovamma ja epilepsia, sillä perusteella varmaan olen neuroepätyypillinen ihan oikeasti. Mutta ADHD:ta ei voi todeta aivoista, eli koko termi on siinä merkityksessä aivan mieletön. Se on korkeintaan psykoepätyypillisyyttä jos jotain.
ADHD:n voi todeta aivoista. Toki on muitakin syitä, jotka voivat aiheuttaa samanlaista lopputulosta.
Minä ymmärtäisin, että neurotyypillinen tarkoittaa vaihteluvälin sitä osuutta, jonka voidaan katsoa suoriutuvan elämästä riittävällä tasolla ja laadulla. Kun neuro-ominaisuudet pilaavat elämän, niiden voidaan katsoa olevan neuroepätyypillisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi sanoa, että on saanut oireet pois haittaamasta elämä
Sama, esim töissä ihmiset voi luulla että olen supersuoriutunut elämässä. Käytännössä olen juuri ja juuri rämpinyt eteenpäin, elämäni on murto osan murto osa siitä mitä sen "pitäisi olla" ja olen juuri about syrjäytymässä lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi sanoa, että on saanut oireet pois haittaamasta elämä
Kuinka monella ei muka ole ollut mitään haasteita elämässä? Useimmilla on niitä koko ajan. Esim. työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa ja raskasta tavallisestikin. Jotkut eivät ota lemmikkieläintäkään, koska perheen ja työn lisäksi se kuormittaisi liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi san
Sama, esim töissä ihmiset voi luulla että olen supersuoriutunut elämässä. Käytännössä olen juuri ja juuri rämpinyt eteenpäin, elämäni on murto osan murto osa siitä mitä sen "pitäisi olla" ja olen juuri about syrjäytymässä lopullisesti.
Sama, paitsi syrjäydyin jo, eikä ympäristö hahmota sitä vieläkään. Olen nyt vaan heidän silmissään valitettavasti sattunut masentumaan/ saamaan burn outin.
Pidetään itsellisenä, menestyneenä ikisinkkuna, jonka vastaan ei ole osunut riittävän hyvää miestä jostain kohtalon oikusta.
Koulu/opiskelukavereista, joiden kanssa olin samalla viivalla tai parempi, on tullut toimtusjohtajia, erityisasiantuntijoita, pörssiyhtiön hallituksen jäseniä jne. Minusta ei. Minulle on annettu ylennyksiä ja eteämisiä pyytämättä -> burn out ja on vaan ihmetelty, miksen ole vaikka missä, koska olen niin superfiksu ja miellyttävä.
Kukaan ei näe sitä, etten ole sosiaalisissa piireissä, koska en ole niissä. Varmaan kaikki kuvittelevat, että olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi san
Kuinka monella ei muka ole ollut mitään haasteita elämässä? Useimmilla on niitä koko ajan. Esim. työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa ja raskasta tavallisestikin. Jotkut eivät ota lemmikkieläintäkään, koska perheen ja työn lisäksi se kuormittaisi liikaa.
Kun minulle on sanottu näin, olen ladellut elämästäni ne faktat, joita ei tule ajatelleeksi, koska näytän normaalilta. Tämä maa ei olisi enää pystyssä, jos kaikki olisivat kuten minä. Haasteillakin ja väsymisillä on eri tasoja.
Minä en ole onnistunut sovittamaan työtä ja vapaa-aikaa lainkaan. Enkä ole pystynyt perheellistymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman elämän kokemus normaali vs. nepsy (aaaarrghghghghg)
Normaalissa elämässä on vähän haastavaa yhdistää työ ja vapaa-aika, ollaan väsyneitä. Väännetään 40 vuotta duunia, hankitaan lapsia, harrastukset sun muut. Elämä pyörii.
Nepsynä juuri ja juuri selviää töissä 3 kk jonka jälkeen on pakko lopettaa koska on täydellisessä romahtamispisteessä kuormituksen vuoksi. Ajatus olla normaalissa kokoaikatyössä vuosi saati 10 vuotta, 30 vuotta on täydellinen mahdottomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu so
Mulla läheiset selittää että olen laiska ja saamaton ja siksi en ole saanut elämässä aikaseksi niinkuin pitäisi. "Jos nyt edes vähän yrittäisit ja koittaisit."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi sanoa, että on saanut oireet pois haittaamasta elämää. Diagnoosin mukaan oireet ovat muutakin kuin joki
Jos onnistuu. Kuka kirjolainen on onnistunut? Miksi edes hakisi diagnoosia, jos mitään ongelmaa ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi san
Kuinka monella ei muka ole ollut mitään haasteita elämässä? Useimmilla on niitä koko ajan. Esim. työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa ja raskasta tavallisestikin. Jotkut eivät ota lemmikkieläintäkään, koska perheen ja työn lisäksi se kuormittaisi liikaa.
Jos kokee elämänsä liian kuormittavaksi, kannattaa mennä lääkäriin. Voi olla masennusta, neuro-ongelmaa, traumoja, liiallisia vaatimuksia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi san
Kuinka monella ei muka ole ollut mitään haasteita elämässä? Useimmilla on niitä koko ajan. Esim. työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa ja raskasta tavallisestikin. Jotkut eivät ota lemmikkieläintäkään, koska perheen ja työn lisäksi se kuormittaisi liikaa.
Sinulla kuitenkin on se perhe ja työ, joiden kanssa taiteilet? Ja työkykyäkin vielä? Jos sinulla on liian haasteellista selvitä siitä, sinulla varmaan on työterveyshuolto, mihin voit mennä esittämään huolesi. Jos he ohjaavat sinut edelleen, sinulla luultavasti on jotain erityiskuormitusta elämäntilanteessasi tai stressinsietokykysi kanssa. Jos eivät, ne ovat elämän normaaleja haasteita.
Noin niin kuin karrikoidusti se menee noin. Jäin pitkälle sairaslomalle töistä masennuksen vuoksi. Näytin päällepäin suht terveeltä tai keskiverrolta. Huomasin, että joitain ärsytti se, koska olivat itse kuormittuneita. Mietin silloin, että heillä on ihan sama mahdollisuus kuin minulla. Mennä lääkäriin kertomaan oireistaan ja elämäntilanteestaan. Ei noita asioita ratkaista missään pihatuomioistuimessa mutu-periaatteella, että kaikillahan on ja jokainen joutuu ja kukaan ei...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tuo maskaus toimisi muissakin sairauksissa :/ että voisi vain älyllä ja tahdonvoimalla vähän tsemppaamalla saada oireet pois näkyvistä ja haittaamasta elämää...
Olet ymmärtänyt väärin. Niitä ei saa pois haittaamasta elämää, vaikka ne saisi pois näkyvistä enemmän tai vähemmän. Siinä on sitten sen alkuperäisen haitan lisäksi jatkuva kuormitus. Ikään kuin pitäisi juosta maratoni työntäen samalla kottikärryllistä hiekkaa. Joku pääsee maaliin, joku ei. Kaikki kuitenkin kuormittuvat enemmän kuin se, joka juoksee ilman kuormaa.
Jos onnistuu pärjäämään hyvin elämässä (opinnot, työpaikka, ystävät, parisuhde, perhe, harrastukset, muu sosiaalinen elämä, arki) niin kyllä minusta voi san
Kuinka monella ei muka ole ollut mitään haasteita elämässä? Useimmilla on niitä koko ajan. Esim. työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi olla vaikeaa ja raskasta tavallisestikin. Jotkut eivät ota lemmikkieläintäkään, koska perheen ja työn lisäksi se kuormittaisi liikaa.
Omat haasteet ovat sillä tasolla, että tuli kertalaakista eläkevakuutuksesta hyväksytty kuntoutustukipäätös. Koen aika loukkaavana sen, että rinnastat omat haasteesi omaan tilanteeseeni. Joo, eikä se neuroepätyypillisyys poista niiitä elämän muita haasteita, joita jokaisella on, päin vastoin usein lisää niitä, koska niiden myötä on moninkertainen riski joutua uhriksi väkivaltaiseen parisuhteeseen, seksuaaliväkivallan kohteeksi, avioeroihin, aviottomuuteen, ADHD:n myötä elämän sotkemiseen ties millä tavalla jne.
Alue: Aihe vapaa
En ole nepsy, mutta katoaisipa sana "nepsy" yhtä nopeasti kuin se ilmestyi.