Lue keskustelun säännöt.
Luetellaan miten aikuiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla hienovaraisesti
26.02.2024 |
Luetellaan tähän ketjuun, miten aikuiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla hienovaraisesti (niin että sitä on vaikea tunnistaa kiusaamiseksi)
Kommentit (378)
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te saa suutanne auki töissä?
En koska kiusattu eskarista lähtien koko elämän joten jos joku mua kiusaa niin lähden menemään. Onneksi alalla riittää töitä ja voi valita työpaikkansa. Ei ole minun asiani kasvattaa aikuista ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes yritä mennä sellaiseen porukkaan, jossa on tätä ulossulkemista, koska en halua viettää aikaani sellaisten ihmisten kanssa. Menen vain silloin, jos joku mukava ihminen tai porukka pyytää tai johon koen voivani itsekin lyöttäytyä mukaan. Minulle riittää ihan hyvin tällainen vuorovaikutus silloin tällöin. Ei sen tarvitse olla jokapäiväistä eikä edes jokaviikkoista. Varsinkin kun kaikki osastollani työskentelee nykyään enimmäkseen etänä. Ja onneksi on etätyömahdollisuus. En jaksaisi enää yhtään kaikkea niitä typeriä kiusanteon muotoja, joita on lueteltu tässä ketjussa.
Sairaalloinen kyttääminen missä milloinkin olen työaikana. Perään soittelu jos en ole palvelutalossa. Näin Sote-alalla. Otin hatkat koko puljusta ja esinais eukosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te saa suutanne auki töissä?
En koska kiusattu eskarista lähtien koko elämän joten jos joku mua kiusaa niin lähden menemään. Onneksi alalla riittää töitä ja voi valita työpaikkansa. Ei ole minun asiani kasvattaa aikuista ihmistä.
Siinähän sitten juokset karkuun koko lopun elämän. Olisiko vähän helpompi tapa vaikka hakeutua terapiaan, niin tuota lapsuuden traumaa pääsisi käsittelemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te saa suutanne auki töissä?
En koska kiusattu eskarista lähtien koko elämän joten jos joku mua kiusaa niin lähden menemään. Onneksi alalla riittää töitä ja voi valita työpaikkansa. Ei ole minun asiani kasvattaa aikuista ihmistä.
Eli ulkoistat ongelman seuraavalle, mistä ihminen tietää käyttäytyvänsä huonosti jos kukaan ei sano
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suoraan sanottuna nautin etätyöskentelystä.
Ja se chatti jonka luulet olevan tiimin virallinen chatti koska sulle se on niin esitelty, on sellainen jossa sun kysymyksiin, jopa työaiheisiin ei kukaan vastaa? Kaks tai kolmekin kertaa voi ajatella, että muilla on kiire, mutta viidennen kerran jälkeen alkaa jo miettiä muutakin syytä. Ennen lähtöä laskin, että mun työaiheisiin kysymyksiin ei oltu vastattu 8 kuukauteen kertaakaan. Muiden kysymyksiin saattoi tulla vastaus saman tien. Myöskään one-to-one-chatteihin ei vastattu tai saatettiin kysyä viikon päästä, onko joku asia vielä relevantti, kun hyvin tiedettiin, että ei se enää ole.
Onko tommonen oikeasti normaalia ja että kaikki vika on mussa?
No soititko niiden viestien perään vai miten toimit? Kyllähän tiiminvetäjän tulee viimeistään reagoida, jos ihmiset eivät vastaa viesteihin. Tai sanoitko asiasta palaverissa, että toivoisit, että viesteihin ehdittäisiin vastata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen nähnyt työhistoriani aikana varmaan kaikki mahdolliset kiusaamisen muodot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te saa suutanne auki töissä?
En koska kiusattu eskarista lähtien koko elämän joten jos joku mua kiusaa niin lähden menemään. Onneksi alalla riittää töitä ja voi valita työpaikkansa. Ei ole minun asiani kasvattaa aikuista ihmistä.
Eli ulkoistat ongelman seuraavalle, mistä ihminen tietää käyttäytyvänsä huonosti jos kukaan ei sano
Ajattelitko, että työkaverin tehtävä on kasvattaa aikuista ihmistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te saa suutanne auki töissä?
En koska kiusattu eskarista lähtien koko elämän joten jos joku mua kiusaa niin lähden menemään. Onneksi alalla riittää töitä ja voi valita työpaikkansa. Ei ole minun asiani kasvattaa aikuista ihmistä.
Siinähän sitten juokset karkuun koko lopun elämän. Olisiko vähän helpompi tapa vaikka hakeutua terapiaan, niin tuota lapsuuden traumaa pääsisi käsittelemään?
Hyvin elämäni on mennyt, nyt hyvässä työpaikassa:) Edellisessä kaikki oli mätäpäitä. Ei sellaisessa seurassa tarvitse olla missä ei viihdy jos vaihtoehtoja on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mistä te ette pidä ei todellakaan ole kiusaamista. Kaikkien kanssa ei tarvitse lounastaa jos ei halua, siinä ei ole mitään kiusaamista.
No ei tuo nyt työpaikan ilmapiiriä parannakkaan. Mielestäni koko porukka samaan aikaan lounaalle. Eri asia, jos ei halua tulla, mutta kysytään mukaan kuitenkin.
Ja entä, kun yksi nirso haluaa aina Hesburgerin, yksi kalafriikki kalaravintolaan ja vegaani kasvispaikkaan? Ja yksi haluaa jo yhdentoista aikaan syömään ja toinen valittaa, ettei silloin vielä ole nälkä?
Tää on näissä porukan ulkopuolelle jättäjissä aina se vastareaktio. Kun ulkopuolelle jätetty työntekijä nostaa kissan pöydälle ja toteaa, että suljettu kaveriklikki aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta, niin tämä koitetaan laittaa uskomaan, että hän se tässä on kohtuuton. Esitetään tyhmää, keksitään näitä ihmeellisiä skenaarioita, muka ymmärretään väärin ja olkiukkoillaan. Hienovarainen kiusaaminen onkin vaikea kitkeä juuri siksi, että se on helppo selitellä joksikin ihan muuksi:
"Mulla on aika ulkopuolinen fiilis tällä työpaikalla. Te kuusi ootte niin tiivis porukka että teihin on vaikea tutustua. Ootte aina niin hitsautuneet yhteen että mukaan on vaikea päästä."
"Ai meinaatko et mä en sais käydä Liisan kanssa kahvilla ilman että pyydän koko työporukkaa mukaan? Hengaatko sä muka vapaa-ajallasi kaikkien työkaveriesi kanssa? Yritätkö sä kontrolloida mun ihmissuhteita?!"
No, en yritä. Haista paska
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te saa suutanne auki töissä?
En koska kiusattu eskarista lähtien koko elämän joten jos joku mua kiusaa niin lähden menemään. Onneksi alalla riittää töitä ja voi valita työpaikkansa. Ei ole minun asiani kasvattaa aikuista ihmistä.
Eli ulkoistat ongelman seuraavalle, mistä ihminen tietää käyttäytyvänsä huonosti jos kukaan ei sano
Ajattelitko, että työkaverin tehtävä on kasvattaa aikuista ihmistä?
Ei? Vaan kannattaa kertoa esimiehelle aina näistä, kuuluu hänen tehtäviinsä
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te saa suutanne auki töissä?
Minä olen maininnut epäreiluista työolosuhteista ja kiusaamisesta kolme kertaa, siihen päälle vielä viiden muun kollegan lukuisat valitukset. Pomo ei saa itse suutaan auki ja pistettyä kiusaajaa ruotuun, pitää häntä ilmeisesti liian tärkeänä.
Sen sijaan, että kiusaamiseen puututtaisiin, meillä annetaan muiden työntekijöiden lähteä; puolentoista vuoden aikana kaksi on irtisanoutunut kiusaamiseen liittyvistä syistä. Erityisesti toista irtisanoutuneista tämä työpaikan kiusaaja piinasi kunnolla ja näkyvästi viiden vuoden ajan.
Uusi työ etsinnässä mullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää roikkuko niissä kiusaajissa ja odottako heiltä mitään. Kulkekaa täysin itsenäisesti pää pystyssä ja käyttäkää niitä kanavia, joiden tiedätte toimivan. Sanokaa välillä jotakin ääneen jostakin epäkohdista, silleen vähän sarkastinen huvittuneesti. Eli nostakaa itsenne sen tilanteen yläpuolelle olematta kuitenkaan varsinaisen ylimielisiä. Toimii!
Sotealalla on omat klikit. Kun tulet ulkopuolisena töihin, jäät ulkopuoliseksi. Jos oikeasti haluat auttaa vanhuksia, joudut kiusatuksi. " Ihme hikipinko, työhullu". Nämä röökiporukat hallitsevat kaikkea. Esimiehet eivät uskalla sanoa heille vastaan. Nämä laiskat, ylipainoiset vakituiset istuvat läskiperseillään ja työntävät kaikki raskaimmat hoidettavat sijaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa luettavaa 😳
Onko kaikissa tapauksissa kyseessä matalapalkkainen, naisvaltainen ala??
Itse en ole tällaiseen törmännyt, vaikka olen useammassa työpaikassa ehtinyt olla. Tosin suurin osa korkeammin koulutettuja. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ylimpiä ystäviä mutta työasiat sujuu asiallisesti ja ammattimaisesti.
Mun pitkä tarina on tossa pari viestiä ylempänä ja kyseessä valtion virasto, jossa on sukupuolijakauma on 40/60, miehiä enemmän ja oikeastaan kaikki yliopistokoulutettuja.
Miehet varsinkin olettaa, että ihmiset ovat itse oma-aloitteisia ja aktiivisia. Yleensä miesten porukkaan on kyllä helpompi mennä, jos jutut menee yhtään yhteen. Mutta vaatii sen, että menee vaan eikä koko ajan oleta jonkun pyytävän mukaan.
Olen työskennellyt naisvaltaisella alalla ja nyt miesvaltaisella. Miehet on pahempia juoruakkoja, valehtelijoita, vihjailijoita ja ilkeitä monessa suhteessa. Naismaisuus on iso osa miesten kanssa työskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Ja se chatti jonka luulet olevan tiimin virallinen chatti koska sulle se on niin esitelty, on sellainen jossa sun kysymyksiin, jopa työaiheisiin ei kukaan vastaa? Kaks tai kolmekin kertaa voi ajatella, että muilla on kiire, mutta viidennen kerran jälkeen alkaa jo miettiä muutakin syytä. Ennen lähtöä laskin, että mun työaiheisiin kysymyksiin ei oltu vastattu 8 kuukauteen kertaakaan. Muiden kysymyksiin saattoi tulla vastaus saman tien. Myöskään one-to-one-chatteihin ei vastattu tai saatettiin kysyä viikon päästä, onko joku asia vielä relevantti, kun hyvin tiedettiin, että ei se enää ole.
Onko tommonen oikeasti normaalia ja että kaikki vika on mussa?
No soititko niiden viestien perään vai miten toimit? Kyllähän tiiminvetäjän tulee viimeistään reagoida, jos ihmiset eivät vastaa viesteihin. Tai sanoitko asiasta palaverissa, että toivoisit, että viesteihin ehdittäisiin vastata?
Kysyin uudestaan, joskus soitin, mutta meidän työssä on usein niin, että puhelimeen on oikeasti hyvin vaikea vastata. Puhuin tiiminvetäjälle, puhuin palavereissa. Mutta mitä tiiminvetäjä oikein voi, kun kyllähän kaikkeen aina löytyi selitys. Että en vaan huomannut, oli kiire, luulin, että Repa hoitaa, luulin että asia ei koske mua...
Samassa lafkassa edellisessä tiimissä oli ihan normaalia. Ikinä ei tarvinnut kysyä perään työasioita tai olla yksin jos ei halunnut. Sama nykyisessä työssä.
Tommonen totaalinen ulossulkeminen on pahempaa kuin avoin aggressio, koska siihen voisi sentään reagoida. Nyt ei ole oikein mitään muuta kuin epämääräinen, hankala olo jossa alkaa kyseenalaistaa itseään ja omaa käytöstään.
Joku puhui tuolla että työkkäri painostaa alalle minne ei halua enää juurikin kiusaamisen vuoksi. Onko kukaan teistä sanonut työkkärille työpaikkakiusaamisesta?
Oma tilanne on se että lähdin koeajalla palkkatukitöistä ja painostaa nyt koko ajan saman työpaikan alaisuuteen vaikka olen sanonut että ei soveltunut minulle. Kiusaamisesta en puhunut. En tiedä miksi, jostain syystä häpeän ja tuntuu että vika oli minussa ja pelkään että työkkäri ottaa yhteyttä työpaikkaan ja sitten asia leviää ja saan heittää hyvästit alan töille täällä. Koska taatusti minut mustamaalataan, koska siihen oli viitteitä jo aiemmin.
"Mulla on aika ulkopuolinen fiilis tällä työpaikalla. Te kuusi ootte niin tiivis porukka että teihin on vaikea tutustua. Ootte aina niin hitsautuneet yhteen että mukaan on vaikea päästä."
"Ai meinaatko et mä en sais käydä Liisan kanssa kahvilla ilman että pyydän koko työporukkaa mukaan? Hengaatko sä muka vapaa-ajallasi kaikkien työkaveriesi kanssa? Yritätkö sä kontrolloida mun ihmissuhteita?!"
No, en yritä. Haista paska
No ei kai nyt kukaan noin sano suoraan syyttämällä, väkisinkin siihen tulee vastateaktio. Vaan ihan näin "Olisi joskus kiva mennä yhdessä syömään, mutta ymmärrän, että aina ei ole järkevä mennä samaan paikkaan. Kävisikö huomenna se kalapaikka?" "Sähän Maija olit just siellä Meksikossa, tulisitko samaan aikaan kahville, niin kuulisin meidän reissua varten vinkkejä" "Vitsi, kun teillä on paljon yhteistä, kiva, että teillä näyttää olevan paljon yhteistä. Tuo pyöräily muakin kiinnostaa"
No kuka tahansa täysjärkinen olisi mennyt kysymään asiasta ja ilmoittanut, ettei noin kuulu toimia. Sen jälkeen vaatinut esimieheltä, että asia käsitellään.