IVF/ICSI vko 5
Heissan!
Löytyisikö IVF/ICSI seuraa viikolle 5? Meillä on nyt ihka ensimmäinen IVF-hoito alkanut ja viikolle 5 on suunniteltu punktio ja siirto. Olemme TAYS:issa hoidossa. Olisi tosi kiva saada jännäilyseuraa! Meillä tehdään hoito pitkän kaavan mukaan ja nyt on menossa jo 18. Synarela-sumutuspäivä. Aloitin sumut siis viime kierron 21. päivä eli 29.12. Liekö pitkään sumutteluvaiheeseen syynä oma ja lääkärinkin endoepäilys kipujen perusteella? Sellaisesta olen lukenut täältä palstalta¿ Anyway, ylihuomenna keskiviikkona on eka ultra eli vissiin nollaultraksi kutsuttu tarkastus. Toivottavasti sumut olisivat tehonneet mutta täytyy sanoa että tutuntuntuisia kipristyksiä tuolla alavatsassa on sumuista huolimatta ilmennyt. Ihan kuin siellä olisi ¿luvatonta aktiviteettia¿, heh.
Sumuista ei ole ollut niin pahoja sivuoireita kuin olen pelännyt. Kuumia aaltoja ja päänsärkyä päivittäin kyllä, mutta en ole ollut läheskään niin ärtynyt kuin tosiaan pelkäsin. Sumuttelun alussa oli kyllä sellaisia känkkäränkkä-päiviä mutta taisivat olla vain PMS-oireita. Mutta menkat eivät ole vieläkään loppuneet täysin, nyt on jo kp 7! Yleensä ne kestää kokonaisuudessaan 4 päivää mutta nyt sitten edelleen tuhruttaa. Onko kellään muulla Synarela saanut pitkiä menkkoja aikaiseksi?
Taustatietoja meistä vielä sen verran, että yritystä on ollut nyt tasan 3 vuotta eikä yhtään plussaa olla saatu. Olemme kokeilleet clomeja muutamassa kierrossa (ohensi kohdun limakalvoa - ei hyvä) sekä tehneet yhteensä 4 inssiä - negoja kaikki. Viimeisimmässä inssissä oli lääkkeenä Menopur eli piikityskokemusta löytyy nyt tätä IVF:ää varten.
Olemme vielä ainakin täysin selittämättömiä mutta saa nähdä saadaanko ongelmaan lisävalaistusta nyt tästä hoidosta. Toivottavasti ja mielellään sellaista johon löytyy ratkaisu. No kilpirauhasen vajaatoiminta löytyi kesällä ja elokuusta asti olen syönyt tyroksiinia. Arvot ovat normalisoituneet hienosti, joten se on hieno juttu se. Tuskin on kuitenkaan lapsettomuuden syynä koska kierrot olivat vajaatoiminnasta huolimatta säännöllisiä eikä plussaa olla saatu lääkityksen alettuakaan.
Hoitoseuraa kaipaillen, Lilium
Kommentit (130)
Hauska kuulla että plussaa tuli!
mi-ia: Jaksamista ja tsemppiä (mahdollisiin) uusiin hoitoihin.
Daran
Sä teit sen, Santes! Onnea ihan äärettömän paljon!!! Oletpa kyllä varsinainen onnentyttö! On varmaan päivä mennyt pää pilvissä? Tulehan kertomaan lisäkuulumisia kun ehdit... Meinaatko mennä veritestiin, nyt kun voisi olla mahdollisuus tupliinkin? IIK, jännää! Mulla muuten olis tosi varma olo sun plussaamisesta.
Sitten mi-ialle todella suuret pahoittelut. Nuo luget ei taida tosiaankaan pitää menkkoja poissa kun sullakin jo alkoivat. Tosin lienee yksilöllistä... Nyt vaan hellit itseäsi mahdollisimman monella tapaa ja sitten jossain vaiheessa PAS suunnitelmiin. Sillä voi tärpätä yhtä hyvin, esim. Santesin esikoinenhan on tärpännyt PAS:illa (kävin äsken vilkaisemassa aiempia tekstejä...). Paljon voimia jatkoon siis!
Itsellä menossa ihan hirmuinen trilleri. Pelkään todella kovasti menkkojen alkavan hetkellä minä hyvänsä. Aamulla heräsin ennen kellonsoittoa kovaan alaselkäkipuun joka on tuttua ennen menkkoja, myös kohdunsuulle juili menkkamaisesti. Tuo meni sitten ohi asentoa vaihtamalla mutta muuten menkkamaiset aallot ovat tulleet ja menneet pitkin päivää. Ihan hirveitä nuo veskikäynnit! Ihan kuin enää luget pitäisi vuotoa poissa ja kohta pääsisi todellinen niagara valloilleen.
Toisaalta, edelleen välillä pistelee/vihlasee omituisesti munasarjoihin ja ihan alavatsaan, välillä samaan tyyliin kuin koko ajan siirron jälkeen on tehnyt ja välillä tosi menkkamaisesti. Sitten joitakin kertoja on pistänyt kainaloon ihan oudosti ja lounaalla meinasi tulla oksu viimeistä lohenpalaa mutustellessa. Tässä nyt vaan taitaa psyyke tehdä temput, kaikki on vaan toiveitten aikaan saamaa ja huomenna saadaan kuulla puhelimessa se negatulos. Huoh. Tai sitten vuoto alkaa ihan näillä näppäimillä ja se on sit siinä... Lämpöjä en todellakaan uskalla mitata. Veritestiin menen kyllä joka tapauksessa.
No mutta, ei tässä auta kuin ottaa vastaan se mitä annetaan ja yrittää sitten jatkaa elämää sen mukaan. Tulen ilmoittamaan itsestäni sitten huomisiltana, pidättehän peukkuja pliis!!!
Lilium, pp 13
Voi mi-ia, pahoitteluni teille. Tunne on aivan kamala. Teillähän jäi yksi pakkaseen, jospa se kaveri sitten kiinnittyy seuraavassa hoidossa. Kuten Lilium sanoi, minunkin ensimmäisen raskaus alkoi pas:ista, eli yritän sanoa että pakstealkio voi olla yhtä hyvä (jopa parempi) kuin tuoresiirto.
Ja Lilium, jospa ne kivut johtuu raskaudesta. Ja muutenkin sullahan on ollut hyviä oireita, joten luottavaisesti vaan. Eikös sulla olisi pitänyt menkkojen alkaa tänään. Sehän on hyvä merkki, kun ne ei ole alkanut. Mullakin on nytkin sellainen märkä olo kuin menkat alkaisi, johtuu varmaan lugeista ja valkovuodosta. Mutta huomennahan sinä saat varmuuden ja mulla on ainakin kädet kyynerpäitä myöten ristissä, että sieltä tulee plussa. Ja en meinaa mennä veritestiin, odotan ultraa josta näen onko yksi vai kaksi kyydissä. Olin muuten sen verran taikakuskoinen, etten uskaltanut eilen testata, sillä oli 13. päivä siirrosta ja kuusta. Niinkuin sillä olisi vaikutusta...
Heräsin tänään siis ennen kellon soittoa kauheeseen pissihätään. Ja eikun vessaan ja pissaa tikkuun. Ja tällä kertaa molemmat viivat tuli heti, ei tarvinnut arvailla. Ekalla kerralla (siis vuonna 2004) viiva oli hailakampi mutta niin vaan tuon tuloksen lahja pulputtaa tuolla olohuoneessa jatkuvasti. Tunne oli aamulla mahtava, jätin testin vessaan ja odotin malttamattomana että mies herää. Mua vaan nauratti koko aamun (ja töissäkin olin erityisen hyväntuulinen) ja kun mies heräsi sanoin tehneeni testin ja kato nyt mitä tuli. Ilme oli näkemisen arvoinen. Tosi ihan ystävänpäivän lahja! Mutta pelko ja jännitys ei ole hävinnyt mihinkään, se varmaan vaatii ultraa että kaikki on kunnossa.
Mutta nytten iltapalan antoon ja nukuttamaan neitiä!
santes, pp14 (kera vaavien?)
p.s. Monelta Lilium saat tiedon ja tulehan nopsaan kertomaan tulos!
Moi Santes,
kiva kun ehdit kertoilemaan tarkemmin. Kyselit myös tuloksen saamisajasta huomenna. Luulen pääseväni labraan n. klo 14 (riippuu jonotusajasta) ja siitä tunnin päästä pitäisi tulos olla puhelinsoiton päässä. Mies lupasi hakea mut labrasta kotiin, joten kaippa me soitamme heti kun mahdollista eli kolmen maissa. Jännittää niin pirusti, siis ihan sairaasti!!!
Mies tuli tänään kotiin ihanan Ystävänpäivä-kukkapuskan kanssa. Vaaleanpunaisia gerberoita ja valkoisia ruusuja, siis niin ihana! Oli piilottanut paketin ensin eteisen oven taakse ja ehdin jo pulputtaa sille tuntemuksiani ennen kuin se kaivoi paketin esille. Siinä samassa lorahti housuun ja säikähdin että nyt ne alko. Miehen ilmekin valahti totiseksi. No, jännityksestä kankeana menin vessaan tarkistamaan tilannetta, mies odotti yhtä jännittyneenä oven takana (halusin tarkistaa yksin). Helpotus oli melkoinen kun lorahdus olikin ollut vain valkkaria. Mutta aina ennen menkkoja mulla tollanen lorahdus tuleekin mutta nyt sitä on toisaalta tullut jo reilun viikon. On tää vaan liian jännää!
Eli huomiseen, toivottavasti pääsisin ilmoittamaan elämäni ekan plussan. Mitään en tässä maailmassa niin kovasti toivo.
Lilium *jää jännittämään seuraavia lorahduksia*
Moikka,
Niinhän siinä sitten kävi etten mennytkään veritestiin... Nimittäin siitä syystä että valitsemastani labrasta olisi saanut vain +/- tuloksen tämän päivän aikana ja se numeerinen HCG-arvo olisi tullut Hesan kautta vasta vissiin maanantaina. Olin ihan hölmistynyt kun aamulla sinne labraan menin ilmoittautumaan. Kun puhelimessa olin tiedustellut testin nopeutta ja hintaa niin vissiin jäi kertomatta että haluaisin nimenomaan sen numeerisen tiedon. Turhahan tuosta plus miinus testistä on 27 euroa maksaa kun apteekista saa monta testiä sen hinnalla! Käännyin sitten kannoillani kun piti ehtiä luennoillekin ja ajattelin selvittäväni muitten labrojen toiminnasta.
No, soittelin sitten pariin päivällä ja ihan sama tilanne tuntui olevan. Jossain ei edes ollut hintaa verestä otettavalle raskaustestille kun on niin harvinainen! Uskomatonta! Tuntuu että täällä palstalla kaikki käy nimenomaan numeerisessä testissä jos jotain jossain teettää. Nyt sapettaa oikein tosissaan, olisin niin kovasti halunnut tiedon heti tänään. Mua kerrassaan hirvittää tehdä tuollainen kotitesti, siitä on vuosien myötä syntynyt niin iso mörkö kun aina vaan näyttää negaa...Oon ihan höpsö, tiedän, mutta tuntuu ettei se vaan voi olla mikään muu. Luget varmaan vaan pitää vuodon poissa ja turhaan tässä elättelen tätä pientä toivetta plussasta. Tuntuu että helpompi olisi elellä vielä toivossa kuin tietää totuus, joka voi olla nega.
Kävin kuitenkin kotimatkalla ostamassa 2 kpl Predictor-testiä. Muistelisin, että se ei olisi niin herkkä kuin monet muut. Tiedättekö tarkemmin siitä? Joten nyt pitäisi rohkaistua tekemään tuo kotitestin paholainen kun mieskään ei enää jaksa odottaa. Huoh. Pitäisikö tässä kuitenkin odottaa aamuun vai mitä olette mieltä? Mulla on toisena testina Acon 10 ja sen ohjelapussa luki että aamupissa on varmin mutta pitäisi riittää että on 2 h käymättä vessassa ja juomatta suuria määriä. Joten luulisi noin herkällä testillä jotain näkyvän näin illastakin. Mutta kun mua oikeesti pelottaa sen tekeminen tosi paljon. Tähän testiin tuntuu kulminoituvan kolmen vuoden odotus ja paineet, joten helppoa se ei ole.
Taidan sitten kuitenkin vielä soittaa jonnekin lääkäriasemalle, jos vaikka jossain saisi sen numeerisen tiedon saman päivän aikana...
Mites muut, Daranin ja Santesin vointi? Toivottavasti mi-ia ja tuuve ovat kunnossa ja mieli paranemaan päin.
Lilium, pp 14
Ei ole turhaan piinaviikkoja kyllä nimetty... Jokaista jomotusta ja vihlaisua ajattelee heti - hyvää vai pahaa.
En ryhdy sen tarkemmin mahdollisia oireitani selittelemään, yritän kovasti niistä olla itse välittämättä ja analysoimatta sen enempää.
Lilium, minä pelkään testiä myös älyttömästi. Minulla on se hyvä puoli, että mies ei odota tulosta samalla tavalla kuin minä, joten voin ihan rauhassa ostaa testin ja tehdä sen rauhassa mitään sen kummempia seremonioita... Mutta vessakäynnit ovat kyllä turhankin jänniä. Minulla yleensä menkat alkavat parissa minuutissa alkavalla selkäsäryllä, ja sen jälkeen alkaa vasta vuoto, mutta kun on pistetty hormoneilla ja muilla kroppa sekaisin, ei mihinkään voi luottaa.
Daran olet todella oikeassa että tämä on yhtä piinaa. Vaikka tein plussatestin eilen, niin edelleen vessassa käynti on jännittävää. Saatikka kun tuntee miten pöksyihin lurahtaa välillä jotain, onneksi ne on ollut lugeja. Maltatko odottaa sinne keskiviikkoon saakka?
Lilium, tee vaan testi. Tuohan vaikuttaa hyvältä kun menkat ei ole vielä alkanut. Jos tänään et uskalla tehdä niin heti huomisaamuna. Kun se on plussa sun ei tartte mennä veritestiin. Mutta jos se ei ole plussa, mene testiin ja saat sitten tietää onko siellä ollut kiinnittymistä. Uskon kylläkin, ette kotitesti riittää. Plussahan sulle tulee!
Omassa olossa ei ole tapahtunut muutosta. Rinnat kipeät ja välillä etoo. Hajut käy entistä voimakkaammin nenään, mulla on aina ollut todella hyvä hajuaisti ja nyt se on entistä parempi. Kaupassa saattaa olla kamala olla, jos joku haisee pahalle. Täytyy yrittää olla yökkimättä... Niin ja väsyttää ja paleltaa entiseen malliin. Huomis aamuna teen vielä testin ja sitten soitan sairaalalle. Ultran pitäs olla viikolla 10-11, rv7 taitaa sattua silloin.
santes, pp15 (+vaavit?)
Moikka,
Piti tulla ilmoittamaan, että sain kuin sainkin selville sellaisen klinikan (Tuulensuu TRE), jossa tuloksen saa samana päivänä ja jonne voi tosiaan mennä ilman lähetettä. Heillä oli vieläpä kuuteen asti labra tänään auki, joten lähdin saman tien käymään. Testin hintakin on vain 21¿, joten mielestäni oikein kohtuullinen huomioiden tiedon tärkeyden.
Huomenna sitten totuus valkenee enkä joudukaan tekemään sitä kotitestiä. Mulla on iltapäivästä ryhmätyön tekoa enkä halua kuulla mahdollista negatulosta ennen sitä, joten sovimme että mies soittaa tuloksen ja kertoo mulle vasta kun hakee kotiin. Labra nimittäin menee perjantaisin kiinni jo klo 15 joten pakko on soittaa ennen sitä. Hehe, kauhee spektaakkeli tästä tuli mutta koen että on parempi pureskella tulosta sitten kaksin kaikessa rauhassa kotona illalla. Mies tulee tietty tietämään reilustikin ennen mua ja se tuntuu tosi hassulta. Paree olla soittelematta sille sitten etten kuule äänestä mitään - varsinkaan alakuloa tms...
Olin muuten laittanut ylös, että sen yhden inssin aikana kun mulla oli luget käytössä, niin käytin yhden aamulla yhden illalla. Eli melkein yhtä suuri määrä kuin nyt mutta vuoto tuli silti. Voi kuitenkin olla, että juuri se kolmas kapseli päivittäin pitääkin vuodon poissa joten en uskalla yhtään hehkuttaa. Äsken kyllä iltateellä naurettiin miehen kanssa kovasti ja yhtäkkiä nauru mulla muuttui itkuksi. Lievää hermostuneisuutta? Samoin aiemmin tänään eklotti ihan tosissaan ja nyt pistää vasempaan kylkeen tosi jännästi. Joten onhan näitä toiveen nostattajia ja uhosin jo miehelle että liian pahaa kiusaa kyllä on jos tulos on nega jos on tälläisiä oireita. Enkä oo tänne niitä kaikkia ees listannut...
Nyt TAAS ryhmätyötä vääntämään, huomista varten. Millon nää kiireet oikein loppuu?
Toiveikkaana, Lilium
Ymmärsinkö oikein? Kävit jo tänään antamassa verta testiin ja saatte huomenna tietää tuloksen? Tulehan Lilium sitten kertomaan miten kävi. Nuo sinun oireesi on lupaavat ja samankaltaiset kuin minulla. Tunteet herkässä, etova tunne, ja se pistäminen. Oletko ollut väsynyt? Toisaalta joillakin ei ole ns. raskausoireita alussa ja Silti he ovat raskaana. Tämäkin on niin yksilöllistä. Nythän minun oireeni on erilaiset kuin viime raskaudessa, tai ainakin minusta tuntuu siltä.
Nyt lähden tekemään neidin kanssa palapeliä, meillä on nyt palapelien tekemiseen kova into. Äidinkin pitää aina välillä tehdä, tai ainakin olla tukena.
santes, (joka uteliaana odottelee Liliumin plussa uutisia)
Vierailin apoteekissa ja ostin testit... Taitaa olla etten keskiviikkoon odottele, vaan päätän piinani jo tiistaina. Ellei luonto päätä sitä ennen....
Liliumia jännätään!
[b] HCG 296!!! [/b] Ihan mieletön fiilis!!! Ei tätä meinaa käsittää todeksi! Eilen, pp 14 otettiin siis tuo verikoe ja tänään saatiin tulos puoliltapäivin. Erinäisten vaiheiden kautta viimein pääsimme miehen kanssa soittamaan tulokset kotoa yhdessä. Miehelle niitä ei annettukaan puhelimessa kun yritti ensin töistä soittaa mutta onneksi hän pääsi loppupäiväksi tekemään töitä kotiin ja siten saimme yhdessä soittaa...
Anyway, oli mekoinen trilleri tuo soittotilanne. Oikein tärisin mutta odottaa ei enää voinut kun 30 min. päästä oli lähdettävä koululle ryhmätyötä tekemään. Sekin vielä! Labran asiakaspalvelun mukava täti otti henkilötiedot ja alkoi etsimään tulosta. Miehen kanssa istuttiin jännityksestä jäykkänä olkkarin sohvalla. Kun kuulin sanat " HCG-arvo on kaksisataayhdeksänkymmentäkuusi..." niin purskahdin saman tien itkuun enkä saanut sanaakaan suusta kun kurkkua puristi. Jouduin antamaan puhelimen miehelle, joka kiitti ja sanoi hei heit tädille.
Huh huh! Oli niin mieletön fiilis ja lähes tärisen yhä kun ajattelen asiaa. Kolme vuotta yritystä tuli tammikuussa täyteen ja pikku hiljaa pelkäsin enemmän ja enemmän, ettei meille koskaan suoda tätä iloa. Toki nyt ollaan vasta ihan alussa mutta ainakin nyt on todistettu, että hedelmöittyminen ja kiinnittyminen onnistuu! Tarvitsimme vain " hieman" apua...
Ihmeen hyvin muuten kokosin itteni koulujuttuun vaikka vielä matkalla autossa itkin onnesta (mies ajoi). Ilmoitin myös tietty mun vanhemmille ja kolmelle hyvälle ystävälle, jotka tiesivät tästä hoidosta. Ja kiitos teille kun olette olleet täällä tsemppaamassa! Miehen vanhemmille kerrotaan ultran jälkeen, en uskalla aikaisemmin...vaikka kovasti mieskin haluaisi läheisilleen jakaa tämän tiedon mutta kun tuntuu ettei vielä pitäisi...vaikka tietääväthän noi munkin puolella jo.
Ultra-aika lääkärille on 8.3 eli 3 viikkoa siirrosta, se on siellä sääntönä. Menen kuitenkin alkuviikosta uuteen verikokeeseen, jotta näkee miten arvo nousee. Parinkympin kustannus ei enää tunnu missään, joutuuhan tässä ostamaan ensi kesäksi uuden hääpuvunkin - jos kaikki siis menee hyvin! Muuten, siskollani oli kaksosia odottaessa päivää aiemmin, pp13 arvo 191 joten eihän sitä tiedä onko tuolla kasvamassa yksi vai kaksi. Siskollani toinen meni tosin kesken rv 10 mutta tuskin liittyy tuohon arvoon mitenkään... Yleensä on kuitenkin arvot tainneet olla pp 14 isompia kaksosraskauksien kohdalla mutta meille ei ole mitään väliä. Kunhan kaikki menisi nyt vain hyvin sillä tuntuu että meitä on jo koeteltu tähän mennessä paljon.
Olen ihan mielettömän väsynyt helpotuksen lauettua. Mahassa tuntuu sellaisia menkkamaisia tunteita mutta välillä taas sitten erilaisia. Ja kohta ne on taas ohi eikä tunnu missään. Kainaloihin pistää jännästi harvakseltaan, pissattaa useammin ja sitä turvotusta tosiaan on edelleen. Muitakin juttuja on mutta nyt tosiaan väsyttää niin paljon että haluan vain sohvalle ja tulen kertoilemaan myöhemmin. Harmittaa kun unohdin kysellä lääkäriltä (tosin puhuin vain aloittelevan hoitajan kanssa) että miten kilpirauhaslääkityksen kanssa jatketaan, olen kuullut että määrää pitäisi nostettaa heti. Ja voinko jatkaa sitä babydisperinin ottamista? No,jatkan entiseen malliin ja soitan lekurille maanantaina. Myös luget kuulemma jatkuu samana määränä ultraan asti.
Uskomatonta ja superihanaa! Toivottavasti Daran pääset tekemään plussatestin pian myös. Itse ajattelin symbolisen arvon takia tehdä kotitestin huomenna, jotta pääsisimme viimeinkin näkemään ne kaksi mystistä viivaa...
Ja viimeinkin, ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen, pääsen signeeraamaan:
Lilium, rv 4+3
Ihana uutinen Lilium! Paljon onnea teille molemmille!
Minäkin soitin tänään saikulle ja ultra on 5.3., rv 7. Tein siis testin uudelleen tänään kaupan halpiksella ja siinäkin selvä plussa. Luget tippui 2, ja ultran jälkeen 1. Näillä eväillä sitten mennään. Valtavasti onnea vielä kerran Lilium.
Meille on tulossa vieraita, siis täytyy poistua tekemään iltapalaa. Tulen taas huomenna lukemaan ja kirjoittelemaan enemmän. Ja Daran, onnea testiin ja uskomme sinullekin tulevan plussan!
santes, rv 4+4 (vaavit)
Onpas hienoa kuulla, että pieneen porukkaamme tuli ainakin kahdet plussat! Jospa näiden avulla minäkin purjehtisin plussatuulissa (ikään kuin se nyt tässä vaiheessa enää auttaisi!)
Äitipuolen kanssa tästä eilen vähän juttelin, ja sanoin että toivoa on vielä, madollisuudet ovat 50/50.
Kun lueskelin teidän juttujanne (ja muistan toivottavasti oikeinkin) tulee esille taas nämä lääke-erot. Minulla on lugeista ohje että " syön" kuurin loppuun (josta muistinkin että ne pitää taas laittaa!) eli sen yht. n. kolme viikkoa ja sitten lopetan. Ei mainittu ainakaan mistään määrän vähentämisestä tms. Täytyy ehkä soitella Ouluun kun selviää mikä massussa on tilanne.
Niin, madollisuudet ovat tietysti mahdollisuuksia... Asia varmasti tuli selväksi, mutta itseä alkoi ärsyttää kun olin jo ehtinyt painaa ok-nappia ja näin tuon virheen...
Viikonloppu vierähti nopeasti. Ensin oli vieraita ja sitten olin kaverin kanssa tanssimassa. Meidän pienet sai eilen kovasti kyytiä. Välillä piti rauhoittaa tahtia, kun munasarjoissa tuntui juilintaa. Ja tekisi mieli kuuluttaa kaikille vauva uutiset, mutten uskalla. Odotetaan viikolla 12 asti, eli pääsiäiseen. Tosin jos tuolla on kaksi kasvamassa, saattaa kertominen olla aikaisemmin. Olen näes aika pienikokoinen ja minulta näkyy nopeasti kasvava masu. Muuten olo hyvä, välillä etoo ja kahvi ei maistu aivan samaan malliin. Tisut kipeät ja uni maistuu. Edelleen vessassa käynti jännittää.
Daran, mikä vointi? Joko olet testannut? Eiköhän sieltä tule plussa sinullekin, sormet on ristissä kyynärpäitä myöten. Ja jos sulla ei ole vuoto alkanut, niin hyvältä näyttää! Joo, noissa lugeissa tuntuu olevan suuriakin eroja. Osa laittaa emättimeen, toiset suun kautta (mikä kuulemma huimaa aika kovasti) ja toiset lopettaa kerrasta ja toiset pikkuhiljaa. Sitten määrät on erilaisia. En sitten tiedä onko se paikkakunta kohtaista, klinikka kohtaista vai potilaskohtaista. Viime raskaudessa muistelisin lopettaneeni luget plussa testiin, ainakin aikaisemmin kuin nyt tulen lopettamaan. Tosin pieni hintahan tämä lugejen laitto on, kun tulos on toivottu!
Kuinkas Liliumin viikonloppu on mennyt? Mikä on vointi?
santes, 4+6
Nyt kyllä ärsyttää. Menin sitten testaamaan tänä aamuna, ja ensin näytti että negaa tulee ja komeasti, mutta tarkempi tarkastelu näytti, että pääruudussa näkyy haalea täplä. Testin ohjeiden mukaan tarkoittaa, että tärppäsi, mutta jotenkin silti ahdistaa. Teen toki uusintatestin muutaman päivän päästä, mut jotenkin olis ollut parempi kun ei olis testannut. Nyt on sellainen pelokkaan toiveikas olo... Joka on oikeastaan melkein pahempi kuin aiempien päivien autuas tietämättömyys.
Daran, piinaavaakin piinaavimmissa tunnelmissa
Mitä silmäni näkivätkään kun tulin tänne kuikuilemaan. Hieno alku viikolle, Daran! Mikä pp sulla onkaan tänään ja millä testillä testasit? Hyvä juttu joka tapauksessa, että jonkinlainen viiva tuli.
Ja kuules, mullahan oli torstaina otetussa verinäytteessä eli pp 14 HCG 296. No, perjantaina sitten tein Acon 10-testin ihan vain nähdäkseni ne kaksi viivaa. Siis superherkkä testi kyseessä. Toki ne kaksi viivaa tuli ja olin ihan fiiliksissä tietty mutta ei se testiviiva edes ollut yhtä vahva kuin kontrolliviiva. Joten veikkaisin, että noiden viivojen vahvuudet voi jättää usein omaan arvoonsa, sillä olisihan nyt voinut kuvitella tuon kyseisen testin näyttävän TODELLA vahvaa viivaa jos edellisenä päivänä HCF on 30-kertainen testin vaatimaan määrään.
Eli jos kerran sait positiivisen tuloksenkin, heikonkin, niin saat olla hyvillä mielin. Mutta ymmärrän täysin, että piinailu jatkuu. Ehkä sinunkin kannattaisi käydä verikokeessa sitten kun menkat ovat todella myöhässä? Itse olen kokenut tarkan numerollisen tiedon todella helpottavana. Menenkin uuteen testiin ylihuomenna, jotta näemme miten arvo on lähtenyt nousuun. Laskujeni mukaan se pitäisi olla silloin n. 1450 (tavoite on väh. 70 % nousu 2 päivän välein). Siis toivomme nousua mutta kyllä tässä on jännät paikat kun näin alussa mennään!
Viikonloppu meni tietysti hymy korvissa meillä molemilla. Tai no, mies oli kaverin tupareissa lauantaina " nollaamassa" ja minä " kipeänä" kotona. Miehellä sitten melkoinen krapula seuraavana aamuna joten juuri silloin ei hirveesti ainakaan häntä hymyilyttänyt... Illan isäntä oli kuullut meidän tulevasta hoidosta aiemmin ja kahden kesken oli mieheltä kysynyt että oonko muka oikeesti kipeenä. Mun etukäteen antamalla luvalla mies olikin myöntänyt asian oikean laidan (olisinpa ollut kärpäsenä katossa toteamassa miehen onnellisen ilmeen). Oli kuulemma muutenkin ollut mielettömän onnellinen koko illan, soittikin mulle kesken illan vessasta ja höpötteli hiprakassa tästä asiasta. ;) Juu, ja viinaa oli tosiaan uponnut sen verran että kielenkannattimet olivat löystyneet. Jostain syystä yksi toinen naispuolinen ystävämme oli myöhemmin kysynyt saman kysymyksen (miten ihmeessä alkoikaan epäilemään?) eikä miehen pokka ollut pitänyt kun oli ollut haljeta ilosta. Niinpä sitten kaksi ihmistä noista bileistä saivat kuulla totuuden mutta he ovat kyllä hyviä pitämään salaisuuksia. Vaikka olisihan se kiva kertoa kaikille mutta ei nyt vielä kuitenkaan... Tämä jälkimmäinen kaveri oli ollut kuulemma todella liikuttunut meidän puolesta kun kuuli myös vaikeuksistamme ja hoidosta.
Tänään yritän saada lääkärin kiinni ja tiedustella miten noiden lääkitysten (babydisperin, thyroxin) kanssa pitäisi nyt menetellä. Lisäksi pitää pyytää uusi resepti lugeja varten ja sekin mietityttää, miten vaarallista on jos tuo liikkeellä oleva influenssa sattuisi iskemään.
Olotila on ollut siis hyvä, vatsassa edelleen samanlaisia tuntemuksia kuin ennenkin. Esim. pehmeältä sohvalta selällään maatessa kierähtää mieluiten suoraan lattialle kuin ponnistaisi vatsalihaksilla ylös. Jotenkin vetää tuonne sivulle alavatsaan, repäisykipujako? Mä vaan taidan olla liian varovainen kaikkien fyysisten juttujen suhteen. Millonkahan uskallan mennä salille cross trainer-laitteeseenkaan vaikka siinä liikutaan tosi pehmeästi, jalat ja kädet pyörivät eikä pompita yhtään... Vatsan turvotus on alkanut laskea, mikä tekee olosta heti normaalimman. Äsken oli nähtävissä jopa hieman vyötäröä, hih. Valkovuotoa tulee välillä oikein lorauksittain ja silloin pitää kirmata vessaan tarkastamaan onko se jotain muuta. Kainaloihin pistelee välillä, samoin nännit ovat tosi herkät ja välillä pistelee lievästi rintojen sivulle. Sitten esim. eilen tuli nälkä tosi nopeesti takaisin syönnin jälkeen, siunailinkin miehelle miten paljon ehdin tässä lihoa jo ensimmäisten viikkojan aikana. Mutta onneksi pienikin ruokapala auttaa, joten yritän pysyä kohtuudessa etten syö koko aikaa itseäni ähkyksi. Olen vaan niin perso kaikelle hyvälle!
Tällaisia kuulumisia siis täältä. Nyt pirautan tuonne lääkärille ja jään odottelamaan teidän muiden kuulumisia.
Aurinkoista viikkoa ja plussaviivan vahvistumista Daranille!
Lilium rv 4+6
En nyt ole ihan varma mistä nuo päivät lasketaan, mutta siirto oli tasan 2 viikkoa sitten, punktio edeltävänä perjantaina.
Niin siskonikin sanoi, että täplä se on vaaleakin täplä :-) En ole kertonut asiasta muille vielä, en edes miehelle. Ajattelin kertoa sitten kun toisen testin teen... Voihan hyvinkin olla, että kun minulla ei lievää rintojen kipeytymistä lukuunottamatta ole muita raskauteen varsinaisesti liittyviä oireita, niin se tarkoittaa sitä että hormonitaso ei vielä ole kovin korkealla ja siksi testikin oli niin haalea. Mutta turha spekuloida, keskiviikkona ehkä uskaltaudun taas suhauttamaan tikkuun. Ai niin, testi on Predictor.
Daran
Daran, tuo Predictor näyttää plussaa vain jos HCG on vähintään 50 yksikköä. Ja jos testasit sillä haaleankin palluran pp 14, niin hyvältähän tuo vaikuttaa. ;) Mulla tehtiin tuo verikoe myös pp 14 ja Acon 10 viiva tuli pp 15. Eikä siis hurjan vahvana mutta näkyi - onneksi. Millon meinaat testata sitten uudelleen? Toisilla menee kuulemma hyvinkin viikko menkkojen oletetusta alkamisesta, kunnes tuolla testillä on plussaa saanut.
Itse juttelin tänään lääkärini kanssa ja sovin, että menen ke-aamuna mittauttamaan kilpirauhasarvot ja HCG:n heidän laskuunsa. Kiva kiva! Tuon HCG-arvon saankin jo samana päivänä mutta kilppariarvot seuraavana. Saas nähdä, joutuuko thyroxinin määrää nostamaan vaikka mulla on vain lievä vajaatoiminta. Myös tuota babydisperiiniä saan jatkaa ja sen aion tehdä.
Jos tekin mietitte influenssan vaaraa, niin lääkärin mukaan siitä ei ole vauvan alulle haittaa. Kurja tauti se tietysti on - monta kertaa sen teininä kokeneena - mutta onneksi ei siis vaaraa. Mutta eihän tuommoinen nyt meihin tartu!
Lillukka
Mahtavaa santes, onneksi olkoon.
Itelläni piinailu loppu, menkat alkoi.
Paljon plussa onnea muille!