IVF/ICSI vko 5

Mukavaa että kaikille kuuluu hyvää! Jo nyt on kumma jos ei näin hienoilla tuloksilla olla syksyllä vahvasti raskaana!



Mie tuikkasin eilen tosiaan Pregnylin, joka meni ihan hyvin. Kädet kyllä tärisivät ja miesparka, joka erehtyi tulemaan vessaan pissalle juuri kun olin aloittamassa sai melkoiset huudot päälleen *minäkö muka hermostunut*



Nyt oikeastaan vasta tuli maha pistosten jälkeen kipeäksi, siis ei särkykipeäksi vaan koskettaessa. Johtui varmaan Pregnyl-piikin isommasta neulasta ja siitä että jännityksissäni unohdin ohjeet rauhallisesta ruiskutuksesta ja ruisku tyhjeni nanosekunnissa :-) Muuten voin hyvin, rinnat on tulleet vähän kipeiksi. Vatsa ei ole turvoksissa mitenkään erityisesti (tai sitten en vaan huomaa, kun tuossa on tuo mahamakkara ihan luonnostaankin!). Kaiken kaikkiaan fyysiseltä puolelta juttu on tähän asti ollut aika piece of cake, eniten on rassannut kun on joutunut hyppäämään tuolla sairaalassa vähän väliä. Jos punktiokin menee hyvin, niin ei tätä ainakaan enää pelkää, jos toiste hommaan joutuu.



Mahtavatkohan antaa minulle suoneen siellä mitään kun tabuja on määrätty jo niin paljon... Jos meinaavat,niin ehdotan varmaan että pistävät kanyylin suoraan kyynärtaipeseen. Minulla on tipan laittajan painajaissuonet, pienet ja hennot ja katoavat näkyvistä aina jos on kylmä tai jännittää. Vaikka en muuten piikkikammoinen olekaan, niin tipan laittoa olen oppinut inhoamaan.



Daran

Heipsutarallaa!



Nyt tulee omanapaista juttua kun väsyttää ja oon vähän täpinöissänikin. Nyt on nimittäin [b] 2 kpl 4-soluista 2-luokan alkiota [/b] kohdussa lillumassa! Kävi niin kuin vähän pelkäsinkin, että viidestä hedelmöittyneestä munasolusta kaikki eivät tosiaan olleet siirtokelpoisia, ainoastaan nuo kaksi. Kolme muuta oli 3- ja 4-luokkaa, jakautuneet liian nopeasti ja olivat jo 7-soluisia. Myös jotkut hematotsyygit tai jotkut (???) oli niissä erillään mikä ei ole hyvä merkki. Liian nopea jakautuminen ei kuulemma ole hyvästä, selitti lääkäri, voi jäädä tiettyjä tärkeitä tarkistusvaiheita solulta tekemättä... Luinkin eilen netistä solubiologia-juttuja ja kyllä tuossa jakautumisessa on toooosi monta vaihetta mitkä pitää mennä oikein. Niin kuin koko raskaudessakin. On se vaan ihmeellistä!



Lääkärinä oli sijainen, jonka tyylistä en kovin paljon tykkää. On jotenkin lepsu eikä kerro mitään oma-aloitteisesti. Kaikki tieto pitää osata itse kysyä ja sittenkin vastaukset on vähän ympäripyöreitä. Eikä se edes tiennyt, kuinka monella molemmat siirretyt alkiot tilastollisesti katsoen jatkuu kaksosraskaudeksi vaikka on alan lääkäri! Mutta toisaalta, suostuipahan kahden siirtoon ihan helposti vaikka oli merkannut papereihin vain yhden siirtämistä ja sen toisen pakastamista. Selitin, että oman lääkärin kanssa oltiin alustavasti puhuttu, ettei yhtä kannattaisi pakastaa kun se ei välttämättä selviäisi edes sulatuksesta. Silloin tulisi turhaan niitä PAS-kierron lääkityksiä otettua jne. Yllätyksekseni tämänpäiväinen lekuri tosiaan suostui kahden siirtoon todettuaan mun terveyden olevan hyvä mahdollista kaksosraskautta ajatellen ja perustelujenkin olevan päteviä. Kuulemma noita 1-luokan soluja muuten esiintyy varsin harvoin mutta en tiedä oliko tuo vain jotain lohduttelua.



Itse lueskelin eilen netistä löytyviä tutkimuksia, joiden mukaan kahden alkion siirroissa 33 % tuli raskaaksi ja niistä neljännes oli kaksosraskauksia. Nopea laskutoimitus tekisi kaksosraskauden mahdollisuudeksi n. 8%, eli eipä mitenkään korkea. Mutta jos näin kävisi, niin olisimme vain tuplaonnellisia!



Nyt ei sitten pakkaseen mennyt ainuttakaan mutta toivotaan kovasti että näistä ainakin toinen kiinnittyy ja saamme vihdoin se oman vauvan. Tähän mennessä on ainakin selvinnyt, että solumme toimivat keskenään ja alkiot lähtevät jakautumaankin. Missään vaiheessa en ole itsestään selvyytenä ottanut edes siirtoon pääsyä, joten nyt osaan olla onnellinen pelkästä siirrosta. Kunpa vain saisi pidettyä toiveet järkevissä rajoissa, näin ekassa hoidossa se vissiin on erityisen vaikeaa.



Mutta osaisittekos auttaa vaikean ummetuksen suhteen? Viikon ajan on tehnyt jo tiukkaa ja eilisiltana alkoi maha rutisemaan ihan hirveästi. Yöllä sitten heräsin tooooodella kovaan kipuun ja ensiksi ajattelin jo hyperstimulaatiotakin. Pikkusen tulee vaan ilmaa ulos ja maha on kuin pallo ja alavatsaa kiristää. Osa tuntemuksista voi johtua tietty punktiostakin mutta ummetusta kuitenkin on. Lääkäri muuten tänään mutisi jostain nesteestä kohtuani ultratessa mutta ei tosiaan mulle mistään ongemasta maininnut. Jäi silti tuo mutina vaivaamaan ja jus tuon unohdin lähtiessä kysyä kun oli niin paljon muutakin kysyttävää. Olen joskus käyttänyt vartissa tehoavia peräruiskeita ja niitä mies käy illalla apteekista. Toivottavasti niistä vaan ei ole mitään haittaa tällai siirtopäivänä? Ei tekis mieli kauheesti ponnistella pöntöllä heti siirron jälkeen vaikka lääkärin mukaan alkioita ei mun tekemiset mitenkään haittaa. Pitänee mennä nauttimaan nyt reilu annos tuota pellavansiemenrouhetta, joka normaalisti on auttanut mutta nyt se ei enää taida riittää. Auts! Tää on tosi ikävä vaiva jolta te muut toivottavasti vältytte.



Sen verran vielä, että Santesillahan oli huippualkiot kun saitte noin monta pakkaseenkin. Teilläkin on nyt sitten kaksi vauvanalkua mukana. Mikä niitten luokitus oli? Mites mi-ia, siirto vissiin huomenna ja Daranilla punktio? Jännää jännää, kiva kun voidaan ihmetellä näitä asioista yhdessä.



Palaillaan astialle vai sanoisinko maljalle... ;)



Lilium

Hyvä Daran kun pistäminen meni hyvin. Kuulostaa niin tutulta tuo, että mies parka joutuu välillä kärsimään, tuli ihan hymy suupieleen, sillä pystyin samaistumaan kertomaasi varsin hyvin. Ja onnea Liliumille siirron johdosta! Tuoresiirtohan riittää, sillä plussahan sieltä tulee! Mitenkäs mi-ia ja tuuve? Mikä tilanne?



Itse olin töissä pitkästä aikaa saikun jälkeen ja kyllä kävi masuun kun en malttanut ottaa rauhallisesti. Onneksi masu muistutti ja sitten rauhotuin. Ja juonut olen edelleen, paljon. Kohta työkaveritkin kyselee mikä se rouvaa noin janottaa... Muuten olo on hyvä ja luottavainen.



Olen koittanut asukeille jutella, miten hyvä mun kohdussa olisi asua (vähän sekopää, vai?;)). Toivottavasti ovat tottelevaisia. Ja Lilium, meille ei sanottu mitään luokituksesta, biologi sanoi alkioiden olevan erinomaisia. Kai ne sitten oli ykköstä?



santes

Siirto on tehty, yksi asukki lähti mukaan.

Oli käyny kato mun muniksille, 12 munasolusta vain 6 hedelmöittyi, 4 oli jakaantunut, kelvollisia vain 2, toinen 4 soluinen, mikä siirrettiin, toinen 3 soluinen ja meni pakkaseen.

Olisin itse halunnut ne molemmat, mutta ei lääkäri suostunut kun vasta ensimmäinen siirto. Täytyy sitten toivoa, että jos passiin vielä joutuu niin että se selviäisi hengissä.

Kaikille hyvää piinis aikaa!

Punktio tehty, ei ollut aivan kaamea, lääkkeet olivat aika hyvät. 9 munasolua saatiin, huomisaamuna soittelevat lopullisesta tuloksesta.



Itse olen tosi kipeänä ja olo on muutenkin heikko. Ehkä huomenna on parempi olla ja jaksan hehkuttaa.

Aloitetaanpa ensin teistä, ' kohtalonsiskot' : Daran, olit eilen punktiossa, millainen olo nyt? Sitten olin lukevinani, että Miialla ja Santesilla oli jo siirrotkin takana... olette siis siirtyneet varsinaiseen piinailuvaiheeseen... Itsellläni on ainakin rinnat niin piukeat hormoneista, etten voi niistä mitään raskausoireita arvuutella, kunhan tässä päästään siirtoon asti.. Lilium, sä kirjoittelit eilen, että sulla oli vatsa ihan kummallinen ja pullollaan. Katsoin koska olit punktiossa, ja se oli ilmeisesti 30.1? ...



Mulla nimittäin samanlaisia massutuntoja täällä. Olin punktiossa 31.1 ja eilen ja tänään (2.2) on vatsa ollut tosi omituinen. Ei varsinaisesti kivulias, mutta munarakkulat on ilmeisesti täyttyneet nesteellä oikein reilusti ja vatsaa piukottaa ja se tuntuu jotenkin tosi epämiellyttävästi " kelluvan" . Välillä on vaikea kävellä ihan suoraryhtisenä. Olo siis edelleen kuin olisin jo pitkällä raskaana. Väestöliitossa kyllä todettiinkin, että olo voipi parin päivän päästä punktiosta kurjistua enemmänkin ja niin siinä kävi. Mutta kaipa tämä pikku hiljaa helpottaapi.



Saalis oli tosiaan 17, ihan hyvä, mutta sitten soittaessani kuulin, että osa rakkuloista oli jäänyt raa' aksi, vain 10 kypsää ja niistäkin vain 6 hedelmöittynyt, joten aika pieneksi saalis jäi kuitenkin.. :(

Mutta mutta, eihän siihen raskauden alkuun välttämättä tarvita kuin yksi, joten aika hyvin lienee kumminkin asiat. Hyvin olivat jakautuneet, kun tänään soittelin ja niitä kuutta pikkuista soluani viljellään nyt blastokystavaiheeseen, eli siirto lienee maanantaina tai tiistaina ensi viikolla.



Tässä ketjussa ei ole muuten ollut puhetta miniasperinista, onko jollain aspiriini tukena tässä hoidossa? Mulla ei myöskään ole aikaisemmin ollut, mutta useasta keskenmenosta johtuen, se nyt määrättiin, sen on tarkoitus lisätä kohdun verenkiertoa ja siten edesauttaa kiinnittymistä. Voi veljet, ens viikolla sitten alkaapi ne piinailuviikot, jotka haluaisi vaan pikakelata ohi, niin pitkältä se pari viikkoa tuntuu..



Jep jep, mukavaa viikonloppua teille ja hautokaa hyvin, te joilla pikkuinen itu on jo masussa ja te jotka tässä kanssani vielä ituanne odottelette, niin hauskaa viikonloppua teillekin :)

Eilen olin aika kurjissa fiiliksissä, koko hoidon tulos tuntui ihan samantekevältä kunhan vain voisi paremmin... Mutta nyt on olo huomattavasti parempi, ruokakin maistuu ja pysyy sisällä. Eilen ei nestetankkauksesta tullut mitään kun kaikki jäi vain mahalaukkuun pyörimään ja oksetuttamaan. Nyt pitääkin sitten juoda ahkerasti!



Mutta asiaan, labrasta soitettiin ja yhdeksästä munasolusta kuusi on hedelmöitynyt. Laadusta ei ollut vielä tietoa, mutta siirtoon menemme maanantaina klo 12.30. Täytyy toivoa että siihen mennessä olen kuntoutunut, tällä hetkellä ajatus siitä että joku työntää sisälleni yhtään mitään tuntuu aika kaamealta...



Daran

Onnea mi-ialle siirrosta. Ja Daran ja tuuve punktiosta. Kivat saaliit ja hedelmöittymiset. Nyt sitten maanantaita odottelemaan ja uutta piinaa! Kuinkas Lilium voit?



Ja sitten omaan itseen! Mulla on takana aivan kamala vuorokausi. Oltiin eilen koko perhe kolarissa (ei käynyt kuinkaan, säikähdin ja auton puskuri meni, ei myöskään syylliselle käynyt kuinkaan! Onneksi mies ajo, muuten olis voinu käydä pahasti...) Sitten kännykkä tilttasi ja kaikki numerot hävis (ne saa ehkä pelastettua) huoltoon viedessä. Lopulta kun päästiin illalla kotiin, huomasin vessassa käydessäni verta pöntössä ja pyyhittäessä. Kaiken maailman kauhukuvat juoksi sitten eka päässä. Rauhoituttuani muistin, että punktiossa minut katetroitiin ja arvelin siitä tulleen pissatulehduksen. Soitin polille ja ne arveli asian olevan niin. Ja eikun aamulla päivystykseen pissinäytettä antamaan. Ja tulehdushan siellä oli! Nyt olen taas antibioottikuurilla. Ainut asia, josta tässä on tullut hyvä mieli oli se kun lääkäri (naist. taut. polin) sanoi eilen, että päivystyksessä minun tulee muistaa: " Nyt lähdetään siitä. että olet raskaana ja lääkekuurin tulee olla sen mukainen!" Höpsöä kyllä, se on ollut ihaninta mitä olen kuullut muutamaan päivään...



Muuten olo on ihan hyvä. Tissit turpeat (mikä on erinomaista!), illalla paleli mutta kaikki oireet voi johtua lugeista. Ruoka ei minullekaan maistu aivan samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tulee vähän etova olo, luulen sen kylläkin johtuvan paljosta juomisesta ja pienestä ummetuksesta. Jaahas, kotitöitä välillä tekemään.



santes, pp3

On kyllä mielenkiintoista, miten erilaisia ohjeita noitten lugejen (onpas vaikea taivuttaa!) aloittamiseen on tällekin porukalle jaettu. Minulle annetaan resepti vasta siirron jälkeen, jolloin niitä pitää ruveta ottamaan. Mutta toisaalta, onhan tässä ollut Pregnyliä lukuunottamatta muutenkin ihan eri lääkkeet...

Onpas meidän pinossa hiljaista ollut tänä viikonloppuna. Olettehan kaikki kunnossa? Ei ole tullut hyperia tai mitään muutakaan vaikeuksia, eihän? Olette vaan nauttineen talvisesta viikonlopusta, toivoisin. Mekin on ulkoiltu paljon ja nukuttu neidin kanssa päikkäreitä. Kohta lähdetään tuohon kovaan lumisateeseeen kokeilemaan suksia ensimmäisen kerran. Täytyy virittää kamera ja ottaa kuvia kun neiti hiihtää ekan kerran;)



Mahaa on veikeästi nippaillut ja kiristellyt. Ehkä siellä on jotain kiinnittymisyritystä, toivon ainakin niin. Edelliseltä raskaudelta en muista olleen oikein mitään oireita alussa, menkat vaan pysy poissa. Mullahan luget ei pidä vuotoa ollenkaan poissa. Jos ne alkaa niin ne alkaa.



Minäkin olen miettinyt tuota luge asiaa. Minä esim. aloitin siirto aamuna, Lilium punktiosta seuraavana ja Daran vasta siirron aikaan? MIksihän tämä asia on näin. Täytyisi kysäistä. Ja tuuve, juominen on siksi että se kehossa oleva neste ei kertyisi mahaonteloon vaan siellä olisi ylituotantoa nesteistä ja sen ei tarvitsisi kerääntyä mihinkään. Tavallaan keho kuivuu, jos neste on vain yhdessä paikassa. Näin minä sen ymmärsin/selitin sekavasti. Perhesuunnittelun sivuilla olisi aika hyvin selitetty hyperikin. No, niin teidän kuulumisia odotteleva,



santes, pp4

Siinä se viikonloppu vierähtu. Luulen että mulle loppujen lopuksi tuli lievä hyperi, niin p***a oli olo ja kun luin oireita, niin täsmäs just eikä melkeen. Mutta tänään aurinko pilkahtaa pilven takaa, sillä tänään massussa tuntuu paremmalta kuin kertaakaan punktion jälkeen. Aloitin kyllä juomaan eilen vielä enemmän, oikein olan takaa, joten saattoi siksi helpottaa. Kummaa, että juomalla nestettä saa nestettä vähennettyä :) Mutta niin se näköjään on, enpä ole ennen tullut ajatelleeksi. Kahdessa aikaisemmassa punktiossani mulla ei ole ollenkaaan ollut tällaista.



Niin, luget näyttää olevan ihan erilaisilla määräyksillä. Itse aloitin luget punktiosta kahden päivän päästä, aamulla 1, illalla 2. Huomenna aamulla sitten siirto, taikka mahd tiistaina, riippuen millaista vauhtia ne pikkuiset soluni siellä kypsyvät blastokystiksi. En uskalla ajatellakaan, mitä tämä loppujen lopuksi maksaa, kun tuo blastokystakehittely tuli vasta viime tingassa mukaan kuvioihin ja sekin mahdollisine pakastuksineen maksaa taas maltaita, satasia... Mutta eiköhän nekin rahat taas jostain revitä, kuten aina ennenkin, vaikka vähän vaikealta välillä tuntuukin. Kuulumisiin.

Eipä täällä kummempia, huomista odotellaan :-) Jonkun verran kipeä olen edelleen, saas nähdä miten paljon tekee kipeää lääkärin ronkkiminen huomenna. Täytyy pyytää olemaan hellävarainen ja ottaa Panadolia varmuuden vuoksi :-)



Minä olen kans juonut runsaasti, enkä ole ainakaan tulkinnut omia vaivojani hyperiin liittyväksi. Maha kun ei ole mitenkään erityisen turvonnut. Onpahan vaan liikekipua, vähän niin kuin lihakset ovat kipeät rasitusta seuraavana päivänä. Mies käytti minua tänään tallillakin, jossa siivosin ponipojan karsinan ja vähän rapsuttelin kullannuppuja.



Daran

Heissan vaan kaikille!



Viikonloppu mennä hurahti ja taas ollaan maanantaissa. Itselläni viikonloppu meni taas yhden tenttikirjan ja ryhmätyön parissa, vähän heikoin tuloksin. Ajatukset tuntuvat pyörivän koko ajan tässä hoidossa ja huomaan usein laskeskelevani miehelle, että jos solut jakautuvat noin 12 tunnin välein niin meidän pikku palleroiset on tän ja tän kokoisia nyt... Heh, joten ei ihme jos huominen tentti on melkoista räpellystä!



Mi-ia: onnea siirrosta! Ja Daran on menossa siirtoon tässä ihan kohta, onnea sinnekin suunnalle! Toivottavasti alkiot ovat hyvässä kuosissa ja vointi on parantunut entisestään. ;)



Santes76: ihan kamala juttu se teidän kolari. Onneksi kuitenkaan kellekään ei tainnut käydä pahemmin. Itse olen välillä aika ¿jännittynyt¿ ajoreissuillamme kun miehen kaasujalka on usein aikas painava ja pelkään jotakin sattuvan! Ja me ajellaan 5 h reissuja tosi usein johtuen eräästä projektista vanhempieni luona. Hyvä, että se alkanut tulehdus löydettiin sulta myös, ei olisi varmaan ollut hyvä juttu potea sitä liian kauaa.



Tuuve kertoili hyperituntemuksistaan. Siis mulla on just tuollasta oloa kuin sullakin, vatsaa turvottaa ja on vaikea suoristaa itseään kun nousee esim. sohvalta. Näin aamulla olo on hieman parempi mutta vatsatuntemukset muuttuvat kovemmiksi iltaa myöten. Parina iltana on ollut myös lievää huonovointisuutta, onneksi ei eilen enää kuitenkaan. Koko ajan tuonne vasemmalle alhaalle (munasarjan kohdalle?) pistää ja yskiminen ja nauraminen sattuu. Nyt sitten olen saanut flunssan, kurkku on kipeä, yskittää ja nenä vuotaa, pitipä sattua! Yritän yskiä sillai kaksinkerroin, että mahaan sattuisi mahdollisimman vähän¿ Tässä vaiheessa piinailua ei liene suositeltavaa minkään yskänlääkkeen käyttö?



Pistin aiemmin kaikki nämä mahakivut ummetuksen piikkiin, jota on kyllä myös, mutta kyllä tässä nyt on jotain muutakin. Niin selvä tuo paineen tuntu tuolla vasemmalla on, ikään kuin lankaa vedettäisiin kireälle ja ihan kuin siellä olisi jotain ylimääräistä. Myös oikealla puolella alkoi eilen tuntua samanlainen pistos ja siksi aloin epäillä muutakin kuin tukosta paksusuolessa...Olen kyllä litkinyt apteekin Levolac:ia tupla-annoksia jo monta päivää ja kahtena päivänä tuikannut Microlax-peräruiskeenkin menemään. Yleensä tuo jälkimmäinen on viimeistään auttanut mutta nyt ei ihmeemmin. Siirron jälkeen parina yönä heräsin kovaan vatsakipuun, ilmaa oli vatsassa ihan kamalasti ja joudin kökkimään pöntöllä kesken unien ja ihan turhaan! Tietysti nämä Lugetkin voi aiheuttaa jotain näistä tuntemuksista, ohjelappusessa mainittiin mm. ruoansulatusongelmat. Jee jee...



Juoda olen tietysti kovasti mutta jostain syystä vesi ei maistu ollenkaan samalla tavalla kuin normaalisti. Outoa! Pyydän miestä tänään tuomaan lisää kivennäisvettä kaupassa, joten eiköhän se nestetankkaus taas ala luistamaan. Kai tässä vaan on otettava rauhallisesti? Olo onkin vähän vetelä flunssan takia, onneksi sain peruttua tän päiväisen hammaslääkärin niin saan lepäillä vaan tässä kotona lämpimässä.



Toivottavasti tämä flunssa ei aiheuta harmia mahdollisen kiinnittymisen suhteen. Netistä opiskelin, että ennen kuin munasolu pääsee kiinnittymään, on sen puhkaista sitä ympäröivä ¿kuori¿. Ilman kuorta se on erityisen paljon vaarassa, sillä kehon valkosolut hyökkäävät sen kimppuun. Munasolun onkin kehitettävä jotain aineita, joilla se saa kohdun ottamaan itsensä vastaan ja estämään valkosolujen hyökkäyksen. Nyt flunssassa noita valkosoluja lienee normaalia enemmän, joten ei hyvä. Mutta uskon, että jos raskaaksi tuleminen on nyt tarkoitus tapahtua, niin se myös tapahtuu. Me olemme nyt tehneet parhaamme, sanoi miehenikin eilen¿ Viime yönä muuten heräsin siihen, että tuolla jossain kohdunsuulla vihloi kovastikin hetken aikaa ja oli vähän kramppimainen olo. Mulla on samantyyppistä vihlontaa menkkojen ja oviksen aikana. Olisiko ollut mahdollisen endon ärtyilyä vai peräti kiinnittymiskipua? Voih, olispa ihanaa jos kiinnittyminen onnistuisi edes toiselta alkiolta¿ Luin netistä senkin, että munasolu on valmis kiinnittymään 6. päivänä hedelmöittymisestä ja tänään on juuri se 6. päivä. Jännää! Mutta saisipa nyt vaan jalat pidettyä maassa¿



Tässä muuten linkki mielenkiintoiseen " opetusohjelmaan" (englanniksi), tosi hienosti kuvattua matskua mm. hedelmöittymisestä jne. Toivottavasti linkki toimii.

http://www.pbs.org/wgbh/nova/miracle/program.html



Tuuve, mulla on myös tuo miniasperiini 50 mg käytössä. Mulle ei sitä ole määrätty, mutta lääkärin mukaan siitä ei pitäisi olla haittaa, joten uskalsin sen sitten aloittaa siirtopäivänä. Epäilen, että mulla on ongelma homokysteiinin kanssa, jonka korkea arvo voi aiheuttaa verenhyytymiä. Siskollani on sellainen geeni ja se voi olla minullakin, vieläpä tuplana, joten siksi tämä varotoimi. Tämän tutkiminen on hurjan kallista ja yksi verinäyte jo lähtettiinkin vuosi sitten ulkomaille mutten koskaan saanut tulosta. Höh. Anyway, syön foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja tähän mahdolliseen homokysteiiniongelmaan. Huolehdittehan tekin foolihapon saannista? Lisäksi syön monivitamiineja ja E-EPA-kapseleita, joista saa erittäin tärkeitä omega-3-rasvahappoja. Suosittelen, tuo paljon lisää virkeyttä enkä muista milloin olisin ollut viimeksi kipeenä. Nyt sitten normaalia suurempi stressi on tainnut viedä voiton tästä tytöstä¿



Jaahas, tulipas taas avauduttua oikein kunnolla. Viestistä voi kieltämättä saada sen kuvan, että oon tosi huonolla päällä mutta en itse asiassa ole, hiukan vain huolissani. Mieliala on kuitenkin vallan positiivinen muuten, mitä nyt nää koulujutut stressaa. Nyt onkin viimeisteltävä omaa osuuttani tuohon ryhmätyöhön ja sitten taas lukemaan. Virkeää viikkoa kaikille ja helppoa piinailuaikaa!



Lilium



P.S Millon muuten aiotte testata? Kotitestillä vai verikokeella? Itse yritän päästä verikokeeseen 15.2, olisi niin tärkeää tietää HCG:n tarkka määrä, onko tapahtunut edes jotakin! Meidän klinikka vaan ei lähetettä hevin anna mutta en ole vielä luovuttanut.

Meillä sujui tämä päivä erinomaisesti. Minuun siirrettiin yksi alkio, joka kuulemma oli niin ensiluokkainen ettei parempaa voisi ollakaan :-) Neljä pikkusiskoa tai- veljeä laitettiin sitten pakkaseen.



Olen itsekin koko ajan parempaan päin menossa, kivut ovat muuttuneet enemmänkin aristukseksi. Kysyin hoitajalta mahdollisuuttani saada vielä hyperi, sanoi että kun minulta saatiin suhteellisen pieni määrä munia, on riski aika pieni. Kehotti kuitenkin vielä juomaan runsaasti. Luget aloitan vasta huomisaamuna!



Daran

Hienoa kuulla, että Liliumillakin kaikki on hyvin. Jospa sulla oli kiinnittymisestä johtuvia kipua kohdun seudulla. Ja lievän hyperinhän sanotaan edesauttavan kiinnittymistä, niin olen ainakin lukenut tältä palstalta. Ja onnea Daran siirrosta, sekä pakkaskavereistä. Kuinkas tuuve? Miten kävi siirron kanssa? Ja millainen mi-ian olo on?



Itsellä kaikki entisellään, välillä on menkkatuntemuksia (varsinkin illasta). En tiiä, päivä kerrallaan mennään plussa tulokseen luottaen. Nyt nukkumaan, armoton väsymys painaa. Huomiseen!



santes, pp5

Täällä ollaan viimein sulettu aamuiselta käynniltä koululta. Melkoinen pakkaspäivä, -25 täällä Tampereella. Kotimatkalla oli varpaat niin jäässä talvikengistä huolimatta, että luulin niitten jäätyneen ikiroutaan. En kyllä muista että pikkuisena koululaisena olisin koskaan tollai palellut vaikka kävelin 1,5 km koulumatkan yhtä kovassa pakkasessa. Kai sitä oli puettu niin michelin-ukoksi ettei paremmasta väliä. ;) Itse aamuinen visiitti tentissä jäi lyhyeksi, joten uusintaan sitten joskus. Nooo, aina ei mene ihan putkeen ja kai se on ymmärrettävää että luvut ovat jääneet vähän vähemmälle...



Daran: paljon onnea siirrosta, kiva että teillä jäi noin monta pakkaseen. Saitte siirrettyä vieläpä erinomaista laatua olevan. Olen tässä mietiskellyt, että mahtaisinkohan minä ikinä 1-laatuista munista tuottakaan. No, toivottavasti ei ainakaan esikoista varten tarvitsisi ottaa siitä selvää...



Olo on hieman jo parantunut ummetuksen suhteen. Olenkin ottanut vahvoja droppeja mutta ruokavaliota saa tarkkailla koko ajan, ettei tule esim. juustoja tai sokereita liikaa. Vielä kun pääsisi kunnolla liikkumaan niin jo vot! Ikävä juttu tällainen taipumus. Mutta ei se nyt maailman vakavin juttu ole tietenkään. Luulen, että vasemmassa munasarjassa on muuten lievää hyperiä eli siis nestettä. Sen takia se pistävä tunne jököttää siellä paikallaan ja kiristää kehoa suoristaessa. Välillä on tuntunut tuolla oikeallakin. Mutta himpun verran on nyt kai helpottanut, olenkin yrittänyt juoda v i e l ä k i n enemmän. Viime yönä heräsin taas vatsakipuun, hetken aikaa oli sellaista kramppimaista tunnetta. Yritän takoa päähäni, että luget vaan jyllää. Rintojen arkuus ainakin johtuu lugeista, sehän taitaa olla se yleisin sivuoire. Uusimpana juttuna on tänään tullut satunnainen vihlaisu vasemmalle lonkkaan. Hhmmm. makes a girl wonder... ;) *mielikuvitus laukkaa*



Muuten, noista juomisista tuli mieleen, että oletteko jättänyt esim. kahvinjuontia jo vähemmälle? Hörpin tässä juuri 4. kahvikupillista tänään. Onkohan se liikaa? Yhteen kuppiin menee 2 kahvinkeittimen pannuun kupillista.. Entä oletteko jättäneet ruokavaliosta mitään pois? Ei kai tässä vaiheessa tarvitsekaan mutta olen kyllä kuullut ettei ainakaan liika kofeiini olisi hyväksi näin alkuvaiheessakaan. Yhtään alkoholia en oo ottanut ja ihan suosiolla pidän kuivaa linjaa ensi viikkoon - ei sillai että sitä ryystämällä ryystäisin muutenkaan. Vaikkakaan se pieni määrä punaviiniä ei olisikaan pahitteeksi...



Sitten kysyisin, että onko teillä koskaan sellainen tunne, että tuntuu oikeasti ihan mahdottomalle se plussa omalla kohdalla pitkän odottamisen jälkeen? No Santes76 vaikuttaa ihailtavan positiiviselta koko ajan, mutta teillähän taitaa ollakin jo esikoinen näistä hoidoista tuloksena? Itse kun on 3 vuotta testaillut niitä negoja tai vain todennut menkkojen taas alkavan, niin on tosi vaikea uskoa että omalle kohdalle [b] ihan oikeasti [/b] tärppi kävisi. Toivottavasti ei vaan ole tarkkaa intuitiota...



Laskeskelin muuten, että mulla loppuu luget jo ke-iltana 14.2 joten nappuloita olisi ostettava ainakin paketillinen lisää jos meinaan testata vasta myöhemmin vapaa-päivänä. Mulla on siinä viikolla useammatkin esiintymisjutut, enkä haluaisi olla surun murtamana siellä. No joo, kattokaa taas kun maalailen piruja seinälle mutta on niin vaikea uskoa muuta vaikka olenkin toisaalta positiivisella mielellä. Varaudun vaan pahimpaan. Toisaalta, jos saan kinuttua lähetteen verikokeeseen, niin sitten voisin käydä ke-aamuna ja soitella tuloksista kotiin päästyäni. Saisi käsitellä tuloksen tuomat tunteet kaikessa rauhassa. Mutta turhan aikaistahan tässä on testipäivää vielä päättää kun vuoto voi alkaa ennen kun ehtii minkäänlaiseen testiin.



Tällaisia ajatuksia tällä kertaa, nyt taas sorvin ääreen. Käykäähän moikkaamassa!



L

Täällä paukkuu pakkanen kanssa oikein tosissaan, ens yöksi ennustettu -37 astetta. Pyörä hyytyi ihan täysin koulusta palatessa, totesin että nopeammin ja vähemmän puuskuttamatta pääsen kun talutan...



En tiedä, minä olen jotenkin hyvin toiveikkaalla mielellä tärppäämisen suhteen. Tai lähinnä on sellainen olo, että jos ei onnistu nyt, niin se ei ole maailmanloppu. Johtuu luultavasti siitä kun pakasteessa on varalla.

Kun on tällainen tilanne, että tietää ettei luonnollisesti voi tulla raskaaksi, ei ole tullut kovin paljon edes pettymystä tuottavia negatestejä tehtyä. Toki muutamia. Vaikka vuosi sitten tullut tieto siitä, että pystyn saamaan lapsia vain koeputken kautta oli aika rankka, se toisaalta myös poisti stressin siitä, että laskeskeli oikeita päiviä ja jännitti kuukautisten alkamista. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.



Lämmöllä kyllä ajattelen koko ajan pikkuistani, joka tässä ihan lähipäivinä toivottavasti löytää mukavan pehmeän kohdan johon kiinnittyä :-)



Daran

Lilium, milloin sinulla on virallinen testipäivä? Meille sanottiin, että 16.päivä siirrosta. Tällä kertaa se sattuu hyvin 16.2. Yritän malttaa mieleni ja testata vasta sitten, jos sinne asti päästään. Kotitestillä, ei ole koskaan tarjottukaan pääsyä veritestiin (mikä on harmi). Minä juon edelleen paljon kahvia, olen aina juonut hoidoissa ollessani. Ja tuorejuustot, maksaruuat ja alkoholin olen jättänyt pois. En saunasiideriä ole juonut kohta kuukauteen, toivottavasti menee vielä pari vuotta mehulinjalla;) Ja tuo positiivisuus, uskon mielen jossakin määrin vaikuttavan kaikkeen siksi en anna pessimismille täyttä valtaa. Voi, kuulisitpa miten masentuneena saatan välillä olla hoitojen aikana. Mielialat vaihtelee hyvästä huonoon. Toisaalta se, että on saanut jo yhden lapsen ei vaikuta näihin tunteisiin mitenkään. Olen tietysti ikionnellinen jo saadusta lapsesta mutta silti toisen lapsen kaipuu on kova. Ymmärrän kuitenkin sen tunteen kun ei ole yhden yhtä positiivista testiä tehnyt, se tuntuu tosi pahalta, sillä minun ainoasta positiivisesta testistä ikinä on pian kolme vuotta. Sitä ennen niitä negatiivisiä tuli tehtyä liian monta. Äh, en osaa selittää...



Mutta nyt takaisin omaan olotilaan:) Olen ollut tosi väsynyt muutaman päivän aikana. Olen yleensä illan virkku ja valvon viikollakin pitkään. Nyt olen nukkumassa ennen yhtätoista ja voisin päivälläkin nukkua. Jospa se nyt tärppäsi...Välillä etoo mutta ruoka-ajatkin on heitellyt. Päätäkin särkee usein. Toivottavasti en ole tulossa kipeäksi... Mitenkäs muilla on muuten tuon testaamisen kanssa? Milloin teillä on testipäivä?



santes, pp6

Kaikilla ketjulaisilla näyttääpi olevan asiat mallillaan ja ollaan tässä " odottavalla" kannalla (mukava ilmaus, kun tässä nimen omaan olisi tarkoitus ryhtyä 9 kk odottavalle kannalle :)



Lilian: eli mullakin helpotti ne hyperin oireet vasta punktiopäivästä 31.1 neljän päivän päästä, 4.2 ja oikeastaan saman päivän iltana kuin aloitin juomaan oikein urakalla. Vesi ei kyllä millään meinannut mennä alas enää illemmalla, mutta join vaan. KIvennäisvesi olisi ollut juhlaa :) Olen muuten samanlaisella vitamiinikuurilla tai oikeastaan jo koko vuoden säännöllisesti syönyt B-vitamiini-, foolihappo-, monivitamiini- ja omegaöljylisiä, paitsi kesällä pidin tauon. Ja sama juttu, en ole flunssan takia ollut pitkään aikaan poissa töistä. Paitsi nyt on pari päivää ollut kurkkukipua vähän. Muuten siitä ummetuksesta, minulla ei kyllä ollut tuollaista ummetusta kuin sinä kuvailet, mutta niin kauan kuin hyperin oireet jatkui, vatsani ei kyllä toiminut normaalisti ja olin täynnä ilmaa.



Ja sitten massukuulumisia. Tänään oli siirtopäivä. Pikkuinen blastokystaksi kehittynyt alkioni asustelee nyt siellä kohdussa. En ole kuitenkaan ihan toivoa täynnä, ensinnäkin niiden keskenmenojen ja lukuisten miinus-testien jälkeen ja lisäksi soluja on jo tähän mennessä karsiutunut vaihdilla pois. Yhteensähän niitä kerättiin 17, joista 6 hedelmöittyi ja vain yksi kehittyi blastokystaksi asti. Pakkaseen ei siis jäänytkään mitään :( Ja tämäkin joka siirrettiin, kehittyi keskimääräistä vähän hitaammin, arveltiin blastokystavaiheessa oltavan jo maanantaina, mutta nyt siis tiistaina. MUTTA; en vielä vanhana kehäraakkina heitä pyyhettä kehään, katsotaan nyt miten tämä etenee, voihan olla niinkin, että siellä kasvaa pikkuinen joka äitinsä tavoin on vähän matti myöhänen :)



Nyt sitten porukalla odotellaan helmikuun puolenvälin päiviä ja katsotaan miten meidän käy. Toivottavasti tähän ketjuun sataa paljon plussia :) Itselläni periaatteessa testauspäivä 16.2, mutta taidan odotella vielä siitä, ettei tule turhaan testattua (kuulostan korvissanne varmaan kamalalta pessimistiltä, oikeasti olen yltiöoptimisti, mutta nyt on vähän jostain syystä fiilikset maassa tän asian suhteen..) Lupaan olla ensi kerralla iloisempi :)

edellisten tapaan vielä, Turussa on selvitty 15 asteessa, ainakin päivällä. Yöllä taitaapi painua vielä alemmas, lohkolämmitin on kovilla.. ;)