Lue keskustelun säännöt.
Miten käsität kehopositiivisuuden?
25.02.2024 |
Itselleni kehopositiivisuus tarkoittaa sitä, että koska kehoja on monenlaisia eikä ainakaan toidstaiseksi ole luotettavaa tutkimus näyttöä yhdestä ainoasta ultimaattisesta kehosta, kaikki kehot ovat tasavertaisia. Minulle keho on vain keho, mitään sen enempää erittelemättä, kauneutta on monenlaista ja makuasioista ei kannata kiistellä. Jokaisella pitäisi mielestäni olla oikeus olla ja näkyä neutraalisti sellaisena kuin on, ilman tuomitsemista, kommentointia yms.
Aihe vaan nykyään näyttää jakavan ihmiset kahteen leiriin: kaltaisiini ja niihin, joille kehopositiivisuus tarkoittaa heille negatiivisten asioiden kuten esim ylipainon ihannointia. Miten on, kumpaan leiriin kuulut, vai etkö kumpaankaan?
Kommentit (138)
Simpsoneissa on yksi jakso jossa Homer liittyi näiden "kehopositiivisten" kerhoon ja jakson lopussa se ryhmän johtaja kuoli saadessaan sydänkohtauksen jonka ikä sitten paljastettiin hautajaisissa joka oli alle 30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko älykästä antaa itsensä lihoa siihen pisteeseen, että altistuu liikalihavuudesta johtuville sairauksille, jotka olisi voitu välttää terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla?
Lievä ylipaino ei altista.
Itsellä on ollut lievää ylipainoa ja vaikka sen mukana ei tullut mitään vakavia sairauksia, valtava ero oli kuitenkin siinä kuinka paljon enemmän energiaa minulla on nyt normaalipainoisena kuin silloin ylipainoisena. Kyllähän se on huomattavasti raskaampaa kantaa vaikka kymmentä ylimääräistä kiloa kehossaan koko ajan mukana.
Juuri tätä tarkoitin aloituksessani. Kehopositiivisuus, kehorauha, kehoneutraalius, millä nimellä sitä ikinä kutsutaankin tarkoittaa kaikenlaisia kehoja ja niiden ominaisuuksia. Ei pelkkää painoa. Mutta siitä on jotenkin tullut laihat vastaan lihavat, ääripäitä korostaen.
Olen itse normaalipainoinen, mutta esim lyhyt ja hörökorvainen ja käytän kuulolaitetta. Nuorena häpesin asioita kovastikin, mutta nykyään en, koska ne asiat eivät tee minusta muita huonompaa tai parempaa.
En koe mitään tarveta kommentoida kenenkään kehoa tai reagoida niihin yleensä mitenkään. Joku kommentissaan heitti, että lihavilla ei muuta sisältöä elämässä, joten paikkaavat sen syömällä. No ainakin itsellä elämässä sen verran muuta sisältöä ja tekemistä, ettei tarvitse sitä paikkailla muiden kehoja tuijottamalla, paheksumalla tai kommentoimalla.
Ovatko siis venäläiset olleet tuolla ukrainaan hyökätessään olleet kehonegatiivisia hyökätessään siviilikohteisiin?
Siellä on joukkohaudoissa paljon ruumispositiivisia vainaita.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tätä tarkoitin aloituksessani. Kehopositiivisuus, kehorauha, kehoneutraalius, millä nimellä sitä ikinä kutsutaankin tarkoittaa kaikenlaisia kehoja ja niiden ominaisuuksia. Ei pelkkää painoa. Mutta siitä on jotenkin tullut laihat vastaan lihavat, ääripäitä korostaen.
Olen itse normaalipainoinen, mutta esim lyhyt ja hörökorvainen ja käytän kuulolaitetta. Nuorena häpesin asioita kovastikin, mutta nykyään en, koska ne asiat eivät tee minusta muita huonompaa tai parempaa.
En koe mitään tarveta kommentoida kenenkään kehoa tai reagoida niihin yleensä mitenkään. Joku kommentissaan heitti, että lihavilla ei muuta sisältöä elämässä, joten paikkaavat sen syömällä. No ainakin itsellä elämässä sen verran muuta sisältöä ja tekemistä, ettei tarvitse sitä paikkailla muiden kehoja tuijottamalla, paheksumalla tai kommentoimalla.
Jos keskustelun aihe on kehopositiivisuus niin eikä tämä ole juuri oikea paikka keskustella siitä mitä mieltä on liikalihavuudesta? Terve keho ja terve mieli käyvät hyvin pitkälti käsi kädessä. Kun mielesi voi hyvin, haluat pitää hyvää huolta kehostasi. Ja kun kehosi voi hyvin, mielikin voi yleensä paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Niin yli kuin ali painoinen tai mittainenkin voi olla terve ja hyvinvoiva, minkä pitäisi olla se ns pää asia. Paino, pituus, jonkun kehonosan koko, tai muoto ei saisi olla ihmistä arvottava asia. Tietääkseni pituus, paino tai vaikka rintojen koko ei vaikuta esim älykkyyteen tai henkisiin ominaisuuksiin ja fyysisiinkin suorituksiin varsin vähän.
Liikalihava voi olla terve, kunnes sitten yhtäkkiä herääkin yhtenä päivän diabeteksen kanssa. Mitä lihavammaksi päästät itsesi, sitä todennäköisemmin tulet sairastumaan lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. Samaten iän myötä kroppa ei kestä epäterveellisiä elämäntapoja yhtä hyvin kuin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Niin yli kuin ali painoinen tai mittainenkin voi olla terve ja hyvinvoiva, minkä pitäisi olla se ns pää asia. Paino, pituus, jonkun kehonosan koko, tai muoto ei saisi olla ihmistä arvottava asia. Tietääkseni pituus, paino tai vaikka rintojen koko ei vaikuta esim älykkyyteen tai henkisiin ominaisuuksiin ja fyysisiinkin suorituksiin varsin vähän.
Liikalihava voi olla terve, kunnes sitten yhtäkkiä herääkin yhtenä päivän diabeteksen kanssa. Mitä lihavammaksi päästät itsesi, sitä todennäköisemmin tulet sairastumaan lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. Samaten iän myötä kroppa ei kestä epäterveellisiä elämäntapoja yhtä hyvin kuin nuorena.
No ainakaan diabetes ei kehity noin, että "yhtenä päivänä herää" diabeetikkona. Sokeriarvot nousevat pikkuhiljaa. Siinäkin vaiheessa, kun ne alkavat rajustikin nousta, on mahdollisuus päästä kakkostyypin diabeteksesta vielä kokonaan eroon elintapojaan muuttamalla.
Toki on järkevämpää olla hyvät elintavat jo alunperinkin, mutta halusin vain kommentoida tuota, ettei diabetes puhkea tuolla tavalla yhtäkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieras kirjoitti:
Itsellä on ollut lievää ylipainoa ja vaikka sen mukana ei tullut mitään vakavia sairauksia, valtava ero oli kuitenkin siinä kuinka paljon enemmän energiaa minulla on nyt normaalipainoisena kuin silloin ylipainoisena. Kyllähän se on huomattavasti raskaampaa kantaa vaikka kymmentä ylimääräistä kiloa kehossaan koko ajan mukana.
Mulle n. 10kg ei ole raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tätä tarkoitin aloituksessani. Kehopositiivisuus, kehorauha, kehoneutraalius, millä nimellä sitä ikinä kutsutaankin tarkoittaa kaikenlaisia kehoja ja niiden ominaisuuksia. Ei pelkkää painoa. Mutta siitä on jotenkin tullut laihat vastaan lihavat, ääripäitä korostaen.
Olen itse normaalipainoinen, mutta esim lyhyt ja hörökorvainen ja käytän kuulolaitetta. Nuorena häpesin asioita kovastikin, mutta nykyään en, koska ne asiat eivät tee minusta muita huonompaa tai parempaa.
En koe mitään tarveta kommentoida kenenkään kehoa tai reagoida niihin yleensä mitenkään. Joku kommentissaan heitti, että lihavilla ei muuta sisältöä elämässä, joten paikkaavat sen syömällä. No ainakin itsellä elämässä sen verran muuta sisältöä ja tekemistä, ettei tarvitse sitä paikkailla muiden kehoja tuijottamalla, paheksumalla tai kommentoimalla.
Jos keskustelun aihe on kehopositiivisuus niin eikä tämä ole juuri oikea paikka keskustella siitä mitä mieltä on liikalihavuudesta? Terve keho ja terve mieli käyvät hyvin pitkälti käsi kädessä. Kun mielesi voi hyvin, haluat pitää hyvää huolta kehostasi. Ja kun kehosi voi hyvin, mielikin voi yleensä paremmin.
Tämä on hyvä pointti. Yhtälailla suuri osa niistä laihoista ja normaalipainoisista tykkää ruuasta ja herkuista, mutta silti pystyvät pitämään painon kurissa. Kyllä siinä täytyy olla kyse siitä, että jokin muukin siinä elämässä mättää kun päästää lihomaan itsensä sairaalloisen lihavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kehopositiivisuus on ihan hölmöä. Ei kaikki voi tihkua seksiä, olla karismaattisia ja charmikkaita. Kehonegatiivisuus kuvaa realistisemmin ihmisen suhdetta omaan kehoon ja kokonaisolemukseen.
Koittaist sinäkin päästä edes kehoneutraliuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ehkä puhkea yhdessä yössä, mutta siinä vaiheessa, kun se on diabetes, se ei ole enää parannettavissa. Moni ihminen ei säännöllisesti edes seuraa veriarvojaan, joten diabetes voi siinä mielessä kyllä tulla 'yllätyksenä'. Vielä suurempi ongelma on se, että monet ihmiset eivät muuta elintapojaan, vaikka olisi aikaisia varoitusmerkkejäkin sairaudesta. Sitten he ihmettelevät, kuinka minä terve ihminen nyt näin sairastuin.
Ihmisillä on erilaisia kehoja. On hoikkavartaloisia ja on tukevavartaloisia (enkä puhu nyt ylipainosta!) On erilaisia vammoja. Kaikki ymmärtää tämän. Kehopositiivisuudesta on valitettavasti tullut oikeastaan pelkästään ylipainoisten pelastuskortti. Ylipaino aiheuttaa pitkän listan terveysongelmia ja kehopositiivisuudella nykyisin kuitataan tuo kaikki! Kaikki ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia luustoja, joten bmi ei kerro koko totuutta. Mutta rasvaprosentti kyllä kertoo totuuden, onko kehonkoostumus aiheuttamassa terveysongelmia.
Olen itse lievästi ylipainoinen, mutta ei tulisi mieleenkään ottaa asennetta, että kannanpa läskini ylpeänä ja antaapa tulla lisää! Mielelläni luopuisi varmaan viidestä kilosta rasvaa. Mutta näissä painoissa olen ollut nyt varmaan yli kymmenen vuotta.
Nuoret ihmiset eivät ymmärrä, mitä se heidän kymmenien kilojen ylipaino oikein tarkoittaa lopulta elämänsä kannalta. Ja on väärin ihan terveydellisistä syistä, että heidän käyttöön annetaa termi kehopositiivisuus, jolla voi kuitata kaiken. Ne nivelongelmat, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja jaksaminen ihan arkielämässä ei kuittaudu sillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kehopositiivnen" = En tjockis som inte tänker åtgärda saken.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä puhkea yhdessä yössä, mutta siinä vaiheessa, kun se on diabetes, se ei ole enää parannettavissa. Moni ihminen ei säännöllisesti edes seuraa veriarvojaan, joten diabetes voi siinä mielessä kyllä tulla 'yllätyksenä'. Vielä suurempi ongelma on se, että monet ihmiset eivät muuta elintapojaan, vaikka olisi aikaisia varoitusmerkkejäkin sairaudesta. Sitten he ihmettelevät, kuinka minä terve ihminen nyt näin sairastuin.
Kakkostyypin diabetes ON parannettavissa elämäntapamuutoksilla, ainakin alkuvuosina. Tiedän koska näin itse tämän omin silmin äidilläni, joka ei ollut edes nuori enää. Insuliini jätettiin kokonaan pois ja sokeriarvot pysyivät normaaleina. Sitä ennen hänellä oli ollut insuliini käytössä pari vuotta.
Käsitä kehopositiivisuuden niin, että jokaisella on oikeus tehdä mitä haluaa ja olla iloinen ja tyytyväinen, oli sitten minkä kokoinen ja muotoinen tahansa, ilman että tarvitsee häpeillä tai kärsiä ilkeitä kommenteista. Väitän, että useimmat ylipainoiset eivät ole kehopositiivisia vaan häpeilevät - tai pikemminkin joutuvat häpeilemään.
Se lihava siellä uimahallissa sentään yrittää tehdä jotain. Vaikka liikunta ei laihduta niin se on kuitenkin kaikille hyväksi. Pitää yllä liikkuvuutta ja toimintakykyä. Kenellekään ei kuulu ilkeillä, varsinkaan tietämättä toisen tarinaa. Takana voi olla vaikka vuosia vaikeaa, halvauttavaa masennusta, eikä sitä ainakaan ilkeilemällä paranneta. Jos muka huolen varjolla kehotetaan laihduttamaan, niin eihän tämä "hyvää" tarkoittava neuvoja tiedä, paljonko se ylipainoinen on jo laihtunut, tai miten kovasti yrittää laihduttaa.
Ihmiset ovat erilaisia joka tapauksessa. Otetaan sata ihmistä, laitetaan ne tismalleen samalle ruokavaliolle ja kunto-ohjelmalle muutamaksi vuodeksi. Näistä ihmisistä ei silti tule klooneja, vaan eroavaisuuksia kehon muodoissa ja koostumuksessa tulee silti olemaan. Oletetaan, että kaikki maailman ihmiset olisivat elintavoiltaan tismalleen samanlaisia. Kaikki suht normaalipainoisia ja - kuntoisia. Sitten etsittäisiin joku muu syy mistä ilkeillä. Ihminen vain on sellainen. On psyykkinen pelastusmekanismi, että on joku asia, jolla voi tuntea itsensä paremmaksi, ja ylipaino on näkyvä ja helppo syy tuntea, että tuo ainakin on minua huonompi.
Kehorauha ja kehopositiivisuus koskee jokaista, myös alipainoista tai sitä jolla on tämän hetken ihanteiden mukainen vartalo. Kaikki saavat olla rauhassa sen näköisiä kuin ovat. Käytös ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia kehoja. On hoikkavartaloisia ja on tukevavartaloisia (enkä puhu nyt ylipainosta!) On erilaisia vammoja. Kaikki ymmärtää tämän. Kehopositiivisuudesta on valitettavasti tullut oikeastaan pelkästään ylipainoisten pelastuskortti. Ylipaino aiheuttaa pitkän listan terveysongelmia ja kehopositiivisuudella nykyisin kuitataan tuo kaikki! Kaikki ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia luustoja, joten bmi ei kerro koko totuutta. Mutta rasvaprosentti kyllä kertoo totuuden, onko kehonkoostumus aiheuttamassa terveysongelmia.
Olen itse lievästi ylipainoinen, mutta ei tulisi mieleenkään ottaa asennetta, että kannanpa läskini ylpeänä ja antaapa tulla lisää! Mielelläni luopuisi varmaan viidestä kilosta rasvaa. Mutta näissä painoissa olen ollut nyt varmaan yli kymmenen vuotta.
Nuoret ihmiset eivät ymmärrä, mitä se heidän kymmenien kilojen ylipaino oikein tarkoittaa lopulta elämänsä kannalta. Ja on väärin ihan terveydellis
Niinpä, tuota menoa joudut pian olemaan myös nivelongelmapositiivinen, diabetespositiivinen ja sydän- ja verisuonitautipositiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehopositiivisuus on ihan hölmöä. Ei kaikki voi tihkua seksiä, olla karismaattisia ja charmikkaita. Kehonegatiivisuus kuvaa realistisemmin ihmisen suhdetta omaan kehoon ja kokonaisolemukseen.
Miten se parantaa ihmisten hyvinvointia, jos he aina ajattelevat omasta kehostaan vain negatiivisen kautta?
No jo se on taas niin vaikeeta, narsistisia tuollaiset keho positiiviset ovat, jos ei muuta ajattele kuin itseään. Silti jos joku hoikempi ottaa kuvan itsestään, hänet haukutaan kun ei ymmärrä ettei ole oikeutta olla keho positiivinen. Jos ihminen ajattelee vain itseään niin se on sairasta, mutta kyllähän lihavat onkin itsekeskeisiä heitä pitää auttaa, ei muut tarvitse kuin he vaan.
Kehopositiivisuus on voimaantumista. Sen avulla raskaansarjan naisräppäritkin voivat mennä kevyesti pukeutuneina esiintymislavalle levittämään sanomaansa.
Mutta ei teineistä tee ylipainoista se, että joku lihavuusaktivisti netissä saarnaa miten ihanaa on olla lihava. Ruokailutottumukset ovat pielessä eikä nuoret liiku. Se ei tarkoita, että he itse jotenkin ihannoisivat ylipainoa.
Itse väittäisin tuttavieni perusteella jopa niin, että ylipainoiset yleisesti ottaen vihaavat lihavuutta sekä itsessään että muissa. Lihavin tuntemani ihminen katsoo kauhuissaan "Hengenvaarallisesti lihava" -tyylisiä tirkistelyohjelmia, on heti kärkkäästi huomauttamassa jos joku julkkis on lihonnut, ja sitten itkee sitä ettei uusin kokeilemansa rääkkidieetti toiminutkaan. Hän ei todellakaan nauti lihavuudestaan vaan elää jossain toksisessa mielentilassa missä hän kuvittelee voivansa muuttaa itsensä lihavasta suoraan anorektikoksi henkisellä vahvuudella ja sitten vihaa itseään, kun se ei (tietenkään) onnistunutkaan.
Hänelle todennäköisesti kehopositiivisuus ja armollisuus tekisi paljon hyvää, mutta hän varmastikin on itse näitä, jotka käyttävät "kehopositiivista" pilkkanimenä.