Te jotka väitätte ettei parisuhdemarkkinoilla ole tasoja
Puhutte kyllä viiden tähden hevonpaskaa, vaikka mitä muuta yrittäisitte väittää. Vai miksi käytännössä koskaan lääkäri ja kaupankassamyyjä eivät ole parisuhteessa? Tai miksi hyvännäköinen ja timmikroppainen ei seurustele tupakoivan läskin kanssa?
Kertokaa toki.
Kommentit (644)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun ne tasot edelleenkin on henkilökohtaiset ja subjektiiviset eikä yleiset ja objektiiviset. Se unohtuu aina, kun puhutaan tasoista. Sen voi sokeakin todeta siitä, että kaksi luonteiltaan vastakohtaa ei tule koskaan olemaan onnellisia suhteessa, vaikka olisivat molemmat samalla "tasolla". Samoin eri elämäntilannekin riittää laskemaan toisen tasoa.
Huoh. Montako kertaa se pitää toistaa, että tasoissa ei ole kyse kenenkään subjektiivista mielipiteistä. Olen tehnyt sen varmasti yli sata kertaa. Tasossa on kyse kysynnästä, ei sinun tai minun mielipiteestä. Miten tämä asia voi olla niin vaikea? En käsitä.
Laitatko linkin taulukkoon, josta voi laskea oman tasonsa? Kiitos jo etukäteen. Toivottavasti nyt vihdoin se linkki tulee, kun olen sitä niin monta kertaa a
Taulukon kanssa etsiskely on Tinder tasoa, terve ihmissuhde on aivan eri asia.
t. tasoni tiedän
Muistelua n. 27v takaa: kun oli omat pariutumisajat (porukka n.22-26v), meillä oli kovat kuhinat uskovaisten opiskelijoiden kesken. Tyttöjä ja poikia oli ihme kyllä suunnilleen saman verran, lähes kaikki akateemisia opiskelijoita, ja siis uskovaisia. Siinä oli jo pari isoa asiaa kohdillaan ja valmiiksi "tsekattu".
Itsestäni sanon olevani melko keskiverto, hoikka ja muodokas mutta kasvot ei kauniit, max. nätti. Samoihin aikoihin olin alustavasti kiinnostunut useasta, ja usea oli kiinnostunut minusta. Siinä sitten isoissa porukoissa tutustuttiin, ja ajan kanssa ihmisiä tippui omalta listalta pois eri syistä. Osasta tuli esiin luonteenpiirteitä ja ajatuksia mitkä ei innostaneet, ja myös äänenkorkeus, kehonkieli ja ominaistuoksu rajasivat enemmän porukkaa pois. Osa paritui toisten kanssa, erinomaista että sitäkin kautta oma valinta helpottui :)
Niin sitten lopulta minullekin valikoitui oma hyvä puoliso, siitä isohkosta "periaatteessa hyvä"-porukasta. Hirveän vaikea analysoida sen enempää, mitkä kaikki tekijät lopulta vaikuttivat, puolin ja toisin. Joku muu oli vähän paremman näköinen omaan silmään, mutta silti joku asia tökki niin ettei voinutkaan jatkaa sitä etenemislinjaa. Edelleen tämä joku on objektiivisesti enemmän komea, ja miehenkin mielestä tietenkin joku toinen nainen kauniimpi, mutta silti se oma puoliso on itselle se oikein.
Että miten näitä nyt sitten laittaa numeroiksi tai tasoiksi?
Joskus sitä ei itse tajua tasoaan. Luulee olevansa jotain muuta kuin on. Itsekin olin pitkään ihan paskoissa suhteissa kun ajattelin että ne on mun kortit. Vasta kun totesin että ei kiitos enää mitään, jos tää on se mitä mulle on tarjolla, sain niin hyvän puolison että en aiemmin olisi uskaltanut katsoa häneen päinkään.
Tasoteoria on jonkun rodunjalostusintoilijan keksintöä. Eihän se sovi, että surkimukset edes yrittävät pariutua valioyksilöiden kanssa 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun ne tasot edelleenkin on henkilökohtaiset ja subjektiiviset eikä yleiset ja objektiiviset. Se unohtuu aina, kun puhutaan tasoista. Sen voi sokeakin todeta siitä, että kaksi luonteiltaan vastakohtaa ei tule koskaan olemaan onnellisia suhteessa, vaikka olisivat molemmat samalla "tasolla". Samoin eri elämäntilannekin riittää laskemaan toisen tasoa.
Huoh. Montako kertaa se pitää toistaa, että tasoissa ei ole kyse kenenkään subjektiivista mielipiteistä. Olen tehnyt sen varmasti yli sata kertaa. Tasossa on kyse kysynnästä, ei sinun tai minun mielipiteestä. Miten tämä asia voi olla niin vaikea? En käsitä.
Tasossa on kyse myös tarjonnasta viiteryhmässä. Typerää etsiä sitä "kymppiä" koko ihmispopulaatiosta, kun kaikkia miljoonia vastakkaisen sukupuolen ehdokkaita ei koskaan tule tapaamaan.
Ja toi
Kyllä. Ja lopulta kyse on aina kuitenkin valinnasta ja tahdosta pitää siitä kiinni, silloinkin jos se vielä upeampi 10 tulee vastaan jossain naapurikylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta onhan sekin ennuste, että tavis ei yleensä pariudu kovimman kysynnän miesten tai naisten kanssa eikä myöskään itseään heikomman kysynnän ihmisen kanssa.
Ja toisaalta, miksi sitten on niin suuri tarve kieltää markkinoiden olemassaolo, jos kerran kyseessä on niin ilmiselvä asia? Ihmettelen vain näitä ristiriitaisuuksia. Keskustelut kulkevat aina sitä rataa, että tasot ovat paskaa eikä niitä ole, vaikka
No voisko olla vaikka niin, että täällä on useampia kirjoittajia, joista kaikilla on aiheesta vähän erityyppinen näkemys?
Tuohonhan se kiteytyy koko ongelmavyyhti. Tasoteoreetikko ei käsitä heterogeenisyyttä. Hän uskoo tasoajatteluun ja universaaleihin kriteeristöihin; että parinvalinnassa samat attribuutit ovat aina käytössä ja että niiden arvotus on vähintäänkin samansuuntainen. Pohjimmiltaan tasoteoria perustuu siihen että nyansseja ja painotuksia lukuunottamatta maailman kaikki ihmiset etsivät paria samoin periaattein eli arvottaen samoja ominaisuusjoukkoja ja etsien jotain parasta hinta-laatusuhdetta kuin tarjousjauhelihaa konsanaan. Tämän illuusion rikkominen ei käy, koska joutuisi haastamaan oman uskonsa. Myöskään eri näkemykset ja kritiikki ei kelpaa sellaisenaan koska se ensin väännetään em. kehykseen ja tulkitaan vain tämän kieroutuneen skeeman puitteissa.
Jotenkin jännä ja varsinkin epälooginen juttu että parhaiten tasoista ovat perillä ihmiset jotka eivät etsimisestä huolimatta ole löytäneet puolisoa. Muille halukkaille se omantasoinen puoliso on löytynyt, koska ovat pariutuneet. Ehkä väärin pariutuneet incelien mielestä. Väärin parannettu selibaatti on kuitenkin parempi kuin teoriassa oikein parannettu mutta käytännössä ei mitenkään, kun ei toteudu.
Vierailija kirjoitti:
Muistelua n. 27v takaa: kun oli omat pariutumisajat (porukka n.22-26v), meillä oli kovat kuhinat uskovaisten opiskelijoiden kesken. Tyttöjä ja poikia oli ihme kyllä suunnilleen saman verran, lähes kaikki akateemisia opiskelijoita, ja siis uskovaisia. Siinä oli jo pari isoa asiaa kohdillaan ja valmiiksi "tsekattu".
Itsestäni sanon olevani melko keskiverto, hoikka ja muodokas mutta kasvot ei kauniit, max. nätti. Samoihin aikoihin olin alustavasti kiinnostunut useasta, ja usea oli kiinnostunut minusta. Siinä sitten isoissa porukoissa tutustuttiin, ja ajan kanssa ihmisiä tippui omalta listalta pois eri syistä. Osasta tuli esiin luonteenpiirteitä ja ajatuksia mitkä ei innostaneet, ja myös äänenkorkeus, kehonkieli ja ominaistuoksu rajasivat enemmän porukkaa pois. Osa paritui toisten kanssa, erinomaista että sitäkin kautta oma valinta helpottui :)
Niin sitten lopulta minullekin valikoitui oma hyvä puoliso, siitä isohkosta "periaatteessa hyvä"
Tuossa on hyvä kuvaus asiasta, jota kutsun kalibroinniksi. Suurin osa pariutuu ongelmitta, kun hän kokemuksen kautta löytää oman kysyntänsä ja ne miehet ja naiset, jotka ovat kiinnostuneita juuri hänenlaisestaan naisesta tai miehestä.
Tiettyjä mieltymyksiä on siinäkin, esimerkiksi oma havaintoni, että minusta pitävät pitkät ja rotevat miehet, lähes kaikki. Kalibroiduin pitämään itsekin heistä, vaikka olin kerran ihastunut hieman lyhyempäänkin ja kevytrakenteisempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta onhan sekin ennuste, että tavis ei yleensä pariudu kovimman kysynnän miesten tai naisten kanssa eikä myöskään itseään heikomman kysynnän ihmisen kanssa.
Ja toisaalta, miksi sitten on niin suuri tarve kieltää markkinoiden olemassaolo, jos kerran kyseessä on niin ilmiselvä asia? Ihmettelen vain näitä ristiriitaisuuksia. Keskustelut kulkevat aina sitä rataa, että tasot ovat paskaa eikä niitä ole, vaikka
No voisko olla vaikka niin, että täällä on useampia kirjoittajia, joista kaikilla on aiheesta vähän erityyppinen näkemys?
Tuohonhan se kiteytyy koko ongelmavyyhti. Tasoteoreetikko ei käsitä heterogeenisyyttä. Hän uskoo tasoajatteluun ja universaaleihin kriteeristöihin; että parinvalinnassa samat attribuutit ovat aina käytössä ja että niiden arvotus on vähintäänkin samans
Tämä! Tasoteorian tarjoamat selitykset ovat joko niin yleisiä, ylimalkaisia ja kehämäisiä, että ne eivät enää selitä mitään tai niin yksityis- ja yksilökohtaisia, että ei voida puhua yleisestä, populaatio- tai osapopulaation toimintaa selittävästä mallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta onhan sekin ennuste, että tavis ei yleensä pariudu kovimman kysynnän miesten tai naisten kanssa eikä myöskään itseään heikomman kysynnän ihmisen kanssa.
Ja toisaalta, miksi sitten on niin suuri tarve kieltää markkinoiden olemassaolo, jos kerran kyseessä on niin ilmiselvä asia? Ihmettelen vain näitä ristiriitaisuuksia. Keskustelut kulkevat aina sitä rataa, että tasot ovat paskaa eikä niitä ole, vaikka
No voisko olla vaikka niin, että täällä on useampia kirjoittajia, joista kaikilla on aiheesta vähän erityyppinen näkemys?
Tuohonhan se kiteytyy koko ongelmavyyhti. Tasoteoreetikko ei käsitä heterogeenisyyttä. Hän uskoo tasoajatteluun ja universaaleihin kriteeristöihin; että parinvalinnassa samat attribuutit ovat aina käytössä ja että niiden arvotus on vähintäänkin samans
Paljon asioita ratkeaisi tasoteorian suhteen, jos ymmärrettäisiin miten markkinat noin ylipäänsä toimivat. Ehkäpä häiritsevä asia on se, että ihmiset paheksuvat sitä että muita ikään kuin arvotetaan tai se näyttää siltä. Siitä ei kuitenkaan ole kyse kalibroinnin takia. Aivan samoin ihmiset sopeutuvat yhteiskuntaluokkansa arvostuksiin ym. sitä erikseen miettimättä, vaikka eiväthän kaikki hyväksy sitäkään, että yhteiskuntaluokkia on olemassa. Puhutaan työmarkkinoista, mutta parisuhdemarkkinoita ei saisi olla olemassa, vaikka sillä tehdään jopa kovaa bisnestä. Rakkauden vain tulee olla kaiken yläpuolelella tai ainakin minun maailmassani rakkaus ratkaisee.
Mutta eipä sillä mitään merkitystä ole, sillä markkinat toimivat siitä huolimatta, ettei niitä hyväksy. Itse asiassa monen ratkaisu pysytellä niiden ulkopuolella täälläkin artikuloituna ilmentää sitä, että henkilö kokee markkinoiden olevan haavoittava asia, koska hän kokee, ettei kelpaa kenellekään. Erakko ottaa ihmissuhteisiin kantaa enemmän kuin kukaan tavis, joka räpiköi oman elämänsä rämeiköissä. Erakko ei ole ulkona, vaan ytimessä, jos katsotaan asiaa metafiktion näkökulmasta (eli hänen tietoisuutensa itsestään on korkeampi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun ne tasot edelleenkin on henkilökohtaiset ja subjektiiviset eikä yleiset ja objektiiviset. Se unohtuu aina, kun puhutaan tasoista. Sen voi sokeakin todeta siitä, että kaksi luonteiltaan vastakohtaa ei tule koskaan olemaan onnellisia suhteessa, vaikka olisivat molemmat samalla "tasolla". Samoin eri elämäntilannekin riittää laskemaan toisen tasoa.
Kyllä. Kiinnostavaahan ei ole se että kaksi kaunista pariutuu keskenään tai että kaksi tavista pariutuu keskenään. Kiinnostavaa sen sijaan on se miksi juuri nämä kaksi kaunista tai juuri nämä kaksi tavista ovat pariutuneet keskenään kaikkien niiden muiden kaltaistensa joukosta.
Ja koska tasoteorialla ei ole tähän juuri vastauksia se tuntuu aika turhalta näpertelyltä.
Ei markkinoilla ole mitään vastauksia mihinkään. Se on vain kuvaus kysynnästä. Tavistenkaan pariutuminen ei ole sattumanvaraista, sielläkin pätee se, että joillakin on enemmän haluttuja ominaisuuksia kuin toisilla, vaikka keskinäiset erot eivät ole niin suuria. Tason sisällä ratkaisevat henkilökohtaiset preferenssit. Vrt. työmarkkinat, missä haastatteluun valitaan suurin piirtein yhtä hyviä hakijoita, mutta vain yksi valitaan sen perusteella miten hän kyseiseen tehtäväkuvaan ja yritykseen soveltuu.
Kyllä varmasti "tasoja" on siinä mielessä, että tietyntyyppiset ihmiset ajautuvat pariutumaan itsensä kaltaisten (eli "saman tasoisten") ihmisten kanssa todennäköisemmin.
Mutta kun puhutaan "tasoista" ja "markkina-arvosta" niin monet katkeroituvat noista konsepteista, koska kuvittelevat, että parisuhdemarkkinoilla tapahtuu jonkinlaista tietoista syrjintää, joka perustuu vaikka painoon, koulutukseen tai taloudelliseen tilanteeseen. Todennäköisempää on, että esimerkiksi lääkärit, jotka ovat opiskelleet alalle vuosia, tutustuvat opiskeluissa ja töissä itsensä "tasoisiin" ihmisiin, koska viettävät heidän kanssa paljon aikaa ja heillä ajatusmaailmatkin voivat kohdata paremmin.
"Hyväkroppainen" ja "läski" stereotyyppisesti ajatellen viettävät sen verran erilaista elämää, että eivät välttämättä kohtaa. Jos ajatellaan, että hyväkroppainen elää terveellisesti ja harrastaa, hän voi tavata kumppanin vaikka harrastuksen parissa. Kun taas kärjistäen ajateltuna "läski" voi elää epäterveellisemmin, ei välttämättä harrasta urheilua ja käyttää alkoholia, niin hän tapaa jonkun toisen tupakoivan läskin baarissa.
Toki erilaiset deittisovellukset vähän sekoittavat pakkaa, koska niissä erilaiset ihmiset voivat tutustua toisiinsa eri tavalla kuin oikeassa elämässä, mutta voi olla, että arvot ja elämäntyylit eivät sitten kohtaa toivotulla tavalla ja vakituista parisuhdetta ei synny.
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä, markkinoita on erilaisia. Se kuuluu tasoteoriaan/markkina-arvoteoriaan."
Jonka jälkeen nuo eivät enää lopulta kerro oikein mistään mitään eksaktia vaan voivat vain todeta pariutumisen tapahduttua että nyt tasot ja markkinat sitten kohtasivat.
Taso on kuvaus kysynnästä ja markkina-arvo määräytyy juuri siinä, kun pariutuminen tapahtuu. Aivan kuten työmarkkinoilla sinun todellinen tasosi selviää silloin vasta, kun joku todellinen työnantaja palkkaa sinut.
Ja mitä eksaktiuteen tulee, niin et ehkä vaadi eksaktiutta missään muussakaan ihmisiä koskevassa teoretisoinnissa. Tasoteoria ei ole milloinkaan väittänyt ennustavansa kenenkään pariutumista eksaktisti, mutta siitä huolimatta aina rakennetaan tämä näkymä, joka kommentissasi on. Itse keksittyä mörköä vastaan on helpompi taistella kuin sellaista mörköä vastaan, jonka muotoa ja olemusta ei hahmota.
Mitä sillä tasotiedolla tekee onnellisessa parisuhteessa? Ei yhtään mitään.
Mitä sillä tasotiedolla tekisi, jos edes teoreettisesti olisi joku taulukko? Ei yhtään mitään, ja siitä puhuminen vaan heikentää omia mahdollisuuksia pariutua. Joku hyvin sanoin että miksi pariutumista pitää ymmärtää, pariutuu vaan. Ja siinä on ihan sama mitä muut ajattelevat, se subjektiivinen mielipide todellakin on ainoa asia, millä on väliä.
Vaikka minua ei pätkääkään voisi kiinnostaa tummatukkainen mies, olkoon vaikka kuinka suosittu jossakin muualla tai keskimäärin. Ei minun tarvitse kenellekään perustella, että miksi.
"Paljon asioita ratkeaisi tasoteorian suhteen, jos ymmärrettäisiin miten markkinat noin ylipäänsä toimivat. Ehkäpä häiritsevä asia on se, että ihmiset paheksuvat sitä että muita ikään kuin arvotetaan tai se näyttää siltä."
Markkina-ajattelu toimii puhuttaessa kodinkoneista. Niitä vertaillaan teknisten tietojen ja käyttäjäkokemusten perusteella.
Parisuhde on kuitenkin enemmän henkilkökohtainen, eikä kukaan soita kumppaninsa entiselle "omistajalle" kysyäkseen kokemuksia, koska eihän kukaan hyvästä luovu. Eikä ihmisistä ole objektiivisia "suoritusarvojakaan" saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
"Paljon asioita ratkeaisi tasoteorian suhteen, jos ymmärrettäisiin miten markkinat noin ylipäänsä toimivat. Ehkäpä häiritsevä asia on se, että ihmiset paheksuvat sitä että muita ikään kuin arvotetaan tai se näyttää siltä."
Markkina-ajattelu toimii puhuttaessa kodinkoneista. Niitä vertaillaan teknisten tietojen ja käyttäjäkokemusten perusteella.
Parisuhde on kuitenkin enemmän henkilkökohtainen, eikä kukaan soita kumppaninsa entiselle "omistajalle" kysyäkseen kokemuksia, koska eihän kukaan hyvästä luovu. Eikä ihmisistä ole objektiivisia "suoritusarvojakaan" saatavilla.
Ja ihmisten välillä on enemmän vaihtelua kuin kodinkoneiden. Voit löytää useita tismalleen samanlaisia kodinkoneita mutta et kahta tismalleen samanlaista ihmistä.
"Taso on kuvaus kysynnästä ja markkina-arvo määräytyy juuri siinä, kun pariutuminen tapahtuu."
Markkina-arvo? Eihän tässä karjaa olla arvioimassa, eikä kukaan pariudu sen markkina-arvon määrittävän "yleisön" kanssa.
Ja mitä sillä markkina-arvolla enää parisuhteen muodostamisen jälkeen tekee? Ihminen vanhenee, eikä ole enää sanarvoinen suhten päättyessä.
Tasoteoriaa jankkaa miehet, joille pariutuminen kirjaimellisesti on pelkkää teoriaa.
Oikeassa elämässä tietyt ominaisuudet on keskimäärin arvostetumpia kuin toiset (puhdas houkuttaa haisevaa enemmän), mutta ei tuon tajuamiseen normaalilta mitään teoriaa tarvita. Se opitaan jo hiekkalaatikolla, kun haisuli jää ulkopuolelle leikeistä. Paitsi jos onkin vaikka kaveri, jolla on huippuleluja joita saa lainata.
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoriaa jankkaa miehet, joille pariutuminen kirjaimellisesti on pelkkää teoriaa.
Oikeassa elämässä tietyt ominaisuudet on keskimäärin arvostetumpia kuin toiset (puhdas houkuttaa haisevaa enemmän), mutta ei tuon tajuamiseen normaalilta mitään teoriaa tarvita. Se opitaan jo hiekkalaatikolla, kun haisuli jää ulkopuolelle leikeistä. Paitsi jos onkin vaikka kaveri, jolla on huippuleluja joita saa lainata.
Samat miehet myös etsivät Naista. Eivät kumppania, puolisoa, rakastettua, rakastajaa vaan Naista. Jotain yleistä, yksilöllisyydestään ja henkilökohtaisista piirteistään ja omista mielipiteistään, toiveistaan ja tavoitteistaan riisuttua vastakkaisen sukupuolen ideaalia. Sitten ihmetellään, kun ei onnistu.
"No voisko olla vaikka niin, että täällä on useampia kirjoittajia, joista kaikilla on aiheesta vähän erityyppinen näkemys?"
Puhumattakaan että myös hyvin erilainen kokemus.
Oma kokemukseni on esim. se että ensin ei ollut vuosiin juuri minkäänlaista kysyntää ja sitten äkkiä eteen tuli se todella hyvä kumppani jonka kanssa kaikki sitten äkkiä mätsäsikin. Varmaan tuon saa jotenkin tungettua tasoteoriaan mutta ei oikeastaan kiinnosta että miten.