Lue keskustelun säännöt.
Lapsi on kateellinen pikkusisarukselle siitä että tällä on molemmat vanhemmat
22.02.2024 |
Lapsi on alakouluikäinen, pikkusisarus on alle kouluikäinen. Itse olen tämän pikkusisaruksen äiti, vanhemman lapsen äiti kuoli lapsen ollessa pieni. Meillä on aina ollut tämän lapsen kanssa hyvät välit, ja periaatteessa on edelleen. Olen ollut lapselle toinen perheen aikuinen, en kuitenkaan äiti.
Tämän talven aikana isompi lapsi on alkanut ilkeillä pienemmälle. Lapsi saattaa sanoa pienemmälle jotain ikävää liittyen siihen että tällä on äiti, esimerkiksi kun tämä viettää aikaa äidin kanssa, kun lapsi piirsi kuvan missä on äiti ja kun yhtenä päivänä oli puhe siitä milloin on äitienpäiväm. Muuten ilkeily on nimittelyä vauvaksi, mammanpojaksi ja väitteitä että nuorempi lapsi ei pärjää ilman äitiä.
On yritetty ottaa puheeksi, sekä minä että lasten isä, vanhemman lapsen kanssa, mutta tämä sulkeutuu eikä halua puhua asiasta. Selkeästihän tämä liittyy hänen omaan äitiinsä. Lisään vielä että on lapsilla keskenään ihan hyviäkin hetkiä ja ilkeily ja ikävät kommentit on satunnaista. Meneekö tällainen yleensä ohi itsestään?
Kommentit (433)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia ihmisiä on paljon. Eiköhännlapsi eristä itsensä porukoista aika nopeaan kun alkaa kiukutella samaa ystäville. Voi tulla yksinäiset ajat. Meidän koulussa oli tyttö joka teki niin, ylläripylläri jäi yksin.
Eli tiivistettynä. Teillä oli koulussa lapsi, jonka äiti oli kuollut, ja päätitte murskata hänet eristämällä porukasta. Oletko ylpeäkin?
Ei liene muiden lasten vika jos muut ei halua olla tekemisissä huonosti käyttäytyvän kanssa. Vai kuuluuko sinusta muiden olla yhden jätesankoja ja terapialeluja?
Teidän olisi pitänyt ymmärtää ja olla empaattisia, hänellä oli varmasti rankempaa ja enemmän elämänkokemusta kuin kenelläkään teistä.
+++++
Ja sen pahan olon aiheutti eriarvoisuus perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kouluikäiselle selittänyt, että rakastat lasta kuin oikea äiti ja että mikäli lapsi haluaa niin voi kutsua sinua äidiksi. Vai selitätkö olevasi vain perheen toinen aikuinen...
Totta kai tämä keskustelu on käyty useampaankin kertaan. Ja on sanottu että voi sanoa äidiksi jos haluaa, mutta kutsuu mieluummin etunimellä, koska pienempänä tottui jo siihen.
Periaatteessa olen teen molempien lasten kanssa samoja asioita, mutta koska en ole vanhemman lapsen huoltaja, niin näissä lasten isä hoitaa tämän vanhemman lapsen asiat. Toki niitä on arjessa aika harvoin, mutta tietyt koulujutut, viralliset asiat sekä vaikka passin hakeminen.
Miksi helvetissä et ole hakenut lapselle oheishuoltajuutta jos kerta olette vuositolkulla tässä kuviossa olleet? Pääsisit tuosta eriarvoistamista hyvin äkkiä eroon.
Mikset kysy siltä isältä miksi tämä ei ole hakenut oheishuoltajaa lapselle? Hänen asiahan se huoltajuus on.
Haluaisin nostaa muutaman asia kommenteista, nämä ovat olleet mielestäni tärkeimmät kysymykset ja neuvot:
- Sanot, että vietätte aikaa myös kahdestaan lapsen kanssa. Millaista aikaa, onko kyse siitä että sattumalta olette kotona kaksin vai onko selkeästi "teidän yhteinen juttu" ja ajanviettotapa?
- Täällä on nostettu esiin välittämisen tuominen esiin eleillä ja sanoissa, se että sanoo usein rakastavansa ja halaa, kehuu (muustakin kuin saavutuksista) yms. Tapahtuuko tätä?
- Olette pitäneet äitiä muistoissa yllä. Tämä on hienoa, mutta kuten joku sanoi, niin korostetaanko asiaa hieman liikaa? Tietääkö lapsi, että hänellä/ihmisellä voi olla kaksi äitiä ilman että toinen on vähemmän tärkeä, vai onko oppinut ajattelemaan että jokaisella on vain yksi "oma" äiti?
- Lapsi on kokenut trauman ja voi oireilla sitä, vaikka olisitte tehneet kaiken oikein. Hänen on joka tapauksessa hyvä käsitellä asiaa ammattilaisen kanssa, kenen tahansa olisi tuossa tilanteessa.
- Sekin on tosiaan hyvä muistaa, että lapsi on iässä, jossa kapinoidaan/kiukutellaan ja usein muutenkin päädytään kiusaamaan nuorempaa pikkusisarusta, joten varmasti myös se toimii taustalla. Olkaa myös armollisia itsellenne :) Vaikuttaa siltä että ap välittää lapsesta ja on varmasti hyvä äiti/äitipuoli. Me kaikki kasvamme vanhemmuuteen. Tärkeää on se, että tekee parhaansa ja yrittää kehittää tilannetta, jos huomaa että jokin ei toimi.
Kalskahtaa säälin ja hyväksynnän kerjäämiseltä.
AP on äitipuoli, joka ei ole ottanut äitipuolen roolia vaan "samassa taloudessa elävän aikuisen" roolin ja sitten ihmettelee kun lapsi kiukuttelee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi miksi joku haluaisi hakea vieraan lapsen huoltajuutta. Rasvatassu pääsisi käsiksi perintöön mikä ei hänelle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Hyi miksi joku haluaisi hakea vieraan lapsen huoltajuutta. Rasvatassu pääsisi käsiksi perintöön mikä ei hänelle kuulu.
Toi asenne aapeellä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi miksi joku haluaisi hakea vieraan lapsen huoltajuutta. Rasvatassu pääsisi käsiksi perintöön mikä ei hänelle kuulu.
Ja pakko oli tulla kitisemään asiasta josta et tiedä paskan vertaa. Oheishuoltajuus päättyy siinä kohtaa kun lapsi täyttää 18. Eli mahdollistaa juurikin nuo kouluasioiden yms hoitamiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kouluikäiselle selittänyt, että rakastat lasta kuin oikea äiti ja että mikäli lapsi haluaa niin voi kutsua sinua äidiksi. Vai selitätkö olevasi vain perheen toinen aikuinen...
Totta kai tämä keskustelu on käyty useampaankin kertaan. Ja on sanottu että voi sanoa äidiksi jos haluaa, mutta kutsuu mieluummin etunimellä, koska pienempänä tottui jo siihen.
Periaatteessa olen teen molempien lasten kanssa samoja asioita, mutta koska en ole vanhemman lapsen huoltaja, niin näissä lasten isä hoitaa tämän vanhemman lapsen asiat. Toki niitä on arjessa aika harvoin, mutta tietyt koulujutut, viralliset asiat sekä vaikka passin hakeminen.
Miksi helvetissä et ole hakenut lapselle oheishuoltajuutta jos kerta olette vuositolkulla tässä kuviossa olleet? Pä
Huomaatko sitä isää täällä keskustelussa? Ja ei se ilman toisen ihmisen suostumusta tapahdu. Jeesus sentään että pitää olla taas tyhmä kommentoija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP on äitipuoli, joka ei ole ottanut äitipuolen roolia vaan "samassa taloudessa elävän aikuisen" roolin ja sitten ihmettelee kun lapsi kiukuttelee
Mitähän perheen isällä oikein liikkui päässä, kun otti ap;n kaltaisen muijan kotiinsa? Taloudenhoitaja, siivooja ja bessewisser- tyypin. Sit vielä aiheutti ongelmia kasvavalle lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Kalskahtaa säälin ja hyväksynnän kerjäämiseltä.
Sitä se aloittaja näköjään haluaakin täältä typerällä käyttäytymisellään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan perheen isukilla ei liikkunut päässä mitään, mutta alapäässä sitäkin enemmän. Noh virheistä oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin ap:n kirjoituksista siten, että lapselle ylikorostuneesti tuodaan ilmi hänen omaa äitiään.
On hienoa, että lapselle on kerrottu hänen omasta äidistään, mutta sen korostaminen tekee hänelle
ulkopuolisen olon. "Sinä olet toisen naisen lapsi" teemme kaikkemme, ettet unohda sitä.
Kun lapsi on noin pieni, niin aikuisten pitäisi ymmärtää, että hän ei ikänsä vuoksi kykene ymmärtämään
asioita, niin kuin aikuinen tekee. Olette tehneet virheen ja nyt niitätte sen satoa.
En ymmärrä miksi ihmisillä on niin paljon vaikeuksia tajuata asioita, kun jokainen meistä on kuitenkin
itsekin ollut lapsi, niin voi itsensä kautta miettiä asioita. Sama pätee kaikkiin jotka täällä voivottelevat ongelmia
lapsien tai teinien kanssa. Miettikää itsenne heidän asemaansa ja miten toivoisitte itseänne kohdeltavan!
Taitaa olla liikaa vaadittu, empatiEihän se ap siitä biologisesta äidistä lapselle varmaan ole puhunut kun tuskin tunsi koko naista vaan todennäköisesti lapsen isä ja biologisen äidin suku. Jos lapselle on heidän toimesta puhuttu biologisesta äidistä koko varhaislapsuus niin paha ap:n on mennä sitä muuttamaan minkä käsityksen lapsi on siitä biologisesta äidistä saanut ja miten oppinut äitiasiasta ajattelemaan.
Niin, tämä kannattaa huomioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalskahtaa säälin ja hyväksynnän kerjäämiseltä.
Sitä se aloittaja näköjään haluaakin täältä typerällä käyttäytymisellään
Olen vahvasti samaa mieltä. Hakee hyväksyntää sille käsitykselle, että lapsessa on jotain vikaa, vaikka oma käytös on kovin tekninen ja kylmä.
Ihme kommentteja. Lapsi ei ole ap:n lapsi, miksi hänen pitäisi pakottautua äidiksi tälle? Ja että lapsen pitäisi kutsuakkin äidiksi, ei hyvää päivää... Jos minä olisin tuossa tilanteessa niin lempeästi ohjaisin että en ole lapsen äiti. Oma lapsi on aina oma lapsi, miehen lapsille ei tietenkään olla ilkeitä ja perustarpeet hoidetaan, mutta ei mihinkään äitileikkiin tarvii alkaa.
On surullista, miten lapsen omalle äidille kävi, mut miksi olisi apn velvollisuus esittää äitiä????? Kaikilla ei ole kaikkea, jotkut syntyy köyhinä ja jotkut yksinhuoltajille ilman isää yms. Jos toisen naisen lapsi kiusaisi mun lasta niin pistäisin sille stopin ja tiukasti sanoisin että ei kiusata.
Ai että sitä päivää kun pikkusisko tai -veli pamauttaa takaisin että hähhäh sulla ei äitiä olekaan enkä ihmettele miksi. Isosisarus sahaa omaa oksaansa.
Puuttuisin hellästi mutta tiukasti. Tekisin selväksi että ei ole ok, mutta ohjaisin lapsen ammattiavun piiriin. Käyttäytyykö lapsi samoin koulussa muita lapsia kohtaan? Voisko koulusta saada apua?
Uhmaikä. Iskee yleensä 8-11v. Menee ohi kun lapsen ymmärrys kehittyy tai saa muilta takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ai että sitä päivää kun pikkusisko tai -veli pamauttaa takaisin että hähhäh sulla ei äitiä olekaan enkä ihmettele miksi. Isosisarus sahaa omaa oksaansa.
Oletko ottanut liikaa koronapiikkejä?
Nyt kun sinä ap et tunnu sopeutuvan isä-lapsi ydinperheeseen, niin kantsis kattoo peiliin.