Köyhä, miten elämäsi muuttuisi, jos tienaisit vaikka 3500 - 4500€/kk?
Kommentit (405)
Tienaan ton verran ja olen köyhä yh
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen itseni köyhäksi vaikka käteen jää noin 3600 euroa kuukaudessa.
Toki jos tähän saisi sen 1000euro kuukaudessa lisää, voisin elää vähän leveämmin.
ps. Minulla ei ole velkoja, eikö osamaksuja.
Pss. Vuokra vie noin 2000 euroa/kk ja kesäpaikan ylläpito noin 800 euroa/kk.
psss. Avustan joka kuukausi noin 300-400 eurolla rahallisesti sukulaisia.
Sä heität kankkulan kai oon 2800 euroa kkuukaudessa? Asut vuokralla? Oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota samaa juuri ihmettelen. Miten tuilla elävät kuvittelevat että käydään teatterissa jne. Minulla on tuo 4500€ kk, puolison tulot samaa luokkaa.
Vanha omakotitalo, josta vähän velkaa jäljellä. Ei mitään muita velkoja tai osareita. Yksi vanha auto.
Ei lehtitilauksia, tai suoratoistoja. Tms turhaa. Ei polteta tai juoda.. Käyn kaupungin halvimmalla punttisalilla.
Ostellaan punalapputuotteita, lämmitetään puilla jne. Ei todellakaan ostella eineksiä.
Ollaan onnellisia ja tyytyväisiä elämäämme, ihmettelemme kuitenkin aidosti miten tuilla elävillä näyttää olevan sama elintaso. Välillä hiukan ottaa päähän painaa 3 vuorotyötä.
Mihin ihmeeseen upotatte 9000 euroa kuukaudessa? Itse saan bruttona 600 e/kk palkkaa ja suunnilleen saman verran tukia päälle. Ihanko oikeasti kuvittelet sillä saavan saman elintason kuin teillä? Ja vielä senki
Sivuhuomiona, että 2x 4500 e = 9000 bruttopalkasta jää verojen jälkeen ehkä 5000-6000 e. Siitä jos maksaa vaikka elämiskuluja ja vakuutuksia 2x 1000 e/kk ja lainanlyhennyksiä 2x 1000 e/kk niin säästöön jää noin 500 e/hlö/kk.
Ennen vai jälkeen verojen?
Asuisin omakotitalossa tai ainakin rivarissa. Täälläpäin tuolla tulotasolla saisi ehkä jo säästettyä käsirahan ja asuntoon riittävän pienen lainan. Mutta toisaalta tuolla palkalla olisin todennäköisesti työllistynyt johonkin kasvukeskukseen, jossa vuokralla asuminen syö heti ainakin tonnin, jos ei asu koirankopissa tai muuten itselle sopimattomassa ratkaisussa. Ei sillä, jäisi silti ruokaan ja irtokuluihin enemmän rahaa kuin millä maksan nyt kaiken.
Minulla olisi auto ja kolme koiraa, koska harrastaisin pelastuskoiratoimintaa.
Lomalla lähtisin junailemaan ympäri Eurooppaa ihmetellen suurkaupunkeja, kävisin kävelemässä Alpeilla ja maistelisin italialaisia ja ranskalaisia ruokia pienissä kylissä. Tai no, todennäköisemmin ajaisin mantereen halki koirat paksissa jonnekin koiraharrastusseminaariin tai jopa mestaruuskisoihin.
Söisin useammin ulkona ja kävisin teatterissa, kun huvittaa. Voisin piffata kaverinkin, etten olisi niin yksin.
Sisustukseni olisi yhtenäisempi eikä kasa kirppiksiltä ja tuttujen ylijäämistä haalittua romua.
Hoitaisin terveyttäni paremmin, ainakin epäsuorasti. Voisin käydä yksityisellä hoidattamassa hampaani miettimättä, onko se kalliimpi kuin koirani eläinlääkäri, ja säännöllisesti terveystarkastuksessa. Tulisi harrastettua ja sitä kautta liikuttua enemmän. Voisin panostaa eväisiin tai syödä lounasruokalassa, jolloin tulee vahingossakin syötyä enemmän kasviksia ja vähemmän tyhjää höttöä.
Kun elää yksin ja vaatimattomana opiskelijan/työttömän budjetilla halvalla alueella, kaksi tonniakin kuussa on semmonen, että säästöön saa rahaa. No, alue on halpa, koska töitä ei löydy hankalastityöllistettävälle sen yhden onnenkantamoisen hiivuttua.
Tuossa on nyt aika paljon juttuja, mihin saa rahaa tungettua, mutta erikoisuuksia ei tulisi kuitenkaan harrastettua joka viikko ja kun peruselämäntapa on kohtuullisuus, uskoisin voivani olla tyytyväinen.
Tulen nyt periaatteessa toimeen ja voi nauttia pienistä asioista, mutta mielessä kummittelee kaikenlaiset katastrofit kuten vakava sairastuminen tai joku ulkopuolinen kriisi (4 viime vuotta on ollut hyvä esimerkki melkoisen ahdistavasta vuoristoradasta, kun mieli käy läpi mitä jos-skenaarioita). Säästöt jos on syöty, olen pulassa.
Eli isoin vaikutus kunnon palkalla olisi turvallisuudentunteeseen. Voisin rakentaa puskuria ikävyyksiä vastaan.
Mä en tajua miten keskituloiset voi väittää, että heillä on tiukkaa. Meillä on keskitulot ja niillä eletään ihan mukavasti. Tai siis sillä tavalla, että kun ennen jos halusi käydä pizzalla koko perhe, niin se onnistui ehkä joka toinen kuukausi, kun pisti erikseen sitä varten rahaa säästöön. Nykyään ei haittaa, vaikka tilaisi pizzaa kaksi kertaa kuukaudessa. Tai jos pitää ostaa lapselle harrastusta varten satasen maksava varuste, niin se ei heilauta budjettia minnekään. Jos lapsi haluaa elokuviin, niin on vara helposti maksaa lippu ja popparit. Itse kun haluan ostaa vaikka langat villapaitaa varten, niin sekin onnistuu ilman että pitää erikseen sitä varten säästää rahoja tai jättää ostamatta jotain muuta. Kun olin aikaisemmin siivooja ja mies varastossa töissä, niin ei meillä ollut tällaiseen elämään varaa.
Söisin paremmin, murehtisin tulevaisuutta vähemmän ja ostaisin lapsille enemmän hedelmiä
Eipä mun elämä siitä paljon muuttuisi. Olen tottunut elämään säästeliäästi, joten varmasti jatkaisin säästeliästä elämääni.
Sairauden vuoksi tällä en hetkellä pysty työskentelemään. Jos olisi enemmän rahaa niin sijoittaisin enemmän terveyteeni, muuttaisin kivemmalle alueelle ja laittaisin säästöön. Tällä hetkellä en pysty laittamaan rahaa ollenkaan huvituksiin eli tuolla rahalla lähtisin myös, jollekin pienelle matkalle. Parasta olisi, että olisi vähemmän stressiä, kun ei koko ajan tarvitse laske pennejä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miten keskituloiset voi väittää, että heillä on tiukkaa. Meillä on keskitulot ja niillä eletään ihan mukavasti. Tai siis sillä tavalla, että kun ennen jos halusi käydä pizzalla koko perhe, niin se onnistui ehkä joka toinen kuukausi, kun pisti erikseen sitä varten rahaa säästöön. Nykyään ei haittaa, vaikka tilaisi pizzaa kaksi kertaa kuukaudessa. Tai jos pitää ostaa lapselle harrastusta varten satasen maksava varuste, niin se ei heilauta budjettia minnekään. Jos lapsi haluaa elokuviin, niin on vara helposti maksaa lippu ja popparit. Itse kun haluan ostaa vaikka langat villapaitaa varten, niin sekin onnistuu ilman että pitää erikseen sitä varten säästää rahoja tai jättää ostamatta jotain muuta. Kun olin aikaisemmin siivooja ja mies varastossa töissä, niin ei meillä ollut tällaiseen elämään varaa.
Kestävyysvajevero teille pitäisi määrätä, kun vain yhden lapsen olette hankkineet.
ekaksi olisin iloinen kun ei tarvitsisi olla tekemisissä työkkärin, kelan ja sossun kanssa. voisin keskittyä normaaliin elämään ja lasten kasvattamiseen.
mutta näin tuskin tulee koskaan tapahtumaan.
Olisihan tuo aikamoinen palkan alennus, en tiedä miten selviäisin kun jo nyt tekee tiukkaa.
T. 5200€/kk, työssäkäyvä köyhä
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miten keskituloiset voi väittää, että heillä on tiukkaa. Meillä on keskitulot ja niillä eletään ihan mukavasti. Tai siis sillä tavalla, että kun ennen jos halusi käydä pizzalla koko perhe, niin se onnistui ehkä joka toinen kuukausi, kun pisti erikseen sitä varten rahaa säästöön. Nykyään ei haittaa, vaikka tilaisi pizzaa kaksi kertaa kuukaudessa. Tai jos pitää ostaa lapselle harrastusta varten satasen maksava varuste, niin se ei heilauta budjettia minnekään. Jos lapsi haluaa elokuviin, niin on vara helposti maksaa lippu ja popparit. Itse kun haluan ostaa vaikka langat villapaitaa varten, niin sekin onnistuu ilman että pitää erikseen sitä varten säästää rahoja tai jättää ostamatta jotain muuta. Kun olin aikaisemmin siivooja ja mies varastossa töissä, niin ei meillä ollut tällaiseen elämään varaa.
Ette ole mikään yhteiskunnan tukipylväs. Tämä maa tarvitsee myös työnantajia, yrittäjiä, sijoittajia ja kaiken varallisuuden ja asuntokannan ylläpitäjiä ja rahoittajia. Lisäksi tarvitaan tosiaan enemmän lapsia.
Jos keskiluokka ei osallistu ollenkaan kaikki tämä vastuu jää rikkaille ja sitten siinä vielä helposti käy niin, että ulkomaalaisomisteisuus kasvaa ja sehän ei meitä valtiona palvele.
Kaikki ei voi vain keskittyä omaan perheeseen ja pizzarahan (harmaa talous?) tienaamiseen. Ihan ok, että osa tekee niin, mutta aina parempi mitä useampi ymmärtäisi sen verran, ettei ihmetellä mihin muut käyttää hirveät rahamäärät..
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun olin työttömänä valmistumisen jälkeen. Opiskeluajan harjoittelupalkasta laskettu ansiosidonnainen riitti juuri ruokaan, koska en saanut mitään tukia avovaimoni tulojen takia. Se ei tasa-arvon airueena kuitenkaan suostunut minua elättämään. En ostanut vaatteita, enkä mitään muutakaan ylimääräistä.
Kun sitten pääsin töihin tuota summaa vastaavalla palkalla aikoinaan, maksoin vuodessa opintolainani. Sitten säästin asp-tilin kahdessa vuodessa. Elämä ei siis kovin paljon muuttunut, kun kaikki ylimääräinen meni säästöön.
Vasta useamman vuoden jälkeen aloin käymään kerran vuoteen etelässä, ostin auton jne. Nykyisin voi jo vähän humputellakin.
Onneksi olkoon työpaikasta ja hyvästä palkasta. Kiitos asiallisesta kommentista. Harvoin saa näin fiksuja vastauksia menestyneeltä.
No eipä tarvittis kelasta enää asumistukea. Ei kai mun elämäni mitenkään muuten muuttuis, laittaisin rahaa säästöön, että ehkä joskus voisin ostaa oman kodin eikä tarttis vuokralla maksella toisten asuntoja.
Ostaisin pienen talon isolla tontilla ja edullisen auton. Eläisin mahdollisimman omavaraisesti itse vihanneksia kasvatellen ja säästäisin joka kuukausi. Harrastaisin ja perustaisin verkkokaupan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miten keskituloiset voi väittää, että heillä on tiukkaa. Meillä on keskitulot ja niillä eletään ihan mukavasti. Tai siis sillä tavalla, että kun ennen jos halusi käydä pizzalla koko perhe, niin se onnistui ehkä joka toinen kuukausi, kun pisti erikseen sitä varten rahaa säästöön. Nykyään ei haittaa, vaikka tilaisi pizzaa kaksi kertaa kuukaudessa. Tai jos pitää ostaa lapselle harrastusta varten satasen maksava varuste, niin se ei heilauta budjettia minnekään. Jos lapsi haluaa elokuviin, niin on vara helposti maksaa lippu ja popparit. Itse kun haluan ostaa vaikka langat villapaitaa varten, niin sekin onnistuu ilman että pitää erikseen sitä varten säästää rahoja tai jättää ostamatta jotain muuta. Kun olin aikaisemmin siivooja ja mies varastossa töissä, niin ei meillä ollut tällaiseen elämään varaa.
Kestävyysvajevero teille p
On meillä kaksi.
Lapsille ostaisin uusia vaatteita ihan kaupasta. Saisimme monipuolista ruokaa joka päivä eikä tarvitsisi juosta joka ruokatarjouksen perässä. Leipäjonot olisivat historiaa. Ja tottakai laskujen maksu hoituisi ajallaan. Mahdollistaisi myös hoidattaa hampaat yksityisellä.
Mun tulot muuttui pienistä tuohon kategoriaan. Muuttui siten, että pystyin ostamaan uudehkon auton ja pääsen ulkomaanmatkalle joka vuosi. Ja jää silti vähän säästöönkin.
Kyllä tässä maassa jotain on pielessä. Itse hain taannoin erääseen virkaan julkiselle sektorille, jossa kelpoisuusehtona oli vain korkeakoulututkinto. Käytännössä kuitenkin esim amk-insinöörin tutkintoa arvostetaan.
Hakijoita 8, neljällä ei kelpoisuutta. 4 haastetaltiin ja itse tunnen loput 3 noista. Kaikki 3 ovat saaneet muualta oman alansa töitä. Osalla todennäköisesti parempi palkka kuin minulla päätellen heidän linkedinprofiilistaan.
Minut valittiin. Liksa 4100e/k. Sitten johonkin Lidlin varastolle tulee tuhansia hakemuksia vuodessa.
Jotain tässä on pielessä. Amk-insinöörin opinnot olivat mielestäni lapsellisen helppoja.