Keski-ikäinen mies viettää kaikki lomansa vanhempiensa luona
Onko ihan normaalia, että 41-vuotias mies, jolla vaimo ja neljä lasta, haluaa viettää kaikki lomansa vanhemmillaan. Siis haluaa nykyperheen mukaan, eli viettää aikaa myös heidän kanssa, mutta kohde on aina omien vanhempien koti (heillä maalaistalo ja koiria). Ehkä kerran 3 vuodessa tehdään omalla perheellä jotain reissua lomalla, muuten aina mennään miehen vanhempien luo, koska mies haluaa viettää lomat siellä. Hiihtoloma, joululoma, pääsiäinen, syysloma, kesälomasta mies haluisi viettää 3 viikkoa omilla vanhemmillaan ja viikko oman perheen kanssa keskenään.
Kommentit (106)
No miksei noinkin voi toimia. On hyvä että lapset viettää aikaa isovanhempiansa kanssa. Ymmärrän toisaalta että vaimo ei ehkä halua viettää noin paljon aikaa siellä.
Ihan normaalia viedä lomalla perhettä isovanhempien luokse. Varmaan yrittää myös ikääntyviä vanhempiaan auttaa lomalla kun on aikaa?
On normaalia minusta. Minä ja tyttärenikin teemme niin. Ikää mulla 45. Tytöllä 11. Mutta hauska kuulla että muutkin tekevät niin.
Kesäisin teemme myös yhden ulkomaanreissun kaksin. Muuten olemme lomat vanhemmillani. Ex mieheni, tytön isä siis, tulee kaksi kertaa vuodessa vanhemmilleni mukaan. Kummallakaan ei uutta puolisoa.
Onko niiltä isovanhemmilta kysytty, että onko ok tulla? Joissakin perheissä lapset pitävät itsestäänselvyytenä sitä, että vanhemmilla voi lomalla vanhempien kustannuksella. Ei esim. tule mieleenkään tarjota ruokarahaa.
Ja se liittyy tähän miten? Jos joku muu kuin minä olisi valinnut isän lapsilleni, niin oisko sitten normaalia, että keski-ikäinen mies haluaa viettää kaikki lomansa vanhempiensa kanssa.
Meillä on noin, tosin siellä mummolassa on vuorollaan veljen perhe ja minun perheeni. Tehdään töitä, uidaan, kalastetaan - vietetään sellaisia vanhanaikaisia kesälomia, joissa aurinko paistaa aina ja aamulla varhain mennään lypsylle ja ruokkimaan vasikoita, sitten heinäpellolle ja edelleen vaikka mattopyykille kylän keskustaan. Lapsista on ihanaa, kun vaari antaa ajaa traktorilla ja tehdä oikeita töitä.
En ole ikinä ajatellut, että tämä on väärin tai kummallista.
Hieno mies. Isovanhemmilla ei kuitenkaan ole kauaa aikaa jäljellä, mielestäni asialla on hyvin tärkeä merkitys myös lasten kasvatukselle. Ihan eri perspektiivin saa elämään, sanotaan että monet asiat periytyy joka toiselle sukupolvelle. Olen hyvin kiitollinen että sain lapsena viettää aikaa isovanhempieni kanssa.
Tuolla ei ole eläimiä, eikä traktoria, vaikka on maalaistalo. Eli vanhanajankesälomista ei ole kyse, varsinkaan hiihto- ja syyslomilla.
Kuulostaa melkoiselta työleiriltä niille isovanhemmille. Toivottavasti lapsiperhe ei odota täysihoitoa.
Ja mustakin on kiva siellä käydä, ei siinä mitään. Mutta kun mistään muusta vaihtoehdosta ei edes keskustella vaan olettama on, että mennään AINA miehen vanhemmille. Jos en halua mukaan niin suuttuu ja sitten minä teen jotain yksin tai lasten kanssa kun mies möllöttää äidin ja isin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Hieno mies. Isovanhemmilla ei kuitenkaan ole kauaa aikaa jäljellä, mielestäni asialla on hyvin tärkeä merkitys myös lasten kasvatukselle. Ihan eri perspektiivin saa elämään, sanotaan että monet asiat periytyy joka toiselle sukupolvelle. Olen hyvin kiitollinen että sain lapsena viettää aikaa isovanhempieni kanssa.
Isovanhemmat on 63- ja 64-vuotiaat. Mitenkäs se perspektiivi, että lapset näkisivät joskus muutakin maailmaa kuin kodin ja mummolan, tai saisivat viettää lomaa edes joskus myös oman perheen kanssa.
Minusta riippuu siitä, onko tämä koko perheen tahtotila, ja ottaako mies muiden mielipiteet asiassa huomioon. Huomioiko oman vaimonsa myös siellä, vai onko ns. napanuorassa kiinni.
Oma isäni oli tuommoinen, ja hänellä se oli niin päin, että hänen äitinsä piti koko perhettä diktatuurin alla. Äitini piti joka viikonloppu mennä sinne anoppinsa haukuttavaksi, mitään kotitöitä ei voinut viikonloppuna tehdä omassa kodissa jne. Isäni ei pitänyt ollenkaan äitini puolta, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Ja mustakin on kiva siellä käydä, ei siinä mitään. Mutta kun mistään muusta vaihtoehdosta ei edes keskustella vaan olettama on, että mennään AINA miehen vanhemmille. Jos en halua mukaan niin suuttuu ja sitten minä teen jotain yksin tai lasten kanssa kun mies möllöttää äidin ja isin kanssa.
Tuskin mies siellä vanhemmillaan möllöttää, kunhan nauttii elämästä ja ihmettelee, miksi sinä koet lasten kanssa olemisen jotenkin kummallisena asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno mies. Isovanhemmilla ei kuitenkaan ole kauaa aikaa jäljellä, mielestäni asialla on hyvin tärkeä merkitys myös lasten kasvatukselle. Ihan eri perspektiivin saa elämään, sanotaan että monet asiat periytyy joka toiselle sukupolvelle. Olen hyvin kiitollinen että sain lapsena viettää aikaa isovanhempieni kanssa.
Isovanhemmat on 63- ja 64-vuotiaat. Mitenkäs se perspektiivi, että lapset näkisivät joskus muutakin maailmaa kuin kodin ja mummolan, tai saisivat viettää lomaa edes joskus myös oman perheen kanssa.
No miksi lapset saa mennä kouluun, onko siellä perheessä isojakin ongelmia, kun lapset ei saa olla kuin kotona ja mummolassa, ei ikinä kaupassa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mustakin on kiva siellä käydä, ei siinä mitään. Mutta kun mistään muusta vaihtoehdosta ei edes keskustella vaan olettama on, että mennään AINA miehen vanhemmille. Jos en halua mukaan niin suuttuu ja sitten minä teen jotain yksin tai lasten kanssa kun mies möllöttää äidin ja isin kanssa.
Tuskin mies siellä vanhemmillaan möllöttää, kunhan nauttii elämästä ja ihmettelee, miksi sinä koet lasten kanssa olemisen jotenkin kummallisena asiana.
Kyllä se siellä möllöttää ja varmasti nauttii siitä, eihän se sinne muten menisi. Mä en koe kummallisena olla lasteni kanssa, päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno mies. Isovanhemmilla ei kuitenkaan ole kauaa aikaa jäljellä, mielestäni asialla on hyvin tärkeä merkitys myös lasten kasvatukselle. Ihan eri perspektiivin saa elämään, sanotaan että monet asiat periytyy joka toiselle sukupolvelle. Olen hyvin kiitollinen että sain lapsena viettää aikaa isovanhempieni kanssa.
Isovanhemmat on 63- ja 64-vuotiaat. Mitenkäs se perspektiivi, että lapset näkisivät joskus muutakin maailmaa kuin kodin ja mummolan, tai saisivat viettää lomaa edes joskus myös oman perheen kanssa.
No miksi lapset saa mennä kouluun, onko siellä perheessä isojakin ongelmia, kun lapset ei saa olla kuin kotona ja mummolassa, ei ikinä kaupassa tms.
Heh, heh, tiedät itsekin, että sun vastaus on saivartelua.
Mies voi mennä vanhemmilleen, vaimo voi mennä jonnekin muualle ja lapset on siellä, missä haluavat olla. Mikä tuossa nyt on niin vaikeaa? Ei parisuhde ole vankila.
Mikä vaan järjestely on normaalia, jos se on kaikille osapuolille ok. Kompromisseja täytyy tehdä, jos muut eivät ole lomailusta samaa mieltä.