Lue keskustelun säännöt.
Onko kenelläkään käynyt niin, että oli nuorena kranttu ja jäi lopulta ilman perhettä?
05.02.2024 |
Minulle kävi näin. Aikoinaan pidin lähes itsestään selvyytenä, että elämä tulee menemään sitä perusrataa, että löytää kumppanin ja saa lapsia. Olin varsin kranttu kumppaniehdokkaiden suhteen ja annoin monet pakit ihan hyvillekin tyypeille, mutta silloin sitä ajatteli niin naiivisti, että ihan jees tyyppi, mutta ei vain ole tunnetta itselläni tarpeeksi. Iän myötä sitä sai huomata, että eipä se vain niin mene että saat juuri sen, joka vie jalat alta, ja että hän tuntisi sinua kohtaan samoin. Lopulta näin 45 vuotiaana olen perheetön yksineläjä ja tuntuu ettei elämällä ole oikein merkitystä, ja on kyllä tullut jokusen kerran mietittyä, että olisiko pitänyt nuorempana olla hieman enemmän jalat maassa.
Kommentit (146)
Ei se ole kranttua jos ei kelpaa kuka tahansa perhettä perustamaan. Itsellä 3 seurustelusuhdetta takana eikä yhtään lapsia tai puolisoa. Olen tyytyväinen näin,harvasta miehestä tai naisestakaan on todellisuudessa vanhemmaksi. Sen näkee tämän päivän kasvatuksesta kun ulkoistetaan kasvatus ulkopuolisille samalla kuitenkin vaaditaan sille prinsessalle tai prinssille kuninkaallista palvelua:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiaton kommentti:
Lainaus ap:n aloituksesta: "Lopulta näin 45 vuotiaana olen perheetön yksineläjä ja tuntuu ettei elämällä ole oikein merkitystä, ja on kyllä tullut jokusen kerran mietittyä, että olisiko pitänyt nuorempana olla hieman enemmän jalat maassa."
Vai olisiko pitänyt nuorempana olla hieman enemmän jalat levällään....
Ap on mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielähän sulla on aikaa perustaa perhe. Lapsen voi vaikka adoptoida tai jos ei lasta, niin monet ottaa koiran. Tai sitten saat lapset kaupan päälle, jos hyväksyt kumppanin mahdolliset omat lapset. Nykyään on kaikenlaisia perheitä.
Tähän totean sen verran että olen kyllä aina halunnut perheen, mutta en kuitenkaan mitä tahansa kyhättyä perheenkuvatusta. Tähän liittyy kaikki ne asiat kun saa touhuta omien lasten kanssa ja nähdä heidän kasvavan jne. Ei se ole minulle mikään oikea perhe, että nyt elämään astuisi joku pirkko ja jonkun peran hänelle joskus siittämät lapset. Ei minulla ole tällaiseen pakettiin mitään sidettä, jonka omana perheenä tuntisin.
Ap
Jos olet aina halunnut perheen, miksi seurustelu ei kiinnostanut silloin 25-vuoti
Eri mieltä. Olen aina asunut kaupungissa ja olen koulutettu. Nimenomaan koulutetut arvostavat pitkiä parisuhteita ja sitoutumista.
Ap:llä on rima edelleen aika korkealla, kun mikään muu perhemuoto kuin perinteinen ydinperhe ei kelpaa. Kranttuus vaan jatkaa eri muodossa kuin aiemmin, nyt katkeruudella höystettynä. Mutta hyvä että tuntee itsensä, eikä tyrkytä itseään uus- tai kumppanuusperheitä ankeuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä on rima edelleen aika korkealla, kun mikään muu perhemuoto kuin perinteinen ydinperhe ei kelpaa. Kranttuus vaan jatkaa eri muodossa kuin aiemmin, nyt katkeruudella höystettynä. Mutta hyvä että tuntee itsensä, eikä tyrkytä itseään uus- tai kumppanuusperheitä ankeuttamaan.
Perinteinen ydinperhe on ihan heittämällä se paras ja tervein ympäristö kasvattaa lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi niin kuin huolia kuka tahansa ja elää vuosia väkivaltaisessa suhteessa...
Vierailija kirjoitti:
Parempi niin kuin huolia kuka tahansa ja elää vuosia väkivaltaisessa suhteessa...
Jos on vain kaksi vaihtoehtoa, elää väkivaltaisessa suhteessa tai elää yksin, niin toki valitsisin yksin elämisen. Onneksi todellisuudessa niitä vaihtoehtoja on paljon enemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä on rima edelleen aika korkealla, kun mikään muu perhemuoto kuin perinteinen ydinperhe ei kelpaa. Kranttuus vaan jatkaa eri muodossa kuin aiemmin, nyt katkeruudella höystettynä. Mutta hyvä että tuntee itsensä, eikä tyrkytä itseään uus- tai kumppanuusperheitä ankeuttamaan.
Sinä pikemminkin itse kuulostat katkeralta ydinperheessä epäonnistuneelta.
Mulla tää ongelma, että ne "ihan kivat" tyypit ei kans kelvannu. Yritin kyllä, mutta ei tullut mitään. Ihastuin aina niihin vähän huonompiin vaihtoehtoihin, joihin ihastuin tulisesti mutta en lopulta saanut vastakaikua. Hetken se kesti, mutta sitten päättyi. Jotenkin vaan ajattelen että jos toinen ei aiheuta romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä väristyksiä, niin onko järkeä perustaa perhettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perhe on, mutta silti kaduttaa ettei tullu köyrittyä muutamaa mirkkua, aikoinaan.
Nyt ne onkin jo turhan rupsahtaneita siihen.
Näin kävi ja nyt yksin kohti vanhuutta mennään. Kranttu todellakin olin, hyviä tyyppejä kohtasin kyllä, mutta tuntui aina, että jokin pitäisi olla paremmin. Näin meni katsellessa kymmeniä vuosia ja aika ajoi asioiden ohi. Mutta enpä valita, helppoahan elämä on ollut ja on, vaikka se joskus kirpaiseekin, mitä jos...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No suomi naiset on maailman nirsoimpia ja sen takia sada tuhannet miehet jää ilman perhettä ja parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
No suomi naiset on maailman nirsoimpia ja sen takia sada tuhannet miehet jää ilman perhettä ja parisuhdetta.
Sitten pitää etsiä puolisoa Suomen ulkopuolelta. Siellä on miljardeja naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla tää ongelma, että ne "ihan kivat" tyypit ei kans kelvannu. Yritin kyllä, mutta ei tullut mitään. Ihastuin aina niihin vähän huonompiin vaihtoehtoihin, joihin ihastuin tulisesti mutta en lopulta saanut vastakaikua. Hetken se kesti, mutta sitten päättyi. Jotenkin vaan ajattelen että jos toinen ei aiheuta romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä väristyksiä, niin onko järkeä perustaa perhettä?
Ajattelen samoin. Miehen pitäis kyllä aiheuttaa romanttisia ja mielellään myös seksuaalisia väristyksiä=himottaa, että haluaisin suhteen hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
No suomi naiset on maailman nirsoimpia ja sen takia sada tuhannet miehet jää ilman perhettä ja parisuhdetta.
Ai, onko linkkiä tähän maailmanlaajuiseen tutkimukseen?
Ja nyt herää kysymys: siksikö Suomi onkin vuodesta toiseen maailman onnellisin maa...? Naiset voivat itse valita tulevaisuutensa, kukaan tai mikään ei pakota heitä suhteeseen.
Tiesin jo tosi nuorena että en halua lapsia.
Parisuhteen toki olisin halunnut, mutta en olisi voinut tehdä sitä minuun ihastuneille mukaville nuorille miehille, että en ole kiinnostunut naimisiin menosta ja lapsista vaikka itse olisin ollut kuinka rakastunut tahansa. Nyt näillä muutamalla entisellä "potentiaalisella aviomiehellä" on jokaisella vaimo ja lapsia, eli koen tehneeni oikean päätöksen heidän kannaltaan.
Vuodet meni, enkä enää oikein osaa suhdetta edes muodostaa. Mistään ei ilmesty koskaan ketään, eikä kukaan lähesty. Odotan jotain suurempia tunteita, joista voisi olla ehdottoman varma, että tässä se nyt on.
Vierailija kirjoitti:
No suomi naiset on maailman nirsoimpia ja sen takia sada tuhannet miehet jää ilman perhettä ja parisuhdetta.
Mutta haluaisitko että ottavat kenet tahansa?
Nyt sen sijaan tiedät että jos sinut on valittu, niin olet upea mies. Ja jos et ole vielä tullut valituksi, niin kehitä luonnettasi ja tapojasi, niin nirsoimmankin sydän sulaa.
On. Mutta ei se johdu kranttuudesta, ei kukaan voi ottaa väärää tai epäsopivaa, huonoakaan. Ei pidä väkisin pakottaa. Joskus voi olla syitä miksi asiat menevät jotenkin. Ei ole loputtomasti aikaa tehdä lapsia ja tiettyjä geenejä ei siirrä, että vaivat siirtyvät eteenpäin.
Ei kai seurustelu ole silti poissuljettu, ellei muut tekijät estä. Osalla estää hieman. Suomen sää ei ole lapsille se paras, ellei ole talvi-ihmisiä, moni ei ole. Miksi aloituksessa puhutaan perheestä, yleensä ensin on kai kumppani mielessä, vai onko kaikki tekemässä lapsia pelkästään. Kaikki eivät ole myös vanhempityyppiä tai on itse se lapsi.
Minulle kävi niin, että en valitettavasti ollut lainkaan kranttu vaan kelpuutin sen ekan ja ainoan miehen jolle itse kelpasin ja ei niin vääränlaisen ihmisen kanssa voinut edes harkita perustavansa perhettä.
Olisi pitänyt ymmärtää nostaa rimaa ja rutkasti.