Onko kenelläkään käynyt niin, että oli nuorena kranttu ja jäi lopulta ilman perhettä?
Minulle kävi näin. Aikoinaan pidin lähes itsestään selvyytenä, että elämä tulee menemään sitä perusrataa, että löytää kumppanin ja saa lapsia. Olin varsin kranttu kumppaniehdokkaiden suhteen ja annoin monet pakit ihan hyvillekin tyypeille, mutta silloin sitä ajatteli niin naiivisti, että ihan jees tyyppi, mutta ei vain ole tunnetta itselläni tarpeeksi. Iän myötä sitä sai huomata, että eipä se vain niin mene että saat juuri sen, joka vie jalat alta, ja että hän tuntisi sinua kohtaan samoin. Lopulta näin 45 vuotiaana olen perheetön yksineläjä ja tuntuu ettei elämällä ole oikein merkitystä, ja on kyllä tullut jokusen kerran mietittyä, että olisiko pitänyt nuorempana olla hieman enemmän jalat maassa.
Kommentit (146)
*Useimmat toki kykenevät rakastamaan sitä lastensa toista vanhempaa. *
vähemmistö. Jos puolet eroaa, niin jäljelle jää vain puolet, eikä ole mitään syytä olettaa että ne kaikki ei-eronneet rakastaisivat toisiaan. Täälläkin on joka päivä aloituksia joissa valitellaan kun haluttaisiin erota, mutta ei voida syystä X.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä jonka kummatkin miehet löytyy verokoneesta.
ostitte kenties isomman talon, koska lapset tarvii myös tilaa? Totta kai, Mutta uusi mies siis maksoi talosta vähemmän, koska hän ei maksa lasten aiheuttamia kuluja/neliöitä?
jos 50%, niin hän osallistuu lastesi kulujen maksamiseenKyllä ostimme 250 neliöisen talon. Mies maksaa 50% koska hänellä on omiakin lapsia ja hän on heidän lähivanhempi. Meillä on yhtä monta huollettavaa.
Inkkelillä niksahti just joku mutteri pois päästä, kun tähän ei pysty nyt mitään vastaamaan.
En ole ikinä halunnut lapsia. Puolison halusin mutten ole saanut.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei kadu sellaista ettei ole tehnyt lapsia ihmisen kanssa josta ei tykkää. Ap on joka ilta naisvihaprovoja vääntävä inkkel.
Mikä ihmeen sekopää olet? Hae apua itsellesi vielä kun voit 😀
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ymmärtää, kun olet kuitenkin noin tietoisesti valinnut. Sinulla oli lähes parikymmentä vuotta aikaa perustaa perhe. Selvästikään et oikeasti halunnut, kun et sitä tehnyt.
Sanotaanko näin, että joskus esim 25 vuotiaana siitä pysyvän kumppanin löytämisestä ei repinyt stressiä, vaan tuntui että on varaa vielä tässä iässä valita. Sitten kun ikää alkoi olla päälle kolmenkymmenen, niin ei niitä lapsettomia sinkkuja enää niin vain ollutkaan. Ei edes niitä joille aiemmin antoi pakit. Sitten ne vain vuodet vierivät ja lopputulos oli mikä oli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas kävi niin, että perustin perheen nuorena ja tyhmänä väärän ihmisen kanssa. Joo, ei tullut onnellista ja pitkää perhe-elämää.
Niin minullekin, mutten silti kadu, koska sain liitosta kaksi ihanaa lasta. Eron jälkeen vastaan tuli se, joka vei jalat alta ja minä kuulemma häneltä myös. Nyt on sitten lasten lisäksi se onnellinen perhe-elämä.
Eli käenpojat jäi uuden miehen ruokittavaksi. Just.
Hae apua ongelmiisi! Tehtailet täällä noita säälittäviä viestejä, joihin usein liittyy raha ja se, kuinka naiset ovat lähtökohtaisesti rahan meno - ei muuta.
On paljon ihmisiä, jotka kykenevät rakastamaan. Jopa toisen lasta. Monet adoptoivat lapsen itselleen, vaikka
Täällä oli vähän aikaa sitten kysely aviopuolisoille, rakastavatko he vaimoaan/miestään. Suurin osa naisista rakasti, suurin osa miehistä ei. Toivotaan nyt kuitenkin, ettei otos ole edustava.
Olin kranttu mutta niitä kohtaan vain joihin en tuntenut mitään mielenkiintoa. Sitä en kadu.
En halua lasta henkilön kanssa josta en pidä. Ihan jo hankalaa olisi se tekeminenkin :D
Vielähän sulla on aikaa perustaa perhe. Lapsen voi vaikka adoptoida tai jos ei lasta, niin monet ottaa koiran. Tai sitten saat lapset kaupan päälle, jos hyväksyt kumppanin mahdolliset omat lapset. Nykyään on kaikenlaisia perheitä.
Niinkuin niitä sopivia ehdokkaita kaikille ois tarjolla. Itse en niin paljon jaksa etsiä. Elän ajatuksella, tulee jos tulee kun itse ainakin liikun töissä, vapaa-ajalla,että joitain mahdollisuuksia on törmätä. Puolison löytämistä kuvaa hyvin sana 'saada'. Eli mitä satut saamaan, jos edes saat mitään 😊.
Vierailija kirjoitti:
Olin kranttu mutta niitä kohtaan vain joihin en tuntenut mitään mielenkiintoa. Sitä en kadu.
En halua lasta henkilön kanssa josta en pidä. Ihan jo hankalaa olisi se tekeminenkin :D
Kuulostaa ihan järkevältä.
Olen sua nuorempi ja ajattelin nuorena samoin. No vuodet meni, mutta kun ei vaan ole sopivaa kohdalle osunut. Sitten ajattelin, että ollaan sitten yksin kun parempaa vaihtoehtoa ei ole. Ei kadulta mikään elämässä, sillä jos joku hyvä olis kohdalle tullut, en olis empinyt. Tämän piti vain mennä näin, vaikka tulee mietittyä, että mitä hittoa tässä vois tehdä?
En kelpaa naisille koska olen liian tavis.
Naiset on niin nirsoja että jään ilman parisuhdetta ja perhettä.
M34
En ollut kranttu ja ilman perhettä jäin. Nyt maksan vosulle kolmesta ruokkoja. Ois pitäny olla vaan kranttu.
Vierailija kirjoitti:
Vielähän sulla on aikaa perustaa perhe. Lapsen voi vaikka adoptoida tai jos ei lasta, niin monet ottaa koiran. Tai sitten saat lapset kaupan päälle, jos hyväksyt kumppanin mahdolliset omat lapset. Nykyään on kaikenlaisia perheitä.
Tähän totean sen verran että olen kyllä aina halunnut perheen, mutta en kuitenkaan mitä tahansa kyhättyä perheenkuvatusta. Tähän liittyy kaikki ne asiat kun saa touhuta omien lasten kanssa ja nähdä heidän kasvavan jne. Ei se ole minulle mikään oikea perhe, että nyt elämään astuisi joku pirkko ja jonkun peran hänelle joskus siittämät lapset. Ei minulla ole tällaiseen pakettiin mitään sidettä, jonka omana perheenä tuntisin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielähän sulla on aikaa perustaa perhe. Lapsen voi vaikka adoptoida tai jos ei lasta, niin monet ottaa koiran. Tai sitten saat lapset kaupan päälle, jos hyväksyt kumppanin mahdolliset omat lapset. Nykyään on kaikenlaisia perheitä.
Tähän totean sen verran että olen kyllä aina halunnut perheen, mutta en kuitenkaan mitä tahansa kyhättyä perheenkuvatusta. Tähän liittyy kaikki ne asiat kun saa touhuta omien lasten kanssa ja nähdä heidän kasvavan jne. Ei se ole minulle mikään oikea perhe, että nyt elämään astuisi joku pirkko ja jonkun peran hänelle joskus siittämät lapset. Ei minulla ole tällaiseen pakettiin mitään sidettä, jonka omana perheenä tuntisin.
Ap
Jos olet aina halunnut perheen, miksi seurustelu ei kiinnostanut silloin 25-vuotiaana? Olen saman ikäinen kuin sinä ja suurin osa eli vakiintuneessa suhteessa tuossa iässä. Tuskin mikään kulttuuriero on kyseessä, kun samaa ikäluokkaa ollaan.
Vierailija kirjoitti:
En kelpaa naisille koska olen liian tavis.
Naiset on niin nirsoja että jään ilman parisuhdetta ja perhettä.
M34
Ehkä kannattaisi tavoitella tavisnaisia, jos on tavismies.
Löysin (unelmieni) mieheni 41-vuotiaana ja saimme tuon jälkeen kolme omaa lasta ja kaksi adoptoimme. Onneksi en hankkinnut lapsia eksieni kanssa, heistä ei olisi ollut kunnon isäksi ja itsekin olen vastuullisempi vanhempi myöhemmällä iällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän totean sen verran että olen kyllä aina halunnut perheen, mutta en kuitenkaan mitä tahansa kyhättyä perheenkuvatusta. Tähän liittyy kaikki ne asiat kun saa touhuta omien lasten kanssa ja nähdä heidän kasvavan jne. Ei se ole minulle mikään oikea perhe, että nyt elämään astuisi joku pirkko ja jonkun peran hänelle joskus siittämät lapset. Ei minulla ole tällaiseen pakettiin mitään sidettä, jonka omana perheenä tuntisin.
Ap
Jos olet aina halunnut perheen, miksi seurustelu ei kiinnostanut silloin 25-vuotiaana? Olen saman ikäinen kuin sinä ja suurin osa eli vakiintuneessa suhteessa tuossa iässä. Tuskin mikään kulttuuriero on kyseessä, kun samaa ikäluokkaa ollaan
Halusin kyllä perheen, mutta kuten aiemmin totesin, en repinyt siitä kumppanin löytymisestä vielä stressiä tuossa iässä siten, että olisin ruvennut perhettä perustamaan ihan vaan jonkun ihan ok-tyypin kanssa. Siinä iässä luuli että on varaa valita ehkä enemmänkin kuin lopulta olikaan.
Ap
Ootko ap siis mies? Siinä tapauksessa onnistuu ehkä biologinenkin lapsi vielä ilman hoitoja. Oletko miettinyt esim. kumppanuusvanhemmuutta?
Kyllä ostimme 250 neliöisen talon. Mies maksaa 50% koska hänellä on omiakin lapsia ja hän on heidän lähivanhempi. Meillä on yhtä monta huollettavaa.