Onko muillakin Whatsapp-viestittely tällaista nykyään?
Henkilöiden nimet ja viestin sisällöt muutettu, mutta pointti on se, että ihmiset lukevat wa-viestit, mutta eivät vastaa niihin viikkoon tai pariin. Osa jopa unohtaa kokonaan vastata. Onko muilla tällaista nykyään? En muista, että ennen wa-viesteihin vastaaminen olisi tällä tavalla viipynyt tai kokonaan jäänyt. Yleensä ihmiset vastasi saman päivän aikana tai parin päivän sisällä.
Esimerkkikeskustelu:
Anna: Moi, mitäs teille kuuluu?🙂
Laura: Moi, kiva kun kysyit! Töissä oli tosi hektistä pari viikkoa, mutta nyt on onneksi helpompi viikko. Mikko lähtee huomenna työmatkalle, niin jäädään Aavan kanssa viikonlopuksi kahdestaan. Aava on innostunut päiväkodissa kauppaleikistä, niin on sitten leikitty pelkästään sitä joka ilta.😄 Mitäs teille kuuluu? Miten Aleksin synttärit meni?🙂
Anna lukee viestin, mutta ei vastaa siihen pariin viikkoon.
Esimerkkikeskustelu:
Jenni: Moi Emmi! Miten siellä menee?🙂
Emmi avaa viestin, mutta ei vastaa viestiin moneen päivään tai viikkoon.
Kommentit (88)
En jaksa olla somessa, en tykkää siitä yhtään. Nykyään vaan kaikki on siellä, ja sen sijaan että vaihdeltaisiin kuulumisia ja vuorovaikutettaisiin jutellen. Kaikki vaan selaa toisten päivitykset ja siinä se.
Minä opin jo 15 vuotta sitten, ettei ihmisiin pidä luottaa elä ketään pidä pitää ystävänä.
Voi laittaa viestin jouluna ja toivottaa hyvää joulua, muutoin en ketään häiritse.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa olla somessa, en tykkää siitä yhtään. Nykyään vaan kaikki on siellä, ja sen sijaan että vaihdeltaisiin kuulumisia ja vuorovaikutettaisiin jutellen. Kaikki vaan selaa toisten päivitykset ja siinä se.
Jep, tämä on minusta outo kehitys. Eli käytännössä ei vuorovaikutusta mutta jos/kun kiinnostaa, voi somesta katsoa mitä kaverille kuuluu. Tai no ei edes että mitä kuuluu vaan mitä hän on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
En halua olla tavoitettavissa 24/7 ja jo pelkästään työpäivän aikana uupuu viestitulvaan. Työpuhelin soi, sähköposti ja teams laulaa, usein en ehdi edes syömään päivän aikana ja teen jatkuvasti ylitöitä. Ennen työpäivää ja töiden jälkeen lapsen vienti ja haku päiväkodista, liian monesti joudun jatkamaan töitä vielä palattuani kotiin. Kun vihdoin saan koneen sammutettua, en jaksa vastailla aina kaikkien viesteihin, tai sitten en lapsen vahtimiselta ehdi ja vastaaminen unohtuu. Välistä sitä on vaan niin kertakaikkisen poikki kaikkeen siihen informaatiotulvaan. Ihminen ei voi olla jatkuvasti toisten saatavilla, on pakko keskittyä myös lepoon ja läsnäoloon oman perheen kanssa. Omiin ajatuksiin, lukemiseen jne.
No missähän välissä lepäät ja olet läsnä perheellesi?
Ihmiset on väsyneitä ja kuormittuneita, ei ne jaksa kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa olla somessa, en tykkää siitä yhtään. Nykyään vaan kaikki on siellä, ja sen sijaan että vaihdeltaisiin kuulumisia ja vuorovaikutettaisiin jutellen. Kaikki vaan selaa toisten päivitykset ja siinä se.
Jep, tämä on minusta outo kehitys. Eli käytännössä ei vuorovaikutusta mutta jos/kun kiinnostaa, voi somesta katsoa mitä kaverille kuuluu. Tai no ei edes että mitä kuuluu vaan mitä hän on tehnyt.
Se mitä kuuluu ei kyllä ketään kiinnosta. Tekemisiin voi tulla tykkäyksiä, etenkin jos laittaa jotain lapsesta tai eläimestä. Mutta jos yhtään avaa sitä mitä kuuluu, miten menee, mitä ajattelet, miltä tuntuu, niin ei oikeasti ketään kiinnosta. Täysi hiljaisuus. Itselläni oli vaikea vaihe elämässä ja välillä laitoin jotain tuntoja rajatulle joukolle ihmisiä, joille halusin kertoa, niin ei se ketään kiinnostanut. Jotkut jotka aiemmin kävi aina katsomassa, jopa lopettivat storyjeni seuraamisen. Enkä siis jakanut mitään liian syvälle menevää, että ei olisi pitänyt tulla kiusallista oloa. Ei ihmiset noin yleisesti halua tietää toisten elämästä kuin jotain kivaa ja kevyttä. Ei edes ne lähipiirin henkilöt. Vaatii jo jonkinlaista sydänystävyyttä, että kiinnostaa. Niitä mukavia tekemisiä ihmiset haluaa nähdä ja ne tekemisetkin mieluummin sellaisia massojen suosikkeja, että voi samaistua.
Vierailija kirjoitti:
Se mitä kuuluu ei kyllä ketään kiinnosta. Tekemisiin voi tulla tykkäyksiä, etenkin jos laittaa jotain lapsesta tai eläimestä. Mutta jos yhtään avaa sitä mitä kuuluu, miten menee, mitä ajattelet, miltä tuntuu, niin ei oikeasti ketään kiinnosta. Täysi hiljaisuus. Itselläni oli vaikea vaihe elämässä ja välillä laitoin jotain tuntoja rajatulle joukolle ihmisiä, joille
Ei siinä ole minusta mitään ihmeellistä eikä tuomittavaa, etteivät ihmiset halua omien kuormittavien asioidensa keskellä lukeaa enää jonkun tuttavan avautumisia. Kuormittavia asioita puretaan juurikin vain lähimpien ystävien kanssa, eikä heitäkään tule käyttää likasankoina omalle pahalle ololle. Kuullostat raskaalta ihmiseltä. Jos oma elämä tuntuu poikkeuksellisen raskaalta ja vaikealta, kannattaa mieluummin hankkia ammattiapua kuin tuhota loputkin ihmissuhteensa olemalla aina negatiivinen ja lisäämällä läheistensä kuormitusta entisestään.
Vierailija kirjoitti:
https://www.psychmechanics.com/psychology-of-not-responding-to-texts/
Kiitos linkistä. Tuolta löytyi hyviä artikkeleja.
WA sopii mielestäni huonosti tuollaiseen kuulumisten vaihtoon.
Esimerkeissä on esitetty avoin kysymys, johon vastaaminen mielekkäästi edellyttää melko pitkää selostusta. Kännykällä kirjoittaminen on hidasta. Yleensä viestin saa ja lukee hetkellä, jolloin on jotain muuta tärkeämpää (esim. lapsi kaatuu pihalla ja alkaa itkemään). Tällöin vastaaminen helposti unohtuu. Ajattelee että vastaan paremmalla ajalla.
Puhelu sopii paremmin kuulumisten vaihtoon. Paras on tietysti tapaaminen.
Itse käytän WA:a vain tapaamisten sopimiseen tai spesifien kysymysten esittämiseen (esim. Mitkä olikaan Mauno-Petterin allergiat? Mietin tarjoiluja viikonlopuksi.). Tällaisiin selkeisiin kysymyksiin ihmiset yleensä vastaavat kohtuullisessa ajassa.
Kuulumiset vaihdan kasvokkain tai puhelulla.
Perheellisille miehille kun laitan viestiä, niin 24 tuntia ei ole aika eikä mikään ettäkö hermostuisin. 15 tunnin sisällä yleensä vastaavat kyllä. Ja tilanteesta riippuen ripeästikin. Muuta en voi heidän tilanteensa ottaen huomioon odottaakaan.
Syitä on monia. Esim. Jos viesti tulee sellaiseen saumaan, ettei juuri silloin ole aikaa tai mahdollisuutta alkaa rustaamaan vastausta, niin se saattaa unohtua muistua mieleen joskus päiviäkin myöhemmin. Toki, jos asia vaatii todella nopeaa reagointia, niin sitten asia on eri, mutta aina niihinkään ei pysty samalla sekunnilla vastaamaan.
Toinen, ihan oma lukunsa on ne henkilöt, jotka tuntuvat asuvan wa:ssa / mesessä ja seuraavan vain sitä, milloin näyt kirjautuneena. Ei mene kuin 10 sec, ja samantien tulee viestitulva kysymyksineen, kuulumisineen jne. Ja auta armias jos et ole vastannut ensimmäisen 30 sekunnin aikana, alkaa likimain tämän tyyppistä viestiä pukkaamaan sarjatulena : " Haloo, ootko siellä??" " Näitkö mun viestin?? Mikset vastaaaaaa????" " Tuleeko nää viestit perille, laitoin just pitkän viestin, miksi et vastaaa???" " Vastaaaaaaaa" Jne. Ei sitten käy mielessä ,että se että näkyy sisäänkirjautuneena, ei tarkoita sitä, että on automaattisesti tavoitettavissa.
Vierailija kirjoitti:
En halua olla tavoitettavissa 24/7 ja jo pelkästään työpäivän aikana uupuu viestitulvaan. Työpuhelin soi, sähköposti ja teams laulaa, usein en ehdi edes syömään päivän aikana ja teen jatkuvasti ylitöitä. Ennen työpäivää ja töiden jälkeen lapsen vienti ja haku päiväkodista, liian monesti joudun jatkamaan töitä vielä palattuani kotiin. Kun vihdoin saan koneen sammutettua, en jaksa vastailla aina kaikkien viesteihin, tai sitten en lapsen vahtimiselta ehdi ja vastaaminen unohtuu. Välistä sitä on vaan niin kertakaikkisen poikki kaikkeen siihen informaatiotulvaan. Ihminen ei voi olla jatkuvasti toisten saatavilla, on pakko keskittyä myös lepoon ja läsnäoloon oman perheen kanssa. Omiin ajatuksiin, lukemiseen jne.
Kaikki varmasti ymmärtävät, että on kiire, mutta miksi et vastaa vaikka näin:
Moi! Kiva kun kysyit. Nyt on tosi kiireistä. Sopiiko että jutellaan joskus paremmalla ajalla.
Tämän viestin kirjoittaminen vei minulta noin puoli minuuttia, mutta se on paljon kohteliaampi kuin roikottaa vastausta.
Tai jos elämäsi on niin hektistä, ettei sinulla ole aikaa kirjoittaa edes lyhyttä viestiä ystävällesi, niin sitten sinulla ei kyllä ennen pitkää ole ystäviäkään.
Vierailija kirjoitti:
Tommoset "mitä kuuluu" -viestit on ärrrrrrsyttäviä!!! Kas kun et laita vain "moi". Kuulostaa siltä, että ajan kuluksi kyselet tai haet huomiota. Laita edes joku kommentoitava asia viestiisi.
Osa ihmisistä käyttää tuollaisia kysymyksiä keskustelunavauksina. He suhtautuvat viestittelyyn ikään kuin chattailyyn. Ei siihen tarvitse vastata muuta kuin:
- Ihan hyvää. Mitäs sulle?
Seuraavassa viestissä toinen kertoo sitten sen asian, mitä varten hän oikeasti otti yhteyttä.
Ei ole tuollaista, koska en viestittele ihmisten kanssa, jotka eivät vastaa. Noin muutenkin minulla on whatsapissa vain muutama keskustelu. En jaksa turhanpäiväistä lörpöttelyä sellaisten kanssa, joiden kuulumiset eivät aidosti kiinnosta.
Nettikiusaajat ja muu on pilannut kaikkien elämän ilkeydellään
Mitä kuuluu-viestit ovat rasittavia. En minä jaksa selostaa viestiä naputtamalla asioita, joita viimeaikoina on tapahtunut. Jos ihminen ei viitsi soittaa tai sopia tapaamista kuulumisten vaihtamiseen, jätän vastaamatta tai vastaan korkeintaan "Ei ihmeempiä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa olla somessa, en tykkää siitä yhtään. Nykyään vaan kaikki on siellä, ja sen sijaan että vaihdeltaisiin kuulumisia ja vuorovaikutettaisiin jutellen. Kaikki vaan selaa toisten päivitykset ja siinä se.
Jep, tämä on minusta outo kehitys. Eli käytännössä ei vuorovaikutusta mutta jos/kun kiinnostaa, voi somesta katsoa mitä kaverille kuuluu. Tai no ei edes että mitä kuuluu vaan mitä hän on tehnyt.Se mitä kuuluu ei kyllä ketään kiinnosta. Tekemisiin voi tulla tykkäyksiä, etenkin jos laittaa jotain lapsesta tai eläimestä. Mutta jos yhtään avaa sitä mitä kuuluu, miten menee, mitä ajattelet, miltä tuntuu, niin ei oikeasti ketään kiinnosta. Täysi hiljaisuus. Itselläni oli vaikea vaihe elämässä ja välillä laitoin jotain tuntoja rajatulle joukolle ihmisiä, joille
Minusta some on huono alusta vastoinkäymisten jakamiseen. Somessa kun on hankala osoittaa myötätuntoa. Ei se tarkoita ettei kiinnostaisi. Mieluummin kuuntelen tuollaiset asiat kasvotusten tai puhelimessa. Silloin tunneilmaisu on helpompaa.
Samaa mieltä että some on huono alusta vastoinkäymisten kertomiseen. Ei ihmiset uskalla kysellä lisätietoja julkisesti ja kaikki lohdutussanat tuntuu kliseisiltä.
Minusta tässä on hyvä noudattaa samaa periaatetta kuin palautteen antamisessa: anna positiivinen palaute ihmisten edessä, kriittinen palaute kahden kesken. Hyvät uutiset voi halutessaan jakaa julkisesti somessa, huonot uutiset kerrotaan kahden kesken.
Jäbät ottakaa tästä línkkiä, isokullínen mies naamapánee koulutyttöä upside down asennossa ja láukeaa kovaa muijan suuhun !
Kirjoita linkin alku yhteen
w w w . p o r n h u b . c o m / v i e w _ video.php?viewkey=ph5fe22d033ba82
Okei no se on ehkä eri juttu. Itse en viesteile kenenkään kanssa ketä en myös tapaisi, eli ystävä tai kaveri, ei mikään random tuttu.