Pojalla tulee päättötodistuksen keskiarvo olemaan yli 9. Kannattaako hakea ns. parempiin lukioihin vai

Vierailija kirjoitti:

Ja 40 lisää, että Ressuunhan oli nyt viimevuonna ka-raja 9,64 eli n.9 ka ja hieman yli ei sinne riitä.

-40-

Aloittaja sanoi, että lapsen keskiarvo on yli 9. Sehän voi tarkoittaa vaikka yhdeksää ja puolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä poika haluaa tehdä työkseen jne

 

Ei tiedä vielä ihan tarkkaan. On ajatellut, että oikeustiede tai valtiotiede voisivat olla hänen juttunsa.

 

ap

Missä päin asutte?

Pk-seudun kehyskunnassa.

 

ap

 

joku Hyvinkään tai Lahden lukio on ihan hyvä sekin, mitä niitä kehyskunnissa onkaan.

Vierailija kirjoitti:

Omista lapsista molemmilla ka oli yli ysin. Toinen meni lähilukioon ja toinen "eliittilukioon". Molemmat kirjoittivat hyvillä arvosanoilla ylioppilaaksi. Lukio-opetuksen erot alkoivat näkyä yliopistomatematiikassa ja fysiikassa. Lähilukion käyneellä oli selvästi enemmän uutta opeteltavaa ja kirittävää kun "eliittilukion" käynyt osasi paljon yliopistomatematiikan ja fysiikan asiaa jo valmiiksi. Samaa alaa opiskelevat samassa yliopistossa. Nuorempi auttoi vanhempaa yliopistomatematiikassa jo lukion loppuvaiheessa (ja tosiaan lukio- ja yo-arvosanat samoja).

Oma poika meni kanssa lähilukioon, jonne ka oli 7.9. Hänen oma ka oli yli 9. Hänen mukaan opetuksen taso oli hyvää. Kirjoitti hyvillä arvosanoilla ja mitään ongelmia ei ole ollut yliopiston matikan ja fysiikan opinnoissa. Tuurista myös kiinni ja fiksu nuori pärjää kyllä, jos ei lukio ihan laaduton ole. Toki jos tässä kaupungissa olisi ollut ns. eliittilukio niin varmaan olisi valinnut aikoinaan toisin. Mutta kyllä valinnassa kannattaa miettiä koulumatkaa ja myös sosiaalisiasuhteita yms. Mikä asia nyt kenellekin on tärkeä, jotta lukioaika olisi mukava ja sujuva.

Mitä sinä sitä mietit, pojan päätös. Sulla oli mahdolisuus omaan uraasi, anna pojan päättää omansa. Lukio ei sitä sanele. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressu on nykyään kuulemma kauhean kilpailuhenkinen, eli jos lapsi ei ole sellainen itse, niin ehkei sinne ainakaan kannata. Itse kävin Ressun kun kerran hyvällä todistuksella pääsin, vaikka olisin oikeasti halunnut taidelukioon. Se oli silloin ihan hyvä paikka vielä, vaikka paljon kultalusikkaporukkaa tietenkin, mutta en tiedä..edelleen joskus mietin millaista elämä olisi nyt jos olisin uskaltanut valita sen mitä oikeasti halusin.

Samaa olen kuullut. Mites Espoossa se uusi Otaniemen lukio? Sinne ei taida olla helppo päästä. Aalto ylipisto vieressä, ja kuulin että jotain yhteistyötä on.

Otaniemen lukio on hirveä laitos! Opiskelijoita varmaan yli 1500, ryhmissä voi olla 40 oppilasta, opettajia ei edes kiinnosta opetella opiskelijoiden nimiä, olet vain osa massaa. Ja tätä puhun yhden lapsen kokemuksella. Kokemusta myös Etelä-Tapiolan lukiosta ja en voi kuin kehua. Pienet ryhmät, erittäin pätevät opettajat, hyvä henki jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressu on nykyään kuulemma kauhean kilpailuhenkinen, eli jos lapsi ei ole sellainen itse, niin ehkei sinne ainakaan kannata. Itse kävin Ressun kun kerran hyvällä todistuksella pääsin, vaikka olisin oikeasti halunnut taidelukioon. Se oli silloin ihan hyvä paikka vielä, vaikka paljon kultalusikkaporukkaa tietenkin, mutta en tiedä..edelleen joskus mietin millaista elämä olisi nyt jos olisin uskaltanut valita sen mitä oikeasti halusin.

Samaa olen kuullut. Mites Espoossa se uusi Otaniemen lukio? Sinne ei taida olla helppo päästä. Aalto ylipisto vieressä, ja kuulin että jotain yhteistyötä on.

Otaniemen lukio on ykkösvalinta, jos matikka ja luonnontieteet kiinnostavat. Opetus nyt on hyvää kaikissa lukioissa, mutta tilat tuolla ovat huikeat.

ohis

Minulla oli keskiarvo 9.3. Menin lukioon mutta olin siellä vain kuukauden. Alkoi ahistaa se homma ja päätin mennä amikseen sittenkin. Pääsin amikseen heti onneksi ettei tullut välivuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressu on nykyään kuulemma kauhean kilpailuhenkinen, eli jos lapsi ei ole sellainen itse, niin ehkei sinne ainakaan kannata. Itse kävin Ressun kun kerran hyvällä todistuksella pääsin, vaikka olisin oikeasti halunnut taidelukioon. Se oli silloin ihan hyvä paikka vielä, vaikka paljon kultalusikkaporukkaa tietenkin, mutta en tiedä..edelleen joskus mietin millaista elämä olisi nyt jos olisin uskaltanut valita sen mitä oikeasti halusin.

Samaa olen kuullut. Mites Espoossa se uusi Otaniemen lukio? Sinne ei taida olla helppo päästä. Aalto ylipisto vieressä, ja kuulin että jotain yhteistyötä on.

Otaniemen lukio on hirveä laitos! Opiskelijoita varmaan yli 1500, ryhmissä voi olla 40 oppilasta, opettajia ei edes kiinnosta opetella opiskelijoiden nimiä, olet vain osa massaa. Ja tätä puhun yhden lapsen kokemuksella. Kokem

Tämä ei ole ongelma suinkaan kaikille opiskelijoille. Minäkin kävin ison lukion. Isossa massassa on se valtavan hyvä puoli, että on kavereita joista valita, harrastekerhoja on runsaasti, pystyy valitsemaan kurssit joissa on mieluisampi opettaja ja valinnaisissa on iso valikoima. Minua olisi ahdistanut käydä pikkulukio, jossa kaikki tuntee toisensa.

Otaniemen lukio on hyvä. Hienot tilat, hyvä sijainti, motivoituneita oppilaita. Ainoa huono puoli on ruoka, josta vastaa Compass Group toisin kuin muissa Espoon lukioissa. Ruuan taso on selvästi alle muiden lukioiden.

Vierailija kirjoitti:

Jos asutte pk-seudulla, niin kannattaa hakea niin hyviin lukioihin kuin omalla ka:lla pääsee. Seura tekee kaltaisekseen. Olen itse käynyt Ressua aikoinaan ja oma poika kävi myös. Ei olla kumpikaan kuitenkaan oltu itse mitään ihmelapsia, mutta ollaan viihdytty hyvin sellaisten joukossa. 

Nykyajan koulumenestyjä on sitä paitsi yleensä myös sosiaalisesti lahjakas ja monialaisesti aktiivinen. Ne mt-ongelmista kärsivät  ja peliaddiktit löytyvät usein niistä matalamman keskiarvon lukioista. Lisäksi esim. muutamissa Itä-Helsingin lukioissa on jopa jouduttu kutsumaan poliiseja ja palkkaamaan vartioita oppilaiden tappeluiden vuoksi. Voi vaan arvailla, että millaista oppilasainesta mahtaa olla.

Olen käynyt lukion Itä-Helsingissä, en ole mt-ongelmainen, olen kouluttautunut ja hyvässä työssä. Minulla ei ole ennakkoluuloja muita kohtaan, kävivät he koulut idässä, lännessä tai vaikkapa Ressussa.

Oma tytär kävi Etiksen ja oli äärettömän tyytyväinen.

Oli opiskelurauha kun kaikki olivat motivoituneita, oli paljon erikoiskursseja mitkä tavallisista kouluista puuttuu ja opintomatkoja. 

Oma mielipiteeni on näistä "kilpailuhenkisistä" lukioluokista negatiivinen. Totta on että kilpailu saattaa parhaassa tapauksessa vetää nuorta parempiin suorituksiin. Mutta se negatiivinen puoli on pahempi. Ystävyyksiä ei synny, koska nuoret on naama kirjassa koko vapaa-ajan. En laittaisi lasta semmoseen ympäristöön. Ystävyyssuhteiden kehittymisellä on todella tärkeä merkitys nuoren henkiselle hyvinvoinnille. Kun opiskelut on ohi, on vaikea alkaa tyhjästä luomaan kaverisuteita. Ja liian kovat suorituspaineet on tuhoavaa myös opiskelulle. Voikin mennä ojasta allikkoon kun ei jaksa.

Meidän pojalla 9.4. Kävi eliittilukion. Mutta sama vaikka ois käyny tavallisen.

Ahdistuneet tuskin tähtäävät lääkikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omista lapsista molemmilla ka oli yli ysin. Toinen meni lähilukioon ja toinen "eliittilukioon". Molemmat kirjoittivat hyvillä arvosanoilla ylioppilaaksi. Lukio-opetuksen erot alkoivat näkyä yliopistomatematiikassa ja fysiikassa. Lähilukion käyneellä oli selvästi enemmän uutta opeteltavaa ja kirittävää kun "eliittilukion" käynyt osasi paljon yliopistomatematiikan ja fysiikan asiaa jo valmiiksi. Samaa alaa opiskelevat samassa yliopistossa. Nuorempi auttoi vanhempaa yliopistomatematiikassa jo lukion loppuvaiheessa (ja tosiaan lukio- ja yo-arvosanat samoja).

Oma poika meni kanssa lähilukioon, jonne ka oli 7.9. Hänen oma ka oli yli 9. Hänen mukaan opetuksen taso oli hyvää. Kirjoitti hyvillä arvosanoilla ja mitään ongelmia ei ole ollut yliopiston matikan ja fysiikan opinnoissa. Tuurista myös kiinni ja fiksu nuori pärjää kyllä, jos ei lukio ihan laaduton ole. Toki jos tässä kaupungi

Öö...nyt järki käteen. Lapsi on lapsi. Yliopistot sitten erikseen. Lukion opetuksen ei ole tarkoitus olla yliopisto-opetusta. Mikä kiire sitä lasta on saada oppimaan yliopiston tasoisesti lukiossa olessaan lapsi? Sairasta!

Ekanakin, yliopistolle (ainakin ennen) pääsee käsittääkseni lähes kuka vaan opsikelemaan matikkaa tai fysiikkaa, tai no anakin kohtuu helpolla? Joten anna sen lapsen opiskella sitä sitten kun tai jos sen aika on. Nyt on aika keskittyä nuoren kokonaisvalaiseen kehitykseen, esim. ystävyyssuhteissa, liikunnassa, sosiaalisten taitojen opettelussa, jne.

Kyllä joillekin on lapsen menestyminen tärkeää, onko oma ego siitä kiinni?

Vierailija kirjoitti:

Oma mielipiteeni on näistä "kilpailuhenkisistä" lukioluokista negatiivinen. Totta on että kilpailu saattaa parhaassa tapauksessa vetää nuorta parempiin suorituksiin. Mutta se negatiivinen puoli on pahempi. Ystävyyksiä ei synny, koska nuoret on naama kirjassa koko vapaa-ajan. En laittaisi lasta semmoseen ympäristöön. Ystävyyssuhteiden kehittymisellä on todella tärkeä merkitys nuoren henkiselle hyvinvoinnille. Kun opiskelut on ohi, on vaikea alkaa tyhjästä luomaan kaverisuteita. Ja liian kovat suorituspaineet on tuhoavaa myös opiskelulle. Voikin mennä ojasta allikkoon kun ei jaksa.

Tämä nyt on ihan puppua. Ihan yhtä lailla opintoihin keskittyvät nuoret muodostavat ystävyyssuhteita ja harrastavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mielipiteeni on näistä "kilpailuhenkisistä" lukioluokista negatiivinen. Totta on että kilpailu saattaa parhaassa tapauksessa vetää nuorta parempiin suorituksiin. Mutta se negatiivinen puoli on pahempi. Ystävyyksiä ei synny, koska nuoret on naama kirjassa koko vapaa-ajan. En laittaisi lasta semmoseen ympäristöön. Ystävyyssuhteiden kehittymisellä on todella tärkeä merkitys nuoren henkiselle hyvinvoinnille. Kun opiskelut on ohi, on vaikea alkaa tyhjästä luomaan kaverisuteita. Ja liian kovat suorituspaineet on tuhoavaa myös opiskelulle. Voikin mennä ojasta allikkoon kun ei jaksa.

Tämä nyt on ihan puppua. Ihan yhtä lailla opintoihin keskittyvät nuoret muodostavat ystävyyssuhteita ja harrastavat.

Hyvänen aika, ei tietenkään ihmisen aika riitä kaikkeen. Muistan omilta lukioajoiltani näitä poloisia, jotka lukivat koko ajan ja sitten iski burn out.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mielipiteeni on näistä "kilpailuhenkisistä" lukioluokista negatiivinen. Totta on että kilpailu saattaa parhaassa tapauksessa vetää nuorta parempiin suorituksiin. Mutta se negatiivinen puoli on pahempi. Ystävyyksiä ei synny, koska nuoret on naama kirjassa koko vapaa-ajan. En laittaisi lasta semmoseen ympäristöön. Ystävyyssuhteiden kehittymisellä on todella tärkeä merkitys nuoren henkiselle hyvinvoinnille. Kun opiskelut on ohi, on vaikea alkaa tyhjästä luomaan kaverisuteita. Ja liian kovat suorituspaineet on tuhoavaa myös opiskelulle. Voikin mennä ojasta allikkoon kun ei jaksa.

Tämä nyt on ihan puppua. Ihan yhtä lailla opintoihin keskittyvät nuoret muodostavat ystävyyssuhteita ja harrastavat.

Hyvänen aika, ei tietenkään ihmisen aika riitä kaikkeen. Muistan omilta lukioajoiltani näitä poloisia, jotka

Mun tyttärellä oli omat ystävät kotipaikassa kouluajalta ja pari uutta lukiosta, ei edes kaivannut enempää.

Koko lukioajan kävi myös töissä ja silti ehti opiskelemaan. 

Tosin hän on ollut muutenkin aika napakka asioissaan, suoritti yliopistotutkinnon 4,5 vuodessa (mistä 8kk ulkomailla) ja parhaimmillaan lisäksi teki 2 työtä. 

Toisaalta, fiksu ja motivoitunut pärjää missä tahansa. 

71

Mä ja mun nuoret ollaan tyyppiä chillailijat. Ei ole koulu paljoa stressannut. Silti yliopistoon on menty ja chillisti tehty nekin tutkinnot. Nuorin lapseni on vielä lukiossa, joten hänen opinnoista ei vielä tiedä. Minä olen meistä ainoa, joka kävi ns huippulukion, joten muut tytöt pänttäsi hulluina. Se ei minua stressannut.  Esikoisen peruskoulun ka oli alle 8, joten hän meni lukioon, johon pääsi. Valintakokeen kautta pääsi lakkiaiskeväänä suoraan haluamalleen alalle haluamaansa ison kaupungin yliopistoon

Chillaus on ihan hyvä valinta ei-neuroottisille, miksi sitä halveksitaan?

Vierailija kirjoitti:

Mä ja mun nuoret ollaan tyyppiä chillailijat. Ei ole koulu paljoa stressannut. Silti yliopistoon on menty ja chillisti tehty nekin tutkinnot. Nuorin lapseni on vielä lukiossa, joten hänen opinnoista ei vielä tiedä. Minä olen meistä ainoa, joka kävi ns huippulukion, joten muut tytöt pänttäsi hulluina. Se ei minua stressannut.  Esikoisen peruskoulun ka oli alle 8, joten hän meni lukioon, johon pääsi. Valintakokeen kautta pääsi lakkiaiskeväänä suoraan haluamalleen alalle haluamaansa ison kaupungin yliopistoon

Chillaus on ihan hyvä valinta ei-neuroottisille, miksi sitä halveksitaan?

Minullakin on lähipiirissä näitä chillaajia. Lukion jälkeen mennään armeijaan ja siitä johonkin hanttihommiin. Yhtäkkiä kolmekymppisenä havahdutaan siihen, että olisi kiva saada korkeamman asteen tutkinto. Ei käy kateeksi.