Lue keskustelun säännöt.
Vastaako ulkomailla korkeakoulututkinto samaa kuin Suomessa?
30.10.2026 |
"Taloussanomat kertoi keskiviikkona, että 43 prosentilla Woltin läheteistä Suomessa on korkeakoulututkinto suoritettuna. He ovat koulutetumpia kuin suomalaiset keskimäärin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä vain 34 prosentilla on korkeakoulututkinto."
Minä en tiedä, minä vaan kysyn.
Entä, jos molemmista ryhmistä poimisi 50 henkilöä ja teettäisi heillä erilaisia työtehtäviä omalta alaltaan? Miten kävisi? Minä en tiedä, minä vaan kysyn.
Tai sitten vaikka joku yleistieto. Enkä tarkoita, että kysyttäisiin suomalaisista asioista kuten Marimerkon perustajasta tai Syksyn sävel -voittajista ja kyykäärmeiden kevätheräämisistä vaan yleismaailmallisia asioita. Kyllä yleistiedollakin joku merkitys elämässä on.
Mutta edelleenkään en tiedä onko ulkomailla korkeakoulututkinnon hankkineella osaaminen ja tietäminen samalla tasolla kuin suomalaisella, minä vaan kysyn.
Kunpa nyt kukaan ei tulisi pilaamaan tätä keskustelua öyhöttämisellä jolloin tämä poistuu täältä ennen kuin varttia ehtii kulumaan.
Kommentit (29)
Meinaakkona että Intialaisen yliopiston koulutus olisi yhtä pätevöittävää ku kotimaisen...enpä usko? Onhan sitä suomessa ennenkin keskusteltu esim. Upsalan Ekonomeista ja heidän "koulutuksesta" kuten vaikka Mauno Koiviston (Jonne osastolle tiedoksi: entinen pressa.) vävypoika Jari Komulainen. Nimimerkillä: En määkään tiedä, kuha vaan rivienvälissä kyselen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.
Harva maisteri tekee valmistumisensa jälkeen tutkimustyötä ammatikseen.
Vierailija kirjoitti:
Meinaakkona että Intialaisen yliopiston koulutus olisi yhtä pätevöittävää ku kotimaisen...enpä usko? Onhan sitä suomessa ennenkin keskusteltu esim. Upsalan Ekonomeista ja heidän "koulutuksesta" kuten vaikka Mauno Koiviston (Jonne osastolle tiedoksi: entinen pressa.) vävypoika Jari Komulainen. Nimimerkillä: En määkään tiedä, kuha vaan rivienvälissä kyselen?
Uppsalan ekonomeista sanottiin tuoreeltaan, että koulutus vastaa suurin piirtein suomalaista laskentalinjan yo-merkonomin tutkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Meinaakkona että Intialaisen yliopiston koulutus olisi yhtä pätevöittävää ku kotimaisen...enpä usko? Onhan sitä suomessa ennenkin keskusteltu esim. Upsalan Ekonomeista ja heidän "koulutuksesta" kuten vaikka Mauno Koiviston (Jonne osastolle tiedoksi: entinen pressa.) vävypoika Jari Komulainen. Nimimerkillä: En määkään tiedä, kuha vaan rivienvälissä kyselen?
Meinaan. Intiassa on kova tunku hyville paikoille yhteiskunnassa, ja he joutuvat oikeasti tekemään töitä pärjätäkseen. Muuannenkin professuurin shortlistille valittiin tuossa joku vuosi sitten 300 henkilöä. Ei sinne päädy vahingossa tai sluibaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.
Harva maisteri tekee valmistumisensa jälkeen tutkimustyötä ammatikseen.
Totta. He voivat päätyä esim. ruokaläheteiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.
Harva maisteri tekee valmistumisensa jälkeen tutkimustyötä ammatikseen.
Varmaan 99,99% maistereista tekee sitä oman alansa työtä, kuin mitään tutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Meinaakkona että Intialaisen yliopiston koulutus olisi yhtä pätevöittävää ku kotimaisen...enpä usko? Onhan sitä suomessa ennenkin keskusteltu esim. Upsalan Ekonomeista ja heidän "koulutuksesta" kuten vaikka Mauno Koiviston (Jonne osastolle tiedoksi: entinen pressa.) vävypoika Jari Komulainen. Nimimerkillä: En määkään tiedä, kuha vaan rivienvälissä kyselen?
Huomaa, ettet ole koskaan työskennellyt intilalaisten kanssa. Siellä se koulutus on oikeasti tasokasta ja heidän yhteiskunnassaan tieto on kovaa valuuttaa. Siksi aina olikin ärsyttävää intialaisten kanssa työskennellessä aikanaan se, että kun joku vaihtaa työpaikkaa, niin hän ei perehdytä seuraajaansa ennen lähtöään, vaan pitää kynsin hampain kiinni osaamisestaan. Se kun on hänen valttikorttinsa urapolulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Intiasta taitaa tulla kyllä sellaisia asiantuntijoita, etteivät niille ihan suomalaiset pärjää. Milloin alamme ymmärtää, että olemme ihan keskinkertaista porukkaa. Katsokaa vaikka pisa-tuloksia.
Luulisin, että koulutustaso vastaa meidän koulutusten tasoa. Toisaalta maailmalla tehdään kai ensisijaisesti kanditutkintoja ja harvemmat jatkavat maisteriopintoihin. Suomessa yliopistossa valmistuneet ovat melkein aina opiskelleet maistereiksi saakka. Vuosiluokasta varmaankin kuitenkin koulutetaan enemmän amk:ssa, jossa harvempi opiskelee ylempää amk-tutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vastaa. Esimerkiksi Ugandan valtionyliopistossa on paljon tiukemmat kriteerit. Puhumattakaan Somalian erittäin tiukoista kriteereistä tutkimusten suhteen. Onneksi olemme saaneet Somaliasta monen alan huippuosaajia.
Lahjakkuusreservitkin ovat näissä väkirikkaissa maissa ihan toista luokkaa kuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ainakin
norjassa paljon haastavampaa kuin täällä suomessa. Kokemuksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinaakkona että Intialaisen yliopiston koulutus olisi yhtä pätevöittävää ku kotimaisen...enpä usko? Onhan sitä suomessa ennenkin keskusteltu esim. Upsalan Ekonomeista ja heidän "koulutuksesta" kuten vaikka Mauno Koiviston (Jonne osastolle tiedoksi: entinen pressa.) vävypoika Jari Komulainen. Nimimerkillä: En määkään tiedä, kuha vaan rivienvälissä kyselen?
Uppsalan ekonomeista sanottiin tuoreeltaan, että koulutus vastaa suurin piirtein suomalaista laskentalinjan yo-merkonomin tutkintoa.
Suomessa käyty yhteiskunnallinen keskustelu 40 vuoden takaa ei kerro mitään tämän ajan verisestä kilpailusta akatemiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.
Ei vastaa. Esim.sosiaalityöntekijän tutkonto/pätevyys ulkomailla useasti vastaa meidän sosionomin tutkintoa, täällä pitää olla yliopistotutkinto. Eri asia, onko järkevää, mutta niin se vain on.
Sen tiedän, että maailmalla on helppo ostaa se korkeakoulututkinto. Ihan siis rahalla saa sen, ei pänttäämällä.
Sittenhän tuli Rkp:n pj:n kysymys: Mikseivät täkäläiset työmarkkinat vedä korkeakoulutettuja osaajia tasoaan vastaaviin palkkatöihin katsomatta siihen, onko tutkinto peräisin kotimaasta vai ulkomailta?
Hyvä kysymys, johon ei kukaan päättäjä ainakaan ei osaa vastata.
Vain polkupalkkalaiseksi pääsee paskaduuniin... Tämä on Suomi armon vuonna 2026...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.
Ei vastaa. Esim.sosiaalityöntekijän tutkonto/pätevyys ulkomailla useasti vastaa meidän sosionomin tutkintoa, täällä pitää olla yliopistotutkinto. Eri asia, onko järkevää, mutta niin se vain on.
Eikö tuossa aloituksessa kyselty yo-tutkintojen vastaavuudesta, ei sostyöntekijän pätevyydestä.
Ja tietysti on aloja, joilla oleellinen tieto on hyvinkin kulttuurisidonnaista, kuten oikeustiede tai sosiaalityö.
Vierailija kirjoitti:
Intiasta taitaa tulla kyllä sellaisia asiantuntijoita, etteivät niille ihan suomalaiset pärjää. Milloin alamme ymmärtää, että olemme ihan keskinkertaista porukkaa. Katsokaa vaikka pisa-tuloksia.
Suomi on aina pärjännyt vain kovalla työllä. Intialaisten höpöhöpöhommat eivät näytä heidän maatansa sivistävän tai nostavan. Hirveän epäsiisti ja epätasa-arvoinen maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinaakkona että Intialaisen yliopiston koulutus olisi yhtä pätevöittävää ku kotimaisen...enpä usko? Onhan sitä suomessa ennenkin keskusteltu esim. Upsalan Ekonomeista ja heidän "koulutuksesta" kuten vaikka Mauno Koiviston (Jonne osastolle tiedoksi: entinen pressa.) vävypoika Jari Komulainen. Nimimerkillä: En määkään tiedä, kuha vaan rivienvälissä kyselen?
Uppsalan ekonomeista sanottiin tuoreeltaan, että koulutus vastaa suurin piirtein suomalaista laskentalinjan yo-merkonomin tutkintoa.
No fiksuna Suomessa opiskelleena akateemisena osaat tietysti suhtautua kriittisesti ihmisten motiiviin väheksyä ulkomaista (länsimaista) tutkintoa. Esim Uppsalan ekonomin sisällöstä ei kaikkea tietoa tietenkään voida soveltaa Suomessa. Verotuslakeja on opiskeltu ja harjoitettu Ruotsin lain mukaan, ei Suomen (yllätys?). Eli se tieto puuttuu takaisin Suomeen töihin tulevilta. Tai jo tase näyttää hiukan erilaiselta eri maissa. Tutkinnon pituus oli aikanaan 3,5v., civilekonom. Ulkomailla opiskellut tuo siten näiltä osin automaattisesti hiukan vajavaiset tiedot mukanaan. Sen sijaan uusia näköaloja ja tietoa, mikä ei (anteeksi vain) edes vaihtareihin yhden lukukauden aikana tartu. Myös tenttivaatimukset saattavat yllättää. Suomalaiset arvostelukriteerit eivät ole niitä tiukimpia...
Ulkomailla tutkintonsa suorittanut ulkomaalainen joutuu uudessa kotimaassaan usein sopeutumaan 'huonompiin' töihin, koska jo käytännön kielitaito rajoittaa uraa.
-eri (opiskellut eri maissa, töissä eri maissa)
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.