Niistä naisen kahvilavalinnoista

Vierailija kirjoitti:

Ei ttu mikä humblebrag pick me taas. Ei ketään kiinnosta mistä juuri sinä tykkäät tai et tykkää, mikä juuri sinua kiinnostaa tai ei kiinnosta. Kaikessa ei ole kyse juuri sinusta.

No kyllä joitain kiinnostaa, vaikka sinua ei. Ja mitä tuohon pick me -väitteseesi tulee, niin en edes ole hetero, joten ainakaan miehiä en tässä yritä kosiskella. Mutta et sitten pysty vastaamaan kysymykseen, eli miksi kahvilassa tapaaminen on ankeaa? Noinko koville otti, kun jonkun mielestä "paremmat ravintolat" eivät ole elämän hienoin kokemus?

Suomessa on erikoinen treffailukulttuuri. Joko nainen ostaa liian kallista evästä kuppilasta tai vaihtoehtoisesti suuttuu, jos mies haluaa tarjota. Tuollaiseen en ole törmännyt kotimaassani enkä missään muuallakaan Euroopassa. Ei ihme, että ei löydy kumppania, jos jo alkumetrit ovat noin hankalia. Jaksuhali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama 😂 Deittailen suht paljon sekä suomimiehiä, että miehiä muista maista. Muunmaalaiset tarjoaa aina ylpeydellä ja itsestään selvästi, oltiin sitten missä hyvänsä ja oli hintataso mikä hyvänsä. Joskus jos olenkin maksanut omani, ovat saattaneet olla hämmentyneitä tai jopa vähän loukkaantuneita. Suomimiehet taas AINA haluaa kävelytreffeille, ja jos mennäänkin johonkin kahvilaan tms. hirveällä hädällä ilmoittavat kassalle että maksetaan ERIKSEEN. Jotenkin vähän hellyttävää ja samalla tosi säälittävää. Suomalaiset on pihi ja köyhä kansa.

No ei tuo ulkomaalaisten tyyli sen parempi kyllä ole, jos kerran LOUKKAANNUTAAN siitä, että nainen haluaa maksaa itse omansa. Ainakin minulle tulee vähän kontrolloivat vibat tuollaisesta.



Miksei treffeille vain voi mennä TUTUSTUMAAN toiseen ihmiseen, miksi tuo raha pitää AINA olla pääosassa?!

No ei ne mitenkään verisesti tai näkyvästi ole ikinä loukkaantuneet, olen vain huomannut että saattavat hetken olla esim. epävarmoja,  koska eleeni on saatettu tulkita vaikka torjuvaksi. 

Hei AP!

Oliko kyseessä Tampere ja Pyynikin munkkikahvila?

Mä kävin viime kesänä Tinder -ensitreffeillä 4-kymppisen miehen kanssa. Mentiin syömään Pancho Villaan ja olin jo ennakkoon luvannut tarjota hänelle. Hän sanoi Sinne mennessä, että hänellä ei oikeastaan edes ole nälkä kun hän söi kotona munakkaan vähän ennen lähtöä. Mietin vaan, että mikä idea on syödä kotona kun on menossa ravintolaan syömään? Sitten hän kuitenkin tilasi itselleen burgerin ja ranskalaiset, mutta ei jaksanut syödä annoksesta kuin reilu puolet. Annoksen hinta oli 15€ ja juomaksi hän otti vain vettä. Jos hänellä ei ollut nälkä, niin olisihan hän voinut ottaa alkupalalistalta itselleen vain jotain pientä, esim. Mozzarellatikut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama 😂 Deittailen suht paljon sekä suomimiehiä, että miehiä muista maista. Muunmaalaiset tarjoaa aina ylpeydellä ja itsestään selvästi, oltiin sitten missä hyvänsä ja oli hintataso mikä hyvänsä. Joskus jos olenkin maksanut omani, ovat saattaneet olla hämmentyneitä tai jopa vähän loukkaantuneita. Suomimiehet taas AINA haluaa kävelytreffeille, ja jos mennäänkin johonkin kahvilaan tms. hirveällä hädällä ilmoittavat kassalle että maksetaan ERIKSEEN. Jotenkin vähän hellyttävää ja samalla tosi säälittävää. Suomalaiset on pihi ja köyhä kansa.

No ei tuo ulkomaalaisten tyyli sen parempi kyllä ole, jos kerran LOUKKAANNUTAAN siitä, että nainen haluaa maksaa itse omansa. Ainakin minulle tulee vähän kontrolloivat vibat tuollaisesta.



Miksei treffeille vain voi mennä TUTUSTUMAAN toiseen ihmiseen, miksi tuo raha pitää AINA olla pääosassa?!

Ei se ole pääosassa kuin sen pihin mielestä. Työssäkäyvälle normaalille ihmiselle muutama euro tai kymppi ei merkitse mitään. Sama kuin ajattelisit että jos mies avaa naiselle oven, on nainen hyväksikäyttäjä ja miehen muskelit ovat pääosassa, ja naisen pitää jotenkin korvata miehelle se oven avaaminen ja vähintään muistaa seuraavalla kerralla olla avaamassa ovea.. ja sen oven on paras olla yhtä painava, ettei vaan miestä huijata!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ttu mikä humblebrag pick me taas. Ei ketään kiinnosta mistä juuri sinä tykkäät tai et tykkää, mikä juuri sinua kiinnostaa tai ei kiinnosta. Kaikessa ei ole kyse juuri sinusta.

No kyllä joitain kiinnostaa, vaikka sinua ei. Ja mitä tuohon pick me -väitteseesi tulee, niin en edes ole hetero, joten ainakaan miehiä en tässä yritä kosiskella. Mutta et sitten pysty vastaamaan kysymykseen, eli miksi kahvilassa tapaaminen on ankeaa? Noinko koville otti, kun jonkun mielestä "paremmat ravintolat" eivät ole elämän hienoin kokemus?

Ei ottanut koville, eikä kahvilat ole mielestäni ankeita. Tuo on vain maailman rasittavin keskustelutyyli, että joku kertoo kiinnostavan tarinan, tekee siitä huomion ja siitä yleisluontoisen pohdinnan, ja siihen toinen ilman mitään muuta kontribuutiota ilmoittaa ihan ohi ampuen, että MINÄ ainakaan en tykkää asiasta X ja miksi asiasta X pitäisi tykätä häh? Pointin voi näköjään missata ihan totaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ttu mikä humblebrag pick me taas. Ei ketään kiinnosta mistä juuri sinä tykkäät tai et tykkää, mikä juuri sinua kiinnostaa tai ei kiinnosta. Kaikessa ei ole kyse juuri sinusta.

No kyllä joitain kiinnostaa, vaikka sinua ei. Ja mitä tuohon pick me -väitteseesi tulee, niin en edes ole hetero, joten ainakaan miehiä en tässä yritä kosiskella. Mutta et sitten pysty vastaamaan kysymykseen, eli miksi kahvilassa tapaaminen on ankeaa? Noinko koville otti, kun jonkun mielestä "paremmat ravintolat" eivät ole elämän hienoin kokemus?

Ei ottanut koville, eikä kahvilat ole mielestäni ankeita. Tuo on vain maailman rasittavin keskustelutyyli, että joku kertoo kiinnostavan tarinan, tekee siitä huomion ja siitä yleisluontoisen pohdinnan, ja siihen toinen ilman mitään muuta kontribuutiota ilmoittaa ihan o

No sori, ei ollut se viestini pointtina, vaan ajatustenvaihto. Mutta kun kirjoitit (oletan nyt, että olet se, jolle vastasin) ulkomaalaisten miesten treffailutyylistä mm. "Ja ensitreffit olikin paremmissa ravintoloissa, ei missään kahvilassa :D" niin kyllähän tuo "ei missään kahvilassa" oikein nauruemojin kera vähän siltä vaikuttaa, että sinusta kahvila on huonompi treffipaikka - ja toisaalta kun korostit "parempia ravintoloita" annan samalla ymmärtää, että mielestäsi se on hyvien treffien tai hyvän treffikumppanin merkki. Itse halusin tuoda esin niitä syitä, miksi kahviloita valitaan treffipaikaksi - eettä ei se kaikille ole mikään nauruemojin arvoinen "tylsä" tai "huono" vaihtoehto.



Kulttuurieroja varmasti on, mutta mahtavatko esim. pienituloiset ulkomaalaiset miehet olla ilahtuneita siitä, että pitäisi aina pystyä maksamaan treffit kalliissa ravintolassa? Ei toki tarvitse sellaisia miehiä deittailla, että en sitä tarkoita. Mutta onhan tuossa myös tietyllä lailla kyse siitä, että flirttaillaan ja tehdään vaikutus rahalla ja maksukyvyllä - ehkä se on ulkomailla enemmän vetonaula kuin Suomessa, joten sen vuoksi juuri tuollainen deittailutyyli on yleisempää ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole pääosassa kuin sen pihin mielestä. Työssäkäyvälle normaalille ihmiselle muutama euro tai kymppi ei merkitse mitään. Sama kuin ajattelisit että jos mies avaa naiselle oven, on nainen hyväksikäyttäjä ja miehen muskelit ovat pääosassa, ja naisen pitää jotenkin korvata miehelle se oven avaaminen ja vähintään muistaa seuraavalla kerralla olla avaamassa ovea.. ja sen oven on paras olla yhtä painava, ettei vaan miestä huijata!

Tuntuu kovasti olevan pääosassa ainakin heteroilla. Olen se ketjussa aiemminkin kirjoittanut binainen, ja todella paljon on ihmetyttänyt, miten suuren numeron heterot tekevät tarjoamisesta. Joo, ymmärrän kyllä että monet teistä haluavat, että mies tarjoaa, ja se on osa soidinmenojanne - mutta eikö teidän kannattaisi kehittää jokin emoji, joka kertoisi kantanne asiaan? Näin ette päätyisi treffeille vääränlaisten kanssa. Esim. ei-heteroilla on deitti-ilmoituksessa sateenkaarilippu, kinkyilla musta sydän ja kahleet, jne. Teillä voisi olla jokin emoji niille, jotka haluavat miehen tarjoavan ja toinen emoji niille, jotka haluavat, että kumpikin maksaa itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ttu mikä humblebrag pick me taas. Ei ketään kiinnosta mistä juuri sinä tykkäät tai et tykkää, mikä juuri sinua kiinnostaa tai ei kiinnosta. Kaikessa ei ole kyse juuri sinusta.

No kyllä joitain kiinnostaa, vaikka sinua ei. Ja mitä tuohon pick me -väitteseesi tulee, niin en edes ole hetero, joten ainakaan miehiä en tässä yritä kosiskella. Mutta et sitten pysty vastaamaan kysymykseen, eli miksi kahvilassa tapaaminen on ankeaa? Noinko koville otti, kun jonkun mielestä "paremmat ravintolat" eivät ole elämän hienoin kokemus?

Ei ottanut koville, eikä kahvilat ole mielestäni ankeita. Tuo on vain maailman rasittavin keskustelutyyli, että joku kertoo kiinnostavan tarinan, tekee siitä huomion ja siitä yleisluontoisen pohdinnan, ja siihen toinen

Jos on perussiististi pukeutunut, tekeekö silloin vaikutus vaatteilla? Jos ei ole yhteistä äidinkieltä vaan puhutaan esim englantia, tekeekö vaikutuksen kielitaidolla? Jos ei piilottelee sitä että on korkeastikoulutettu, tekeekö vaikutuksen koulutuksella?

Entä jos kaikki nämä, ja se muutaman kympin kustannus, ovatkin ihan jokapäiväistä elämää jota ei sen kummemmin tarvitse ajatella?

Ainoa joka tekee ison asian ja merkityksen rahasta olet nyt sinä. Minä en halua kumppania jolle muutama kymppi on merkityksellistä, koska se ei ole sitä mullekaan, enkä jaksaisi noin rahakeskeistä elämää missä pitää miettiä ja tasata joka euron päälle.

Vierailija kirjoitti:

Jos on perussiististi pukeutunut, tekeekö silloin vaikutus vaatteilla? Jos ei ole yhteistä äidinkieltä vaan puhutaan esim englantia, tekeekö vaikutuksen kielitaidolla? Jos ei piilottelee sitä että on korkeastikoulutettu, tekeekö vaikutuksen koulutuksella?

 

Entä jos kaikki nämä, ja se muutaman kympin kustannus, ovatkin ihan jokapäiväistä elämää jota ei sen kummemmin tarvitse ajatella?

 

Ainoa joka tekee ison asian ja merkityksen rahasta olet nyt sinä. Minä en halua kumppania jolle muutama kymppi on merkityksellistä, koska se ei ole sitä mullekaan, enkä jaksaisi noin rahakeskeistä elämää missä pitää miettiä ja tasata joka euron päälle.

Palstan lainaus ei toimi, joten en ole ihan varma, kenelle vastasit, mutta oletan, että minulle, kun minä kirjoitin tuosta rahalla flirttailusta (ja olen siis biseksuaali nainen). Eipä se muutaman kympin kahvila/ravintolalasku varmasti suurimman osan elämässä niin merkittävä olekaan, ei tässä se ollut pointtina. Vaan kun tuo tarjoaminen tuntuu hiertävän heterodeittailussa koko ajan, niin onko se oikeastaan kovin toimiva konsepti?



Mutta tokihan tarjoaminen varmasti tekee vaikutuksen joihinkin, ja hyvähän se onkin, että kanssakäyminen toimii - muutenkin on hyvä, että toisilleen sopivat henkilöt löytävät toisensa. Ihmettelen kyllä, että sinusta on rahakeskeistä elämää, jos henkilölle on treffeissä pointtina tutustuminen ja yhdentekevää tarjoamiset - millä logiikalla tämä on rahakeskeistä? Ja jos kyse on ekoista treffeistä, en vetäisi sen perusteella kummoisia johtopäätöksiä siitä, miten kulut myöhemmin jaetaan tapaillessa/seurustellessa tai parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toinen lupaa tarjota hyvät ja järkevän hintaiset munkkikahvit ja leidi ei saa siinä kohti suuta auki niin ei lupaa hyvää. Täytyy pystyä sanoo mielipiteet. Eikä vielä maksattaa toisella kalliita juttuja ja ehkä mutista myöhemmin että mentiin paikkaan jonne en edes halunnut. Ei mies voinut sitä tietää kun lady ei sanonut mitään. Ihan arkireippaus puuttuu. 

 

Ja olen nainen. 

Eihän mies sanonut tarjoavansa järkevän hintaisia munkkikahveja, vaan sanoi tarjoavansa ja oletti naisen lukevan hänen ajatukset siitä, mikä on järkevän hintainen. Emme myöskään tiedä, halusiko nainen sinne vai ei, täällä nyt analysoidaan naisen kaikkien päätösten kirjoa sen takia, että kehtasi tilata leipäsen kahvilassa. Nyt jotain rajaa tähän...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lupasit tarjota, jos kuitenkaan et oikeasti tehnyt sitä mielelläsi? Toinen virheesi on se, että teet jotain outoja päätelmiä siitä, että joku ottaa leivän munkin sijaan, ja kuvittelet jo mielessäsi kauhean väännön laivan luksushytistä - tällaiset asiat selvinnevät tapailun aikana tai seurustelun alussa, kun juttelette kaikista asioista ja myös elämäntyylit, toiveet yms tulevat ilmi. Jos silloin käy ilmi, että rahaa palaa liikaa, voit todeta, että ei ole sun juttusi nyt tämä. Mutta älä ala analysoida ja pohtia jonkun munkin tai leivän merkityksiä - todennäköisesti niillä ei ole sen suurempaa merkitystä. Ehkä nainen ei vain tykkää munkeista, mutta jos itse ehdotit munkkikahvilaa, ei halunnut antaa itsestään hankalaa kuvaa vänkäämällä. Ainakin itselleni on aika sama, mihin mennään treffeille, kun pointti on tutustua toiseen ihmiseen -

En nyt oikein ymmärrä, miten tuo olisi ongelma miesten heterotreffeillä? Olen itse myös bi, ja aivan sama mitä sieltä treffikumppanin housuista löytyy, niin hoi yhtä hyvin sanoa kummalle tahansa, että hei mä maksan omani tai tarjoan. Jos tarjoan, teen sen vain sellaisessa paikassa jossa minulla on varaa tarjota jopa kallein valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on perussiististi pukeutunut, tekeekö silloin vaikutus vaatteilla? Jos ei ole yhteistä äidinkieltä vaan puhutaan esim englantia, tekeekö vaikutuksen kielitaidolla? Jos ei piilottelee sitä että on korkeastikoulutettu, tekeekö vaikutuksen koulutuksella?

 

Entä jos kaikki nämä, ja se muutaman kympin kustannus, ovatkin ihan jokapäiväistä elämää jota ei sen kummemmin tarvitse ajatella?

 

Ainoa joka tekee ison asian ja merkityksen rahasta olet nyt sinä. Minä en halua kumppania jolle muutama kymppi on merkityksellistä, koska se ei ole sitä mullekaan, enkä jaksaisi noin rahakeskeistä elämää missä pitää miettiä ja tasata joka euron päälle.

Palstan lainaus ei toimi, joten en ole ihan varma, kenelle vastasit, mutta oletan, että minulle, kun minä kirjoitin tuosta rahalla flirttailusta (ja olen siis bisek

Se ei hierrä ketään muuta kuin rahakeskeisiä ihmisiä, tai niitä joilla on huomattavasti pienemmän tulot kuin esim itselläni. Siksi se onkin hyvä lakmus-testi, jolla saa karsittua epäsopivat kumppaniehdokkaat helposti pois. Ei se ole vaikutuksen tekemistä, tai rahalla flirttailua, vaikka kuinka sitä papukaijana hokisit. 

Kun vielä deittailin 5 vuotta sitten niin perusoletukseni oli, että molemmat maksaa omansa. Välillä miehet kuitenkin ehdoin tahdoin halusivat tarjota, niin koin turhaksi vängätä. Usein tarkistin vielä, että oletko nyt aivan varma, koska voin hyvin maksaa itse. Joka ikinen näistä miehistä ilmoittivat tarjoavansa kassalla, kun molemmat olivat jo valintansa tehneet. Eli siinä vaiheessa heillä oli hyvin tiedossa mitä tilasin ja paljonko tarjoaminen heille kustantaisi.

Typerintä on analysoida tuota naista sen mukaan mitä hän tilasi. On tässäkin ketjussa puhuttu alkoholiongelmista, dieteistä, ettei tykkää munkeista, että tahallaan tilasi kallista jne jne. Ehkä hänen nyt vain teki mieli raikasta juomista ja leipää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lupasit tarjota, jos kuitenkaan et oikeasti tehnyt sitä mielelläsi? Toinen virheesi on se, että teet jotain outoja päätelmiä siitä, että joku ottaa leivän munkin sijaan, ja kuvittelet jo mielessäsi kauhean väännön laivan luksushytistä - tällaiset asiat selvinnevät tapailun aikana tai seurustelun alussa, kun juttelette kaikista asioista ja myös elämäntyylit, toiveet yms tulevat ilmi. Jos silloin käy ilmi, että rahaa palaa liikaa, voit todeta, että ei ole sun juttusi nyt tämä. Mutta älä ala analysoida ja pohtia jonkun munkin tai leivän merkityksiä - todennäköisesti niillä ei ole sen suurempaa merkitystä. Ehkä nainen ei vain tykkää munkeista, mutta jos itse ehdotit munkkikahvilaa, ei halunnut antaa itsestään hankalaa kuvaa vänkäämällä. Ainakin itselleni on aika sama, mihin mennään treffeille, kun pointti on tutustua toiseen ihmiseen - en itse jaksa kauheasti välittää, onko kyseessä

 

Jos toinen lupaa tarjota hyvät ja järkevän hintaiset munkkikahvit ja leidi ei saa siinä kohti suuta auki niin ei lupaa hyvää. Täytyy pystyä sanoo mielipiteet. Eikä vielä maksattaa toisella kalliita juttuja ja ehkä mutista myöhemmin että mentiin paikkaan jonne en edes halunnut. Ei mies voinut sitä tietää kun lady ei sanonut mitään. Ihan arkireippaus puuttuu. 

Ja olen nainen.

Tämä on käsitelty sekä tässä että paniniketjussa - et ole nainen. Olet yksi kahvilamiehen sivupersoonista. 

 

Yrittäisit edes välttää noita leidi- ja daami-nimityksiä, niin joku yksinkertaisempi saattaisi uskoakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset miehet aina hellyyttää ja huvittaa piheydessään. Olen aina vain seurustellut muiden kuin suomalaisten kanssa mm. hollantilaisen, brittiläisen ja ranskalaisen kanssa ja kellään heistä olisi tullut mieleen ensitreffeillä olla tarjoamatta. Ja ensitreffit olikin paremmissa ravintoloissa, ei missään kahvilassa :D kaikinpuolin ihanat ja kunnioittavat suhteet kaikkien heidän kanssa! Mitä ystäviltä kuullut, niin suomalaisten miesten kanssa suhteet on kirsikanpoimintaa. Eli tasa-arvo kelpaa vain kuin se hyödyttää miestä mm. juuri tää 50/50 menetelmä.

jep, tänään juuri todistin perussuomi-insinööriperhetouhua, missä ruoka-ostokset jaettiin kassahihnalla puoliksi ja maksettiin erikseen...ja näillä oli lapsikin. 

Tai uusperhe. Turha analysoida muiden ostoksia. Keksi jokin harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta viikkoa tätä asiaa pitää vielä jankata? Voi saakeli sentään, älkää käykö niillä treffeillä, jos joku yksi panini on asia, josta ei päästä yli eikä ympäri moneen kuukauteen.

Kahvilamiehet on ihan uskomattomia tolloja.

Korjasin.

 

No kumpi on parempi: kahvilamies vai kotitreffimies?  Ei tässä enää pysy perässä. 

Kummankin tapaaminen on parhaimmillaan ajanhukkaa, pahimmillaan vaarallista. Kumpikin satuilee palstalla katkeria tarinoita, siinä määrin samoista lähtökohdista, että luultavasti katkerat kahvitreffiketjut ovat vain kotitreffimiehen uusi harrastus.

 

Kotitreffeille tuntemattoman kanssa ei pidä lähteä. Urpon kanssa ei maksa vaivaa kahvitella edes ihmisten ilmoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset miehet aina hellyyttää ja huvittaa piheydessään. Olen aina vain seurustellut muiden kuin suomalaisten kanssa mm. hollantilaisen, brittiläisen ja ranskalaisen kanssa ja kellään heistä olisi tullut mieleen ensitreffeillä olla tarjoamatta. Ja ensitreffit olikin paremmissa ravintoloissa, ei missään kahvilassa :D kaikinpuolin ihanat ja kunnioittavat suhteet kaikkien heidän kanssa! Mitä ystäviltä kuullut, niin suomalaisten miesten kanssa suhteet on kirsikanpoimintaa. Eli tasa-arvo kelpaa vain kuin se hyödyttää miestä mm. juuri tää 50/50 menetelmä.

jep, tänään juuri todistin perussuomi-insinööriperhetouhua, missä ruoka-ostokset jaettiin kassahihnalla puoliksi ja maksettiin erikseen...ja näillä oli lapsikin. 

Tai uusperhe. Turha analysoida muiden ostoksia. Keksi jokin harrastus.

kyllä se lapsi näytti siltä että on siitä insinööristä lähtöisin. Tuleva palstavalittaja ;)

Tuolle "bi-naiselle" yritin vastata mutta palsta ei toimi...

Sanoit että naisten kanssa treffeillä on ihanaa kun ei tarvitse hömpöttää raha-asioista. En nyt oikein ymmärrä, miten tuo olisi ongelma miesten kanssa treffeillä? Olen itse myös bi, ja aivan sama mitä sieltä treffikumppanin housuista löytyy, niin voi yhtä hyvin sanoa kummalle tahansa, että hei mä maksan omani tai tarjoan. Jos tarjoan, teen sen vain sellaisessa paikassa jossa minulla on varaa tarjota jopa kallein valinta.

Jos miesten taktiikka on tämä, että urheana macho-ritarina tarjotaan aina naiselle, mutta olettavat naisen aina valitsevan halvimman mukaan (säälistä? Epävarmuudesta? Piheydestä? Pelosta, että joutuvat vauva-palstalla seuraavaksi panini-naiseksi?), niin nää miehethän hoitaa tän homman täysin väärin. Kaikki ekat treffit pitäis olla Michelin-ravintoloissa, jossa nainen saa tilata puoli lasia vettä ja ehkä ilmaista leipää. Ai että, kaikki naiset lankeaisivat eteenne kun ootte niin tasokkaita ja cooleja.... Eiku hmm, mättääköhän tässä kahvilamiesten logiikassa joku?