Pettynyt ystävään
Olen niin pettynyt mun ystävään. Kerroin syksyllä innoissani, että olen vihdoin keksinyt, mitä alan tehdä, mitä alan opiskella. Hän tietää, että olen vuosia miettinyt asiaa.
Kerroin, että hakeudun vuoden mittaisen täydennyskoulutukseen, joka antaa eri suunnan nykyiseen työtehtävääni. Kerroin, että olen opintovapaalla ja teen pohjaopintoja avoimen yliopiston puolelle, mitkä edellytetään, että voi hakea täydennyskoulutukseen.
Täydennyskoulutuspaikkoja on vähän ja sanoin, että pidä peukkuja, että pääsen.
No, syksyllä ystäväni ilmoitti, että hän on jäänyt myös opintovapaalle, tekee samoja avoimen yliopiston opintoja ja hakee myös tähän samaan täydennyskoulutukseen.
Ihan kauheeta. Olen niin pettynyt. Miksi ikinä puhuin mitään. Hän ei todellakaan ollut miettinyt lähteä opiskelemaan tuota samaa ennen mun kertomaa.
Tuntuu pahalta sekä se, että asia ärsyttää. Tuntuu, että en saisi olla pettynyt. Mutta tottakai olen. En ole sanonut asiasta mitään ystävälleni.
Mitä mieltä olette? Onko minulla oikeus olla pettynyt?
Kommentit (126)
Oma äitini on mm. tällainen henkilö. Elämän aikana törmännyt aina välillä näihin. Mielestäni on yhteydessä ohutnahkaiseen narsismiin. Kai sitä pitää lainata muiden indentiteettiä, kun ei ole omaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyydessä on sellaisia moraalisääntöjä joita ei tarvi edes sanoa ääneen.
"Moraalisääntöihin" ei kuulu sellainen, että jättää sen takia menemättä johonkin koulutukseen, koska ystäväkin hakee ja haluaa samaan paikkaan. Se on joku itse keksitty ääliösääntö, jos joku väittää, ettei samaan saa mennä.
Ja samoin voi rakastua ystävän mieheen. On sitten oikeis häntä tavoitella, samaan saa rakastua.
Puhuin samaan koulutukseen menemisestä, en mistään toisen miehen tavoittelemisesta. Asioissa on minusta vinha ero.
Kyse on pelkistetyimmillään siitä, voitko luottaa siihen ettei toinen vie sun omaa.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini on mm. tällainen henkilö. Elämän aikana törmännyt aina välillä näihin. Mielestäni on yhteydessä ohutnahkaiseen narsismiin. Kai sitä pitää lainata muiden indentiteettiä, kun ei ole omaa.
Ja jos otat puheeksi on helvetti irrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyydessä on sellaisia moraalisääntöjä joita ei tarvi edes sanoa ääneen.
"Moraalisääntöihin" ei kuulu sellainen, että jättää sen takia menemättä johonkin koulutukseen, koska ystäväkin hakee ja haluaa samaan paikkaan. Se on joku itse keksitty ääliösääntö, jos joku väittää, ettei samaan saa mennä.
Ja samoin voi rakastua ystävän mieheen. On sitten oikeis häntä tavoitella, samaan saa rakastua.
Puhuin samaan koulutukseen menemisestä, en mistään toisen miehen tavoittelemisesta. Asioissa on minusta vinha ero.
Kyse on pelkistetyimmillään siitä, voitko luottaa siihen ettei toinen vie sun omaa.
Koulutus ei ole "sun oma asia". Samaan koulutukseen menee joka vuosi useita muitakin ihmisiä. Voi mennä jopa omasta tuttavapiiristäkin. Samaa miestä taas ei yleensä jaeta.
Enpä sanoisi ystäväksi. Ota etäisyyttä. Mitä pidempään olet sen kanssa sitä kauheammaksi muuttuu. Suojele itseäsi kaikin tavoin.
On vaikea päästää irti ihmisistä jotka on päässyt lähelle, mutta joskus on pakko.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini on mm. tällainen henkilö. Elämän aikana törmännyt aina välillä näihin. Mielestäni on yhteydessä ohutnahkaiseen narsismiin. Kai sitä pitää lainata muiden indentiteettiä, kun ei ole omaa.
Identiteettilainaus selittyy minun mielestä useimmiten huonolla itsetunnolla. Jokainen varmaan jossain asiassa kokee alemmuutta muihin nähden ja saattaa kopsata muita, jos ei identiteetti ja oma minäkuva ole ihan kohdillaan.
Mistä ihmeestä te saitte tähän revittyä jonkun kilpailuasetelman? Kuulostaa ennemmin siltä, että ap on epävarma ja pelkää, että ystävä olisikin parempi opinnoissa.
Miksi ystävä ei saisi hakea samaan koulutukseen? Itse hain ja pääsin yliopistoon vuosia sitten. En kyllä osaisi sitä ajatella minään kilpailuna, jos joku mun kaveri olisi tullut samoihin pääsykokeisiin. Outo ajattelutapakin. Oltais varmaan päntätty yhdessä ja tsempattu toisiamme. Tuollaista kateellista ankeuttajaa kuin ap en kyllä kaveriksi huolisikaan.
Et kai sinä sitä koulutusta omista? Sinne hakeutuu aika moni ihminen ihan joka vuosi. Oletko niillekin kaikille kateellinen ja katkera? Näet sitten nuo ihmiset kilpailijoina, etkä kurssikavereina? Mahtaa olla ankeaa kateellisen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyydessä on sellaisia moraalisääntöjä joita ei tarvi edes sanoa ääneen.
"Moraalisääntöihin" ei kuulu sellainen, että jättää sen takia menemättä johonkin koulutukseen, koska ystäväkin hakee ja haluaa samaan paikkaan. Se on joku itse keksitty ääliösääntö, jos joku väittää, ettei samaan saa mennä.
Ja samoin voi rakastua ystävän mieheen. On sitten oikeis häntä tavoitella, samaan saa rakastua.
Puhuin samaan koulutukseen menemisestä, en mistään toisen miehen tavoittelemisesta. Asioissa on minusta vinha ero.
Kyse on pelkistetyimmillään siitä, voitko luottaa siihen ettei toinen vie sun omaa.
Just näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei todellakaan ollut miettinyt lähteä opiskelemaan tuota samaa ennen mun kertomaa.
Et voi tällaista asiaa tietää, mitä ystäväsi on itsekseen suunnitellut. Jos ystäväsi on asiaa ajatellut jo ennen sinun ilmoitustasi, hän ehkä ajattelee sinusta nyt yhtä negatiivisesti kuin sinä ajattelet hänestä.
Ja tässä yhteiskunnassa saa kyllä tehdä ihan sitä, mitä täällä on tarjolla. Vaikka se olisi samaa kuin mitä oma ystävä tekee. Tai aikoo tehdä. Ei ole mitään "matkimiskieltoakaan" olemassa, jos joku päättää matkia itseä jossain asiassa.
Omakin tuttu tekee kaikki perässä, mitä minä sanon tekeväni, tai kerroin joskus tehneeni, tai haluavani tehdä. Ärsyttäväähän se on. Mutta en minä sille mitään mahda, jos joku elää sellaisesta, että kopioi toisen elämää. Tai on muusta syystä kinnostunut samanlaisista asioista kuin toinen. Omalla tut
Niin minäkin tein oman tuttuni kohdalla, että lakkasin lopulta informoimasta matkijalle jokaisesta elämäni asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Et kai sinä sitä koulutusta omista? Sinne hakeutuu aika moni ihminen ihan joka vuosi. Oletko niillekin kaikille kateellinen ja katkera? Näet sitten nuo ihmiset kilpailijoina, etkä kurssikavereina? Mahtaa olla ankeaa kateellisen elämä.
Lämmöllä suhtaudun tuleviin kurssikavereihin. Se on eri juttu. Muut hakijat ovat sinne valikoituneet minulle tuntemattomista lähtökohdista. Ystävältä odotin tukea ja myötäelämistä - en kilpailijaksi lähtöä.
Vanha viisaus: älä kerro palkkaasi tai suunnittelemiasi kenellekään.
Opin kantapään kautta nuorena kun perustin oman yrityksen ja tuttava aina kyseli siitä ilkeillen. Se ilkeily vei paljon voimia itse yritystoiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä te saitte tähän revittyä jonkun kilpailuasetelman? Kuulostaa ennemmin siltä, että ap on epävarma ja pelkää, että ystävä olisikin parempi opinnoissa.
Miksi ystävä ei saisi hakea samaan koulutukseen? Itse hain ja pääsin yliopistoon vuosia sitten. En kyllä osaisi sitä ajatella minään kilpailuna, jos joku mun kaveri olisi tullut samoihin pääsykokeisiin. Outo ajattelutapakin. Oltais varmaan päntätty yhdessä ja tsempattu toisiamme. Tuollaista kateellista ankeuttajaa kuin ap en kyllä kaveriksi huolisikaan.
Kyse on täydennyskoulutuksesta ja paikkoja on vähän jaossa. Hän ei ollut asiaa koskaan miettinytkään, ennen kuin innolla hehkutin, että nyt, 10 vuoden miettimisen jälkeen, vihdoin tiedän, mitä tavoitella.
Tosiystävä olisi vähintään avoimesti pohtinut ääneen, että ala saattaisi kyllä kiinnostaa häntäkin. Ennen kuin on mitään päätöksiä tehnyt. Nyt tuo kuulostaa siltä, että tuo ystävä on antanut ap:n tehdä ajatustyön ja sitten vain todennut idean hyväksi myös hänelle ja eikun toteutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Tosiystävä olisi vähintään avoimesti pohtinut ääneen, että ala saattaisi kyllä kiinnostaa häntäkin. Ennen kuin on mitään päätöksiä tehnyt. Nyt tuo kuulostaa siltä, että tuo ystävä on antanut ap:n tehdä ajatustyön ja sitten vain todennut idean hyväksi myös hänelle ja eikun toteutukseen.
Olisi pitänyt puhua ja sanoa, että nyt on näin, että minäkin haen ja todeta, että ikävää, että tulin kilpailemaan paikasta.
Joku täällä kirjoitti hurskaasti, että ei saisi ajatella kilpailuasetelmaa. Mitä muuta se on? Opinskelupaikoista nimenomaan kilpaillaan. Kuka voittaa, kuka saa paikan! Sama juttu työpaikoista, niistä kilpaillaan. Ja kilpailu on kovaa. On paljon hyviä hakijoita.
Mun ystävä yritti viedä mun kumppanin. Teki epäonnistuneen iskuyrityksen mnun selkäni takana. Mies suuttui tilanteessa ja siihen loppui välit. On aidosti kumppaniaan rakastavia ihmisiä jotka on uskollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyydessä on sellaisia moraalisääntöjä joita ei tarvi edes sanoa ääneen.
"Moraalisääntöihin" ei kuulu sellainen, että jättää sen takia menemättä johonkin koulutukseen, koska ystäväkin hakee ja haluaa samaan paikkaan. Se on joku itse keksitty ääliösääntö, jos joku väittää, ettei samaan saa mennä.
Ja samoin voi rakastua ystävän mieheen. On sitten oikeis häntä tavoitella, samaan saa rakastua.
Puhuin samaan koulutukseen menemisestä, en mistään toisen miehen tavoittelemisesta. Asioissa on minusta vinha ero.
Kyse on pelkistetyimmillään siitä, voitko luottaa siihen ettei toinen vie sun omaa.
Ystävien kesken on mielestäni sanaton sopimus, että toisen omaan ei kosketa ja ystävää tuetaan siinä, mikä hänelle on parhaaksi. Muuten on kyllä joku valeystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyydessä on sellaisia moraalisääntöjä joita ei tarvi edes sanoa ääneen.
"Moraalisääntöihin" ei kuulu sellainen, että jättää sen takia menemättä johonkin koulutukseen, koska ystäväkin hakee ja haluaa samaan paikkaan. Se on joku itse keksitty ääliösääntö, jos joku väittää, ettei samaan saa mennä.
Ja samoin voi rakastua ystävän mieheen. On sitten oikeis häntä tavoitella, samaan saa rakastua.
Puhuin samaan koulutukseen menemisestä, en mistään toisen miehen tavoittelemisesta. Asioissa on minusta vinha ero.
Kyse on pelkistetyimmillään siitä, voitko luottaa sii
Täysin samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä yritti viedä mun kumppanin. Teki epäonnistuneen iskuyrityksen mnun selkäni takana. Mies suuttui tilanteessa ja siihen loppui välit. On aidosti kumppaniaan rakastavia ihmisiä jotka on uskollisia.
Järkyttävää! Tuo on ihan kauheaa!
Puhuin samaan koulutukseen menemisestä, en mistään toisen miehen tavoittelemisesta. Asioissa on minusta vinha ero.