Lue keskustelun säännöt.
Minun täytyy esittää roolia kaikissa suhteissani jotta minut hyväksytään
29.01.2024 |
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Tunnen, että ollakseni hyväksytty ja rakastettu, minun täytyy vetää iloisen ja positiivisen ihmisen roolia. Heti jos se vähän herpaantuu, käytös minua kohtaan muuttuu vastaavasti kylmemmäksi ja tunnen ettei minua hyväksytä. Aika raskas ajatus joutua esittämään kotoa lähtien tuota iloisen ihmisen roolia lopun elämäänsä.
Miten tuosta saisi opittua pois? Onko vastaavassa tilanteessa muita, kuuluuko sosiaalisissa kanssakäymisissä aina vähän esittää, jopa oman aviomiehen kanssa?
En koe, että ilman tuota esitystä minua itseäni rakastettaisiin tai pidettäisiin arvossa. Tästä olen tehnyt huomioita ihan jopa asioidessani eri liikkeissä. Kun olen ollut esittämättä, minua kohtaan ollaan jotenkin tympeitä. Toisaalta kun vedän rooliani, saan palautetta että olen ihanan iloinen ja mukava ihminen. Mikä on tietysti oikein hyvä palaute. Haluaisin vain olla oma itseni enemmän ja toisinaan olla myös huonolla tuulella, mutta kanssaihmiset "eivät anna", kun sanaton palaute on heti niin murskaavaa ja tympeää.
Kommentit (102)
Oletko ylivastuullinen miellyttäjä? Tajusin vasta avioeron jälkeen toimineeni siinä roolissa. Tunnelukkojen tiedostaminen ja käsittely auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaisi siltä, että voisin ollakin. Vinkkejä miten tuollaista voi alkaa työstämään? Miellyttäjä olen ehdottomasti! Ap
Olen leikitellyt ajatuksella että olisin viikon verran täysin oma itseni, ilmeetön ja varmaankin tylyn perusilmeen omaava matami. Mitähän olisi pahinta, mitä voisi sattua? Onko joku testannut tällaista? Ap
Jokaisella on useita eri rooleja, alkaen jo lapsuudesta. Yleensä ihminen seilaa näiden välillä seurasta riippuen, mutta osa, varsinkin astyyppiaet väsyvät siihen ja kokevat eri rooleissa olon esittämisenä ja näyttelemisenä.
Meistäkin molemmilla, miehellä ja minulla on roolit parisuhteessa, ja kotona olemmekin eniten omia itsejämme. Silti olemme erilaisia täysin yksin kuin toistemme seurassa. Jos lähden reissuun viikoksi niin mies jättää kaiken käsistään, ja kämppä sotkeentuu, lautasia siellä täällä ja murusia pöydillä, vaatteet siinä mihin sattuvat jäämään, ja siivoaa ennen kuin tulen. Minulla omat juttuni myös kun olen yksin.
miehelleni vaikeinta on olla seurassani laiska tvn tuijottaja ja minulle vaikeinta on olla möykkäämättä kun ärsyynnyn. Esim tänään olen saanut rauhassa olla k*rpä otsassa parinkin jutun takia kun mies on iltavuorossa, kun hän tulee kotiin niin en enää ole, vaan kerron sivistyneesti miten on ollut rasittava päivä. 😁
No mieti, haluatko todella tuhlata tämän ainutkertaisen elämäsi siihen että et voi olla oma itsesi? Eikö se ala jo kalvamaan sinua sisältäpäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mieti, haluatko todella tuhlata tämän ainutkertaisen elämäsi siihen että et voi olla oma itsesi? Eikö se ala jo kalvamaan sinua sisältäpäin?
Harmittaahan se, kun ihmisten suhtautuminen muuttuu heti, jos en ole iloinen, positiivinen ja nauravainen vaan joskus hiljaisempi tai vakavampi. Tunnen silloin että minulta odotetaan jotain muuta. Ap
Sama. Olen päättänyt olla yksin ainakin toistaiseksi. En jaksa sitä, että minun pitäisi sietää toiselta vaikka mitä, mutta itse en saa pahoittaa mieltäni edes hieman tai olla puolta tuntia huonolla tuulella. Tukahduttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mieti, haluatko todella tuhlata tämän ainutkertaisen elämäsi siihen että et voi olla oma itsesi? Eikö se ala jo kalvamaan sinua sisältäpäin?
Harmittaahan se, kun ihmisten suhtautuminen muuttuu heti, jos en ole iloinen, positiivinen ja nauravainen vaan joskus hiljaisempi tai vakavampi. Tunnen silloin että minulta odotetaan jotain muuta. Ap
Jätä ne odottaan. Tuhlaavat aikaansa.
Vierailija kirjoitti:
Olen leikitellyt ajatuksella että olisin viikon verran täysin oma itseni, ilmeetön ja varmaankin tylyn perusilmeen omaava matami. Mitähän olisi pahinta, mitä voisi sattua? Onko joku testannut tällaista? Ap
Olen. Kaverini kyselivät, että mikä minulla on hätänä ja yrittivät väkisin liimata päälleni masennusdiagnoosia. Lääkärin vastaanotolla kun joskus kokeilin, niin lekuri kirjoitti kuinka näytän väsyneeltä ja loppuunpalaneelta. Ehkä vika on vaan naamassani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen päättänyt olla yksin ainakin toistaiseksi. En jaksa sitä, että minun pitäisi sietää toiselta vaikka mitä, mutta itse en saa pahoittaa mieltäni edes hieman tai olla puolta tuntia huonolla tuulella. Tukahduttavaa.
Totta. Jos kumppanina on ihminen joka vaatii joka ikinen hetki rakastamaan ns täysillä niin kyllähän se tukahduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mieti, haluatko todella tuhlata tämän ainutkertaisen elämäsi siihen että et voi olla oma itsesi? Eikö se ala jo kalvamaan sinua sisältäpäin?
Harmittaahan se, kun ihmisten suhtautuminen muuttuu heti, jos en ole iloinen, positiivinen ja nauravainen vaan joskus hiljaisempi tai vakavampi. Tunnen silloin että minulta odotetaan jotain muuta. Ap
Varaudu siihen, että ihmiset kaikkoavat ympäriltäsi. Eivät ne vaan oikeasti välitä. Kaikki haluaa vaan good vibes only.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies tykkää tapella kanssani. Ja kun näytän hapanta naamaa, niin sitten mennään korukauppaan ostoksille. Lauantaina oli jättiriita ja nyt pidämme mykkäkoulua, mies taitanut laittaa eston päälle etten voi soittaa tai laittaa viestiä. Kokeilin nyt whatsupissa laittaa viestiä. Kosi minua pari vkoa sitten mutta nyt en ole valmis sellaiseen. Kyllä niitä miehiä on, jotka tykkäävät myös naisista jotka eivät jatkuvasti ole ilopillereinä joka paikassa.
Miten sinä suhtaudut ihmisiin jotka ovat "tympeitä"? Odotatko että heidän pitäisi myös olla aina iloisia ja positiivisia? Vai joudutko vain sinä aina mukautumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen päättänyt olla yksin ainakin toistaiseksi. En jaksa sitä, että minun pitäisi sietää toiselta vaikka mitä, mutta itse en saa pahoittaa mieltäni edes hieman tai olla puolta tuntia huonolla tuulella. Tukahduttavaa.
Tuo on muuten juuri mitä tarkoitan.. Miehen kanssa esimerkiksi hyvin usein kyselen miten menee ja mitä kuuluu, onko tyytyväinen ja onnellinen ja höpötän, viihdytä häntä hulluttelemalla. Itse en "saa" olla huonolla tuulella tai siltä juuri tuntuu. Mies vetäytyy omiin oloihinsa, jos niin joskus olen. Ap
Olen se ylivastuullinen miellyttäjä. Itseäni on ainakin auttanut asian tiedostaminen. Sinun täytyy muistaa, että myös sinun tunteet, tarpeet ja toiveet on tärkeitä.
Netistä pystyy ostamaan laajan tunnelukkotestin ja se avasi ainakin omia silmiäni. Sitä kautta sain paljon ymmärrystä omaan käytökseeni. Matka on toki vielä kesken, mutta on kuitenkin alkanut.
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä suhtaudut ihmisiin jotka ovat "tympeitä"? Odotatko että heidän pitäisi myös olla aina iloisia ja positiivisia? Vai joudutko vain sinä aina mukautumaan?
Pidän hiukan huvittavana ja ymmärrän heitä täysin. En odota muiden olevan samanlainen kuin itse olen, pidän helpottavana kun näen tylyjä hahmoja. Ehkä yritän saada tympeää tyyppiä paremmalle tuulelle, varmaankin miellytysmielessä. Ap
Ap voisitko vastata nro 16 kysymykseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen päättänyt olla yksin ainakin toistaiseksi. En jaksa sitä, että minun pitäisi sietää toiselta vaikka mitä, mutta itse en saa pahoittaa mieltäni edes hieman tai olla puolta tuntia huonolla tuulella. Tukahduttavaa.
Tuo on muuten juuri mitä tarkoitan.. Miehen kanssa esimerkiksi hyvin usein kyselen miten menee ja mitä kuuluu, onko tyytyväinen ja onnellinen ja höpötän, viihdytä häntä hulluttelemalla. Itse en "saa" olla huonolla tuulella tai siltä juuri tuntuu. Mies vetäytyy omiin oloihinsa, jos niin joskus olen. Ap
Meillähän se meni ihan siihen, että mies suuttui minulle, jos minulla oli joku hätänä. Ei jaksanut enää teeskennellä tukevansa tai tsemppaavansa. Siinä vaiheessa ahdistus alkoi olla sitä luokkaa hänen kanssaan, että otin eron. Sinäkin olet ehkä väärän miehen kanssa.
Aina kannattaa valehdella jos ei halua olla yksin.
Tuttu kokemus. Miehestä erosin, eikä enää tarvitse esittää.
Mitä tulee satunnaisiin kohtaamisiin esim kaupassa tms. ajattelen, että se ei ole niinkään esittämistä, vaan ihan perus hyvää käytöstä että hymyilen ja tervehdin, vaikkei sielu aina laulakaan. Eli teen sen myönnytyksen maailmalle, etten näytä ketutustani avoimesti, koska se on huomaavaista muita kohtaan.