Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suuri osa parisuhteista on aivan kauheita, vai mitä sanotte näistä?
22.01.2024 |
Olen todella tässä keski-ikäistyessäni alkanut miettiä, että useimmat parisuhteet taitavat olla enemmän tai vähemmän kauheita, jopa väkivaltaisia. On ihan kauhean tavallista, että kotityöt eivät jakaudu reilusti, ja yksi raataa kun toinen laiskottelee tai harrastaa, eikä välitä toisen uupumisesta ollenkaan. Ihmiset (varsinkin naiset) sietävät puolisoiltaan aivan järkyttävää käytöstä.
Kuulen lähipiiristä kamalia tarinoita koko ajan: kuinka mies ei viitsinyt hakea apteekista vaimolleen kuumelääkettä, vaan tämä joutui itse lähtemään 39 asteen kuumeessa, ja kävi siinä samalla kaupassa ja laittoi perheen ruoat. Kuinka puoliso ei syö kuin yhdenlaista ruokaa, ja yökkäilee toisen kokkauksille, mutta ei juurikaan itse vaivaudu hellan ääreen. Kuinka toinen tekee uraa, ja pitää toista lähinnä kotona odottavana huonekaluna. Kuinka toinen taantuu parisuhteessa aivan lapseksi ja ärsyttää puolisoaan tahallaan ihan kuin teki 5-vuotiaana pikkusiskolleen.
Viimeisimmästä on muuten hyvä esimerkki, jos olette katsoneet Sohvaperunoita. Jorma ja Soile on tää vanhempi pariskunta Rovaniemeltä. Jorma öhisee ja möhisee ja kieltäytyy normaalista kontaktista ja aikuisesta keskustelusta, ja sitten HÖRPPII sitä kahviaan valtavalla äänellä aivan tahallaan, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia ihan vain siksi, että se ärsyttää vaimoa, ja se on jotenkin hänestä kauhean hauskaa kiusata omaa vaimoaan. Mikä ihmeen dynamiikka tämä on, ja miksi se on niin yleistä?
Miksi ihmiset haluaa olla parisuhteissa? En aidosti enää ymmärrä. Voittopuolisesti ne on ihan kauheita, ja toimii ainoastaan sillä, että väkisin siedetään toista, ja usein edellytyksenä on myös se, että heterosuhteessa nainen hyväksyy, että hänen roolinsa on olla se perheen aikuinen vastuunkantaja kuitenkin lopulta aina yksin.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Miehet sössii parisuhteet sillä että
-eivät tee kotitöitä tasa-arvoisesti
-naisilla liika vastuu ruuanlaitosta ja lapsista
-jättävät kaikki metatyöt naisille
-jotkut juo liikaa alkoa
-nykypäivänä vedetään paljon myös huumeita
-porno/onlyfans-riippuvuuksia
-pelaillaan uhkapelejä ja sitä myöden menee rahat
-pelaillaan liikaa tietokoneella/pleikkarilla
-monet pettää, kun tilaisuus tulee
Muutoin tuon listan ymmärrän, mutta onko oikeasti sellaisia ihmisiä (naisia), jotka eroavat puolisostaan, jos tämä sattuu katsomaan aikuisviihdettä??? Nyt eletään 2020-lukua, ei 1950-lukua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet sössii parisuhteet sillä että
-eivät tee kotitöitä tasa-arvoisesti
-naisilla liika vastuu ruuanlaitosta ja lapsista
-jättävät kaikki metatyöt naisille
-jotkut juo liikaa alkoa
-nykypäivänä vedetään paljon myös huumeita
-porno/onlyfans-riippuvuuksia
-pelaillaan uhkapelejä ja sitä myöden menee rahat
-pelaillaan liikaa tietokoneella/pleikkarilla
-monet pettää, kun tilaisuus tulee
Korjaa tuo miehet = minun elämäni miehet.
Meillä on Jorma & Soile -dynamiikka ja olemme nauraneet sille yhdessä.
Kyllä Jormankin katseesta näkee, että rakastaa Soileaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehet oikeasti vihaa naisia.
Miehet on pornolla aivopesty vihaamaan naisia.
Vierailija kirjoitti:
"Omassa lähipiirissä on myös paljon tuollaisia huonoja suhteita."
Veisi keskustelua eteenpäin jos ei puhuttaisi vain jostain mystisestä "lähipiiristä" vaan kerrottaisiin missä päin Suomea asutaan, mikä on koulutustausta ja ammatit, mikä on tulotaso, minkä ikäisiä ollaan jne.
Voi lyödä vetoa että nämä "en tiedä yhtään hyvää suhdetta" kertomukset sijoittuvat kyllä aika lailla tiettyihin piireihin.
Kaakkois-Suomi, ylempi korkeakoulututkinto, ystäväpiiri hajaantunut ympäri Etelä- ja Itä-Suomea, ylempi korkeakoulututkinto melkein kaikilla. Jos puhutaan pelkästään ystävistä eikä sukulaisista, on käytännössä kaikilla parisuhteellisilla ystävilläni hyvä tai oikein hyvä parisuhde. Joillakin iäkkäillä sukulaisilla saattaa olla huono parisuhde, mutta koska en pidä hirveästi heihin yhteyksiä, on vaikeaa sanoa, millaisia parisuhdeongelmia heillä on. Sen tiedän ainakin, että sisaruksillani ja vanhemmillani on hyvät parisuhteet, muiden sukulaisten parisuhteet eivät ehkä niin kiinnostakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo hei kiva teille kaikille, joilla on hyvä parisuhde. Niitä varmasti on myös. Älkää nyt jokainen kuitenkaan erikseen käykö tänne ilmoittautumassa, menee vähän tylsäksi keskustelu. Puhutaan siitä, mitä on yleensä ja keskimäärin. On tietenkin aivan selvää, ettei kaikilla ole niin.
Juuri näin. Tottakai on hyviä, onnellisia liittoja ja suhteita.
Mutta sitten on niitä, missä todellakin tuntuu, kuin koko ajan leikittäisiin kissaa ja hiirtä. Ärsytetään toista tahallaan eikä toisen tunteista piitata yhtään. Siinä miettii, että miksi on ylipäätään menty yhteen.
Kai se vaan on niin, että on ihmisiä, joiden ei kuuluisi asua yhdessä kenenkään kanssa. Parhaiten tulisivat toimeen, jos molemmilla olisi oma koti ja vain seurustelisivat, jos kuitenkin rakastuneita tai jotenkin kiintyneitä toisiinsa olisivat.
Ehkä minunkin liittoni ensimmäisen mieheni kanssa olisi toiminut sillä tavalla. Tai en tiedä.
Ainakin ennen sanottiin niin, että alkoholistin tytär menee naimisiin alkoholistin kanssa. Vaikka juuri päinvastoin kuvittelisi olevan. Mutta ehkä siinä on kyse jonkinlaisesta tuttuuden tunteesta, siitä kodissa vallinneesta kulttuurista. Toisen olemus vain tuntuu heti alkuun tutulta ja sellaiselta, että tämän minä handlaan, tämä on jotenkin minua.
Nykyään sentään voidaan erotakin helpommin, ennen sekään ei niin yksinkertaista ollut. No ei se yksinkertaista ole nytkään, jos on lapsia ja kaikenlaista yhteistä omaisuutta ja muuta. Mutta enää ei tarvitse mennä oikeuteen eikä esittää syitä eroon, eikä hankkia todistajia. Ja erokin tulee suoraan, ilman mitään asumuserokuvioita. Eikä eronneita naisia enää katsota samalla tavalla arvostelevasti kuin ennen. Eronneitahan nykyään on kohta suurin osa, kun avoliitot on yleisiä ja kaikki sen purkaneet voidaan sitten katsoa eronneiksi. Ihmisethän nykyään muuttaa yhteenkin lähes samantien.
Ystävillä voi olla vaikeata, kun nämä jatkuvast riitelevät ja toisaan kylmästi kohtelevat pariskunnat hakee liittolaisia sukulaisistaan ja kavereistaan. Ei aina tiedä kenen puolella olisi ja mieluiten ei kummankaan, sitten saa siinä taiteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Omassa lähipiirissä on myös paljon tuollaisia huonoja suhteita."
Veisi keskustelua eteenpäin jos ei puhuttaisi vain jostain mystisestä "lähipiiristä" vaan kerrottaisiin missä päin Suomea asutaan, mikä on koulutustausta ja ammatit, mikä on tulotaso, minkä ikäisiä ollaan jne.
Voi lyödä vetoa että nämä "en tiedä yhtään hyvää suhdetta" kertomukset sijoittuvat kyllä aika lailla tiettyihin piireihin.
Mä asun pk-seudulla, mulla on ylempi korkeakoulututkinto, kavereilla on suurimmalla osalla myös, pientä vaihtelua tässä. Jos mietin äkkiä vaikka kymmentä tuttua pariskuntaa, niin ulospäin näyttää siltä, että noin kolmella olisi ehkä sellainen suhde, johon itse suostuisin. Kaikissa muissa on epätasa-arvoista työnjakoa ja/tai jonkinlaista kontrollointia tai ikävä ilmapiiri ja kumppanuuden puutetta.
Míelenkiintoista. Olenkohan sitten joku poikkeus kun en tunne kuin ihan muutaman yhdessä olevan pariskunnan jolla on mitenkään huonolta näyttävä suhde. Suurin osa näyttää ihan mukavilta ja aika monilla on oikein hyvä suhde.
Ne huonot suhteet ovat kyllä loppuneet eroon ja sitten on joko jatkettu sinkkuna tai sitten löydetty uusi paljon parempi suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja, että olen onnellinen 55:n vuoden liitostani luettuani tämän ketjun. Minulla on ollut edistyksellinen mies, kaikki hommat hoituu ja vielä käskyttämättä. Kiitos anopin, joka pojan kasvatti.
Ei hyvänen aika miten alentuva kommentti.. pallit viety mieheltä, ensin äitinsä ja sitten vaimonsa toimesta.
Vai miltä kuulostais:
"Minulla on hyvä muija, kaikki hommat hoituu käskyttämättä. . Kiitos isänsä, joka kasvatti tyttärensä!"
🤢🤮
Suhtautun itse sitoutumiseen sellaisella joko/tai -mentaliteetilla, eli ei ole mikään pakko olla kenenkään kanssa, tai jos ollaan parisuhteessa, siihen myös panostetaan. Tämä toimii tietenkin ainoastaan, jos sen tekee puolisolle selväksi. Hän tietää mihin on ryhtynyt, ja että jos ei kelpaa, on vapaa lähtemään. (Onhan tämä vaatinut monen monta neuvottelua, koska eteen tulee aina uusia asioita- Eihän sitä 15 vuotta sitten vielä tiennyt kumpi vie useammin lapset tarhaan, kun emme edes tienneet mihin elämä vie opiskelujen jälkeen.) Välillä on jopa rasittavampaa yrittää pitää kiinni tasapuolisuudesta, kuin vain itse tehdä jokin kotityö, mutta tunnen itseni ja tiedän että lopulta enemmän jää kaivelemaan se, että uhrautuisin itse kerta toisen jälkeen, kuin se hetkellinen ärsytys jostain sotkusta. Olemme vähän eri tahtisia muutenkin, joten jos maltan odottaa, niin kas, kyllä se homma tulee lopulta kuitenkin miehen puolelta hoidetuksi. Nalkuttamista en halua harrastaa, enkä arvostele toisen tekemisen jälkiä (enkä ota vastaan toiseltakaan mitään nillitystä), mutten myöskään oleta toisen lukevan ajatuksiani, vaan sanon selkeästi jos toivon/odotan häneltä jotain. Passiivisaggressiivisuus on myös jotain, mitä en siedä, ja sen olen tehnyt selväksi. Lapsellista luonnetta (härnäävää, ilkeää, kostonhimoista) en katselisi ollenkaan. Ja kaikki tämä pätee myös toisinpäin, koska olen itse päättänyt tässä suhteessa olla, kohtelen toista hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ja usein: näissä perheissä, missä mies tekee paljonkin, niin mies tekee ne väärin. "
Jos mies tekee ne asiat oikeasti kunnolla niin minun on hyvin hankala kuvitella että mitenkään merkittävä osa naisista väittäisi edelleen miehen tekevän ne väärin.
Minulla on todella paljon kotihommia ja lastenhoitoa tekevä mies. Vaikka joskus joku homma olisi minusta voinut mennä hieman eri tavalla niin se ei ole koskaan kaatanut mitään. Ja jos olen joskus vahingossa mennyt sanomaan miehelle jostain hommasta niin hän on vain todennut että se hoitui ihan riittävän hyvin niinkin ja olen tajunnut valittavani turhasta.
Voi kuule noita kontrolloivia, jäkättäviä naisia on aivan valtavasti olemassa. Kun miehellä ja naisella on eri käsitys siitä, miten asiat tehdään "hyvin", pidetään jotenkin oletusarvoisena että naisen tapa on sitten se oikea.
Vaikka eihän meillä naisillakaan ole yhtä mieltä ja yhtä tapaa tehdä asioita! Osa on hyvin tarkka, osa suurpiirteisiä, osa patalaiskoja...
Mistä ihmeestä se tulee, että miehen tapa toimia on aina se väärä?
Vierailija kirjoitti:
Miehet sössii parisuhteet sillä että
-eivät tee kotitöitä tasa-arvoisesti
-naisilla liika vastuu ruuanlaitosta ja lapsista
-jättävät kaikki metatyöt naisille
-jotkut juo liikaa alkoa
-nykypäivänä vedetään paljon myös huumeita
-porno/onlyfans-riippuvuuksia
-pelaillaan uhkapelejä ja sitä myöden menee rahat
-pelaillaan liikaa tietokoneella/pleikkarilla
-monet pettää, kun tilaisuus tulee
Naiset sössii sillä, etteivät kanna vastuutaan mistään. Kaikki on miesten vika. Aivan kaikki
Miksi naisten välisissäkin ihmissuhteissa on niin paljon ongelmia??? Onko sekin miesten vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on vain kovin outo lähipiiri.
Millainen on oma parisuhteesi? Huono? Hyvä? Ei ole parisuhdetta?
Itse tunnen lähinnä miehiä, jotka osallistuvat tasapuolisesti perheensä arkeen.
Ja näinhän se myös menee. Tutkimuksissa pariskunnat eivät ole olleet kovinkaan tyytymättömiä kotitöiden jakautumiseen, vaan suurin osa pitää parisuhdettaan hyvänä ja tasajakoisena. Tämä parisuhteiden huonous kasaantuu vain sille joukolle, mihin kaikki muukin huonous: alhaiseen sosioekonomiseen asemaan. Miehet ovat sitä huonompia, mitä heikompi on koulutustaso ja varallisuus. Siellä on mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja vastuunoton haasteita. Nämä miehet löytävät sitten ne naiset, jotka eivät muuta saa tai haluavat yrittää korjata miehen.
Minkä tutkimuksen sä oot lukenut?
Tämä on hyvin kuvattu. Juuri tuo, että näennäisesti ulospäin kaikki on ihan ok, mutta ei kuitenkaan ole. Itse erosin muutama vuosi sitten pitkästä liitosta kun mies mm irvisteli, matki ilkeästi ilmeitäni ja puheitani kaikille mahdollisille; lapsillemme, kavereille, sukulaisille jne. Tölvi ja puhui rumasti julkisilla paikoilla, jos oltiin reissussa ei odottanut, jos kuljin hitaammin. Oli tosi epävarma olo jatkuvasti. Ihana helpotus kun tajusin, että mun ei oikeastaan tarvi olla tässä suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että *nainen valitsee AINA miehen, ei koskaan toisin päin*. Naisen pitää ihan itse katsoa peiliin siitä millaisen miehen on itselleen valinnut! Ja jostain kumman syystä valitsevat ihan itse sen sovinistin. Itse olen 37v mies, joka aina on ollut sinkku, mutta minäpä siivoan, tiskaan, huollan auton yms., teen ruokaa aina ja sen sellaista. Mutta en ole sovinisti/jänn...ämies, niin eipä kelpaa naisille. Kunnolliset miehet eivät kelpaa naisille, he valitsevat aina mieslapsen. Naisten oma syy!
Et ole hyvä mies. Olet palstarunkkari jonka mielestä naisen pitäisi ilahtua 50/50 diilistä,vaihtovirralla toimivasta elimestä, suuritöisestä huushollista ja miehen terapioimisesta. Kaiken lisäksi tämän pitää käyttäytyä kuten kotirouva, vaikka kävisikin töissä.
Kyllä. 50/50 diili. Miksi ei? Mikä vaihtovirta-elin? Huushollini olen kyllä hoitanut aina itse. Terapiaa en tarvitse. Kaikki luu...erithan noita terapioita käyttävät. En tiedä kotirouvasta, mutta pitää naisen osata ruokaa tehdä. Osaanhan minäkin tehdä. Kukaan täysijärkinen mies ei katso naista joka vain makaa sohvalla kännykkään selaten ja lihoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä vapaus, kun vihdoin tajuaa sen, ettei ole pakko olla parisuhteessa. Hyvästä suhteesta saa varmasti paljon, mutta kun keskinkertainen tai huono ei itselle kelpaa, eikä hyvää löydy, sitten on parempi olla ilman kokonaan. Elämä on helppoa ja mukavaa, kun hoitaa itse asiansa juuri niin kuin haluaa.
"Voi kuule noita kontrolloivia, jäkättäviä naisia on aivan valtavasti olemassa. Kun miehellä ja naisella on eri käsitys siitä, miten asiat tehdään "hyvin", pidetään jotenkin oletusarvoisena että naisen tapa on sitten se oikea. "
En väitä ollenkaan ettei sellaisia olisi olemassa. Sanoin vain että osassa tapauksia kyse on kuitenkin siitä että se mies tekee asioita joka tahallaan tai osaamattomuuttaan niin paljon sinne päin että siinä voi ihan oikeasti olla sanomista.
Kuten sanoin, normaalilla naisella ei ole mitään erityistä syytä jäkättää vain jäkättämisen ilosta koska se vain huonontaa sitä suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Omassa lähipiirissä on myös paljon tuollaisia huonoja suhteita."
Veisi keskustelua eteenpäin jos ei puhuttaisi vain jostain mystisestä "lähipiiristä" vaan kerrottaisiin missä päin Suomea asutaan, mikä on koulutustausta ja ammatit, mikä on tulotaso, minkä ikäisiä ollaan jne.
Voi lyödä vetoa että nämä "en tiedä yhtään hyvää suhdetta" kertomukset sijoittuvat kyllä aika lailla tiettyihin piireihin.
Mä asun pk-seudulla, mulla on ylempi korkeakoulututkinto, kavereilla on suurimmalla osalla myös, pientä vaihtelua tässä. Jos mietin äkkiä vaikka kymmentä tuttua pariskuntaa, niin ulospäin näyttää siltä, että noin kolmella olisi ehkä sellainen suhde, johon itse suostuisin. Kaikissa muissa on epätasa-arvoista työnjakoa ja/tai jonkinlaista kontrollointia tai ikävä ilmapiiri ja kumppanuuden puutetta.
Tämäkin varmaan riippuu siitä, minkälaisia asioita itse pitää huonona, plus siitä kuinka hyvin oikeasti tunnet kavereiden parisuhteet. Omassa kaveripiirissä on sekä hyviä parisuhteita, että sellaisia, joita suoraan sanoen vähän ihmettelen. Muutamalla pariskunnalla on ulospäin hyvältä ja ihanteelliselta vaikuttava parisuhde ja elämä, mutta jotka lähemmin tarkasteltuna sisältävätkin ongelmia, joita itse pitäisin omassa parisuhteessa huolestuttavina. Yhdessä on vahvaa mustasukkaisuuteen liittyvää rajoittamista, toisessa halveksivaa kielenkäyttöä ja passiivis-aggressiivisuutta, kolmannessa aika ajoin puhkeavaa päihteiden liikakäyttöä, neljännessä jonkinasteista uskottomuutta, ja kahdessa näistä vielä lähes täysin tyrehtynyt seksielämä ja epätasapuolinen kotitöiden jako. Osa näistä on tullut itselle täysin yllätyksenä, en olisi mitenkään voinut arvata, ellei toinen osapuoli olisi näistä avautunut.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Joo hei kiva teille kaikille, joilla on hyvä parisuhde. Niitä varmasti on myös. Älkää nyt jokainen kuitenkaan erikseen käykö tänne ilmoittautumassa, menee vähän tylsäksi keskustelu. Puhutaan siitä, mitä on yleensä ja keskimäärin. On tietenkin aivan selvää, ettei kaikilla ole niin.
No, sehän on juuri kannanottamista tuohon "yleensä" ja "keskimäärin". Jos on itse hyvässä parisuhteessa, eikä ole nähnyt lähipiirissäkään ap:n kuvaamaa käytöstä, niin tulee väkisinkin mieleen, että ehkä ap:n kuvaus on se "poikkeava" ja "yleinen" on jotain muuta.
Siksi toiseksi, se "yleinen malli" ei paljon lämmitä, jos omassa parisuhteessa ei mene kuin Strömsössä. Siihen sanoisin, älkää muuttako liian pian yhteen ja muuttakaa yhteen vain omillaan asuvan kanssa. Ja ylipäätään seurustellessa yli kaksi vuotta, pitäisi jo selvitä, onko toinen itsekeskeinen moukka vai jotain muuta. Jos mukavaan ja hyvään käytökseen vastataan lähinnä ikävällä käytöksellä, pitäisi olla kohtuullisen selvää mitä tehdä.
Minä olin sellaisessa suhteessa 19v. Mies teki uraa, kävi kotona kääntymässä, vietti etenkin loppuajasta vapaat salilla/golfaamassa/ulkomailla. Lasten kanssa ei tehnyt mitään jos ne eivät lähteneet mukaan salille tai goflaamaan. Minä en tajunnut mistään mitään, en osannut keskustella, olin liian iso ja liian kaikkea. Turpaan tuli silloin tällöin kun viinipäissään menetti hermonsa ja sekin oli aina minun syy.
Onneksi lopulta lähdin, olisi pitänyt lähteä 10v aikaisemmin. Ja hän on vielä erittäin hyväpalkkainen ja korkeasti koulutettu ja vaativassa asemassa työelämässä. Että ei se koulutus/ura estä ihmistä olemasta täys kus...
Muistan suomalaisen tutkimuksen muutaman vuoden takaa, että korkea koulutus itse asiassa lisäsi naisten riskiä joutua parisuhdeväkivallan kohteeksi. En usko, että parisuhteen ongelmat ovat muutenkaan sosiaaliluokkakysymys. Päihteilyä yms voi toki olla enemmän alemmissa luokissa, mutta ihan samat perusinhimilliset ongelmat ihmisillä on koulutuksesta ja rahasta riippumatta.
Alue: Aihe vapaa
Mä asun pk-seudulla, mulla on ylempi korkeakoulututkinto, kavereilla on suurimmalla osalla myös, pientä vaihtelua tässä. Jos mietin äkkiä vaikka kymmentä tuttua pariskuntaa, niin ulospäin näyttää siltä, että noin kolmella olisi ehkä sellainen suhde, johon itse suostuisin. Kaikissa muissa on epätasa-arvoista työnjakoa ja/tai jonkinlaista kontrollointia tai ikävä ilmapiiri ja kumppanuuden puutetta.