Lue keskustelun säännöt.
Suuri osa parisuhteista on aivan kauheita, vai mitä sanotte näistä?
22.01.2024 |
Olen todella tässä keski-ikäistyessäni alkanut miettiä, että useimmat parisuhteet taitavat olla enemmän tai vähemmän kauheita, jopa väkivaltaisia. On ihan kauhean tavallista, että kotityöt eivät jakaudu reilusti, ja yksi raataa kun toinen laiskottelee tai harrastaa, eikä välitä toisen uupumisesta ollenkaan. Ihmiset (varsinkin naiset) sietävät puolisoiltaan aivan järkyttävää käytöstä.
Kuulen lähipiiristä kamalia tarinoita koko ajan: kuinka mies ei viitsinyt hakea apteekista vaimolleen kuumelääkettä, vaan tämä joutui itse lähtemään 39 asteen kuumeessa, ja kävi siinä samalla kaupassa ja laittoi perheen ruoat. Kuinka puoliso ei syö kuin yhdenlaista ruokaa, ja yökkäilee toisen kokkauksille, mutta ei juurikaan itse vaivaudu hellan ääreen. Kuinka toinen tekee uraa, ja pitää toista lähinnä kotona odottavana huonekaluna. Kuinka toinen taantuu parisuhteessa aivan lapseksi ja ärsyttää puolisoaan tahallaan ihan kuin teki 5-vuotiaana pikkusiskolleen.
Viimeisimmästä on muuten hyvä esimerkki, jos olette katsoneet Sohvaperunoita. Jorma ja Soile on tää vanhempi pariskunta Rovaniemeltä. Jorma öhisee ja möhisee ja kieltäytyy normaalista kontaktista ja aikuisesta keskustelusta, ja sitten HÖRPPII sitä kahviaan valtavalla äänellä aivan tahallaan, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia ihan vain siksi, että se ärsyttää vaimoa, ja se on jotenkin hänestä kauhean hauskaa kiusata omaa vaimoaan. Mikä ihmeen dynamiikka tämä on, ja miksi se on niin yleistä?
Miksi ihmiset haluaa olla parisuhteissa? En aidosti enää ymmärrä. Voittopuolisesti ne on ihan kauheita, ja toimii ainoastaan sillä, että väkisin siedetään toista, ja usein edellytyksenä on myös se, että heterosuhteessa nainen hyväksyy, että hänen roolinsa on olla se perheen aikuinen vastuunkantaja kuitenkin lopulta aina yksin.
Kommentit (257)
"Kuulen lähipiiristä kamalia tarinoita koko ajan.."
Tämähän se juoruakkojen ongelma on. Ei mitään tajua realismista. Kuunnellaan yhtä puolta asioista ja muodostetaan kuva sen perusteella. Voiko ihminen olla typerämpi?? Luuletko tosiaan, ettei sillä toisella osapuolella ole oma puolensa kerrottavana? Kysy itseltäsi MIKSI valitset ajatella kuin idiootti? Voisit olla myös järkevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkku ja mulle sanotaan usein, että olen liian nirso (ei pidä paikkaansa). Haluaisin sanoa aika monelle sanojalle, että sun olisi kyllä kannattanut myös olla hieman nirsompi, kun tuota sinunkin ukkoas kattoo.
Ei ole pakko olla parisuhteessa vain siksi että on pakko olla parisuhteessa. Se ei ole mikään meriitti, että on päätynyt jonkun kanssa kimppaan.
Joo, tätä on kyllä kamala huomata, että otetaan vaan joku kunhan ei tarvitse olla yksin. Sitä saa ihmetellä kyllä aika montaa parisuhdetta, että mikähän nuokin yhdessä pitää.
Vierailija kirjoitti:
"En tiedä yhtäkään hyvää parisuhdetta."
Kertoo enemmän sinusta kuin niistä suhteista. Ihan sama kuin jos joku sanoo että ei tunne yhtään mukavaa ihmistä. Silloinkin on ajanut itsensä sellaiseen yhmpäristöön ja seuraan jossa voidaan yleisesti huonosti. Mutta se ei ole sama asia kuin että näin olisi kaikkialla.
Selvä miesvihaprovohan tämäkin taas on. Joku elämäänsä kyllästynyt eukko purkaa vihaansa.Ei mitään uutta auringon alla. Tapansa kullakin.
En kyllä tuollaiseen parisuhteeseen alkaisi. On sitten käynyt kai aika tuuri kun olen välttynyt näiltä, ja löysin heti puolisokseni normaalin ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko vähän hidas, AP? Ne sohviksethan heittää omaa inside läppää ja kiusottelee toisiaan. Säälin sinua kun et edes tunnista hyväntahtoista kipinän ylläpitämistä. Sanoppa kuin pitkä sun pisin parisuhde on?
Mä en kyllä haluaisi, että mun arjen vuorovaikutus olisi tuollaista nälvimistä. Soilen naamasta myös kyllä näkee, että se Jorman kahvin ryystäminen ei todellakaan ole Soilelle mikään läppä, vaan ärsyttää aidosti.
Aika hyvin tiedät nettihermanniksi muiden suhteista. Joka päivä ne herää sängystä ja valitsee olla toistensa elämässä. Kuka sun elämässä on? Nukutko kenties kirjan kanssa, johon olet kirjoittanut kaikki tulevan parisuhteen ehdot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhde on hyvä. Odotan kolmatta lastamme.
Mies tulee ja rakastaa minua sekä lapsia. On DI.
Ooooops :) olin samassa tilanteessa nelisen vuotta sitten ja nyt eronnut. Eipä kestänyt sitä kolmatta lasta suhde. Suhde oli hyvä, mies tuki ja rakasti minua ja lapsiamme just wait and see 😏
Amen. Kyllä se tukeminen ja rakkaus jossain kohtaa loppuu. AINA.
Voi luoja, että olen onnellinen 55:n vuoden liitostani luettuani tämän ketjun. Minulla on ollut edistyksellinen mies, kaikki hommat hoituu ja vielä käskyttämättä. Kiitos anopin, joka pojan kasvatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja, että olen onnellinen 55:n vuoden liitostani luettuani tämän ketjun. Minulla on ollut edistyksellinen mies, kaikki hommat hoituu ja vielä käskyttämättä. Kiitos anopin, joka pojan kasvatti.
Olet omassa ikäluokassasi hyvin onnekas nainen. Iso osa ikäisistäsi miehistä ei osaa laittaa edes mikroaaltouunia päälle, saatika koskea imuriin.
Omassa lähipiirissä on myös paljon tuollaisia huonoja suhteita.
Usein nainen tekee enemmän kotitöitä ja joutuu jäämään kotiin lasten kanssa. Naisen ura ja työ on vähemmän tärkeää kuin miehen.
Nainen ajaa sillä perheen huonommalla ja halvemmalla autolla. Tai joissain tapauksissa naisella ei edes ole autoa tai korttia ja on riippuvainen miehensä kyydityksistä.
Mies tekee perheessä ne isoimmat päätökset. Perhe muuttaa miehen töiden perässä, en ole koskaan nähnyt tämän tapahtuvan toisin päin.
Mies "vitsailee" naisen lihomisesta, sisustusideoista ja muista hölmöistä akkojen jutuista. Myös vaimon tyhmyydelle naureskellaan usein jos tämä on tehnyt jotain hölmöä. Tämä kaikki naamioidaan hyväntahtoisesksi vitsailuksi.
Puhumattakaan siitä kuinka intohimo ja romantiikka on useimmista suhteista kuollut jo aikapäiviä sitten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhde on hyvä. Odotan kolmatta lastamme.
Mies tulee ja rakastaa minua sekä lapsia. On DI.
Ooooops :) olin samassa tilanteessa nelisen vuotta sitten ja nyt eronnut. Eipä kestänyt sitä kolmatta lasta suhde. Suhde oli hyvä, mies tuki ja rakasti minua ja lapsiamme just wait and see 😏
Amen. Kyllä se tukeminen ja rakkaus jossain kohtaa loppuu. AINA.
miten ihmiset ovat näin kyynisiä?
itse olen eronnut 20 vuoden suhteesta, eikä minusta edes silloin tullut noin kyynistä, nyt 10. Vuotta uusissa naimisissa.
"Itse aikuisena ihmisenä olen toivottanut aina kaverit tervetulleiksi takaisin elämään, vaikka vuosia olisi kulunutkin. Ymmärrän itse täysin, ettei parisuhteelta ja perheeltä jää aina aikaa kavereille ja ystävyys voi hetkeksi aikaa olla paussilla pitkäänkin. Mutta ystävyydessä on se hyvä puoli, että sen voi ottaa aina takaisinkin, jos molemmat sitä haluavat."
Multa ei ole koskaan ystävät kadonneet elämästä parisuhteen löydettyään. Vähemmän toki nähty, mutta tottakai se menee niin.
Pitkiäkin taukoja on tullut yhteydenpitoon esim. ulkomaille muuttojen myötä tai kun ihmiset ovat vain tarvinneet aikaa itselleen ja omaan kasvuunsa. Aina jatkuu ystävyys siitä, mihin on viimeksi jääty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonto on järjestänyt kaikissa eläinlajeissa asiat niin, että naaraiden on vaikeaa löytää kyvykästä urosta ja urosten on vaikeaa löytää naarasta. Muistakaa myös naiset itse katsoa peiliin, miksi ette välttämättä saa niin unelmallista miestä, kuin toivotte. Molempien sukupuolten kohdalla ulkonäkö ratkaisee kaiken.
AP:n kriteerit ei kyllä ole mitään unelmamiehen kriteereitä, vaan pitäisi olla ihan perusIHMISYYTEEN kuuluvia lähtöasetuksia. Mitä iloa on miehestä joka jättää hädän hetkelläkin yksin? Se kertoo kaiken olennaisen ihmisestä. Ja ulkonäöllä ei ole sitten mitään tekemistä koko asian kanssa.
"Eli olit Maija Maskuliina, joka kantoi isoäitien taakkaa harteillaan: kun itse teet kaiken, niin olet hyvä äiti ja nainen. Kun itse tekee ja johtaa perhettä, niin kaikki sujuu. Teit tietysti vielä päivätyötä siihen oheen. Eli eihän miehellä mitään roolia edes perheessä olisi ollutkaan?"
Millainen rooli sillä miehellä pitäisi olla? Sellainen, joka sisältää jonkin sellaisen tehtävän, jota kukaan muu perheessä ei voi tehdä? Työkuorman jakaminen ei vaan yksinkertaisesti käy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhde on hyvä. Odotan kolmatta lastamme.
Mies tulee ja rakastaa minua sekä lapsia. On DI.
Ooooops :) olin samassa tilanteessa nelisen vuotta sitten ja nyt eronnut. Eipä kestänyt sitä kolmatta lasta suhde. Suhde oli hyvä, mies tuki ja rakasti minua ja lapsiamme just wait and see 😏
Amen. Kyllä se tukeminen ja rakkaus jossain kohtaa loppuu. AINA.
miten ihmiset ovat näin kyynisiä?itse olen eronnut 20 vuoden suhteesta, eikä minusta edes silloin tullut noin kyynistä, nyt 10. Vuotta uusissa naimisissa.
Elämä on todennäköisesti kohdellut sinua hyvin lapsesta asti. Olet saanut vanhemmiltasi hyvän kasvupohjan ja itsetunnon, jotka kantavat nyt aikuisuudessa. Minä en ole saanut vanhemmiltani hyvää kasvupohjaa ja itsetuntoa, enkä pysty edes kuvittelemaan elämääni parisuhteessa. Vaikka kokemuksia on suhteellisen vähän.
"Omassa lähipiirissä on myös paljon tuollaisia huonoja suhteita."
Veisi keskustelua eteenpäin jos ei puhuttaisi vain jostain mystisestä "lähipiiristä" vaan kerrottaisiin missä päin Suomea asutaan, mikä on koulutustausta ja ammatit, mikä on tulotaso, minkä ikäisiä ollaan jne.
Voi lyödä vetoa että nämä "en tiedä yhtään hyvää suhdetta" kertomukset sijoittuvat kyllä aika lailla tiettyihin piireihin.
Vierailija kirjoitti:
"Eli olit Maija Maskuliina, joka kantoi isoäitien taakkaa harteillaan: kun itse teet kaiken, niin olet hyvä äiti ja nainen. Kun itse tekee ja johtaa perhettä, niin kaikki sujuu. Teit tietysti vielä päivätyötä siihen oheen. Eli eihän miehellä mitään roolia edes perheessä olisi ollutkaan?"
Millainen rooli sillä miehellä pitäisi olla? Sellainen, joka sisältää jonkin sellaisen tehtävän, jota kukaan muu perheessä ei voi tehdä? Työkuorman jakaminen ei vaan yksinkertaisesti käy?
Työkuorman jakaminen esimerkiksi vauvaperheessä on sula mahdottomuus. Se ei jakaannu 50/50. Ja vaikka naisen kanssa yrittäisi jakaa asioita myöhemminkin 50/50, niin nainen kantaa isovanhempiensa taakkaa koko ajan. Tehtäviä ja kotitöitä tulee koko ajan vain lisää, mihin miehen pitäisi osallistua aina 50/50. Sinä olet naisena maskuliinisessa roolissa, johdat perhettä ja luot koko ajan uusia tehtäviä kotiin, joissa sinun mielestäsi pitäisi olla tasajako. Miehellä ei ole varsinaisesti mitään roolia, vaan olla tällaisessa perheessä lähinnä naisen apurina. Nainen johtaa ja roolittaa kotityöt, jolloin "hyvä mies" hoitaa tehtävät naisen määrittämällä tavalla.
Ja usein: näissä perheissä, missä mies tekee paljonkin, niin mies tekee ne väärin. Nainen saattaa alkaa korjata asioita mieluisekseen ja syyttää miestä siitä, että mies ei joko tee mitään tai mies tekee asiat väärin. Olipa kyse sitten tiskikoneen täytöstä tai lapsen pukemisesta. Kaikki menee väärin, koska naisen isoäitikin on jo aikanaan määrittänyt, miten kotia hoidetaan ja millä tavalla asiat siellä toimivat. Isoäidin aikaan vaan miehillä oli tärkeä rooli kodin ulkopuolella.
"Luonto on järjestänyt kaikissa eläinlajeissa asiat niin, että naaraiden on vaikeaa löytää kyvykästä urosta ja urosten on vaikeaa löytää naarasta."
Luonto ei järjestä mitään. Luonnolla ei yleensäkään ole mitään suuntaa tai tarkoitusta saati jotain suurta suunnitelmaa.
Vierailija kirjoitti:
"Eli olit Maija Maskuliina, joka kantoi isoäitien taakkaa harteillaan: kun itse teet kaiken, niin olet hyvä äiti ja nainen. Kun itse tekee ja johtaa perhettä, niin kaikki sujuu. Teit tietysti vielä päivätyötä siihen oheen. Eli eihän miehellä mitään roolia edes perheessä olisi ollutkaan?"
Millainen rooli sillä miehellä pitäisi olla? Sellainen, joka sisältää jonkin sellaisen tehtävän, jota kukaan muu perheessä ei voi tehdä? Työkuorman jakaminen ei vaan yksinkertaisesti käy?
Ensimmäinen kysymyksesi on todella hyvä. Millainen miehen rooli pitäisi olla? Tähän kysymykseen haetaan varmaan aika paljon vastausta tällä hetkellä, mikä modernin miehen rooli on tänään ja mitä se on tulevaisuudessa, kun vanhat miesten roolit ollaan poistettu lukuunottamatta aivan tuloluokan kärkeä, missä mies toimii edelleen perheen elättäjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin on erinomainen parisuhde ja elämäni puolisoni kanssa on paljon parempaa, kuin olisi jos olisin yksin.
Meillä on tasa-arvoinen parisuhde ja jaamme arjen toisiamme tukien.
Yhdessä olemme olleet 23 vuotta.
Näin meilläkin. Takana 19 vuotta ja uusperhe. Tämähän vain paranee.
Meilläkin oli sellainen vielä pari vuotta sitten.
Nyt ollaan oltu yhdessä 25 v ja minulla on kotona kiukkuinen mies, joka näyttää minulle vihaista naamaa ja tönäisee aina vierestä kävellessään. Lapsille puhuu vielä ystävällisesti.
Olen alkanut etsimään omaa asuntoa. Kiukutelkoot keskenään.
"En tiedä yhtäkään hyvää parisuhdetta."
Kertoo enemmän sinusta kuin niistä suhteista. Ihan sama kuin jos joku sanoo että ei tunne yhtään mukavaa ihmistä. Silloinkin on ajanut itsensä sellaiseen yhmpäristöön ja seuraan jossa voidaan yleisesti huonosti. Mutta se ei ole sama asia kuin että näin olisi kaikkialla.