đ Lihavat ja laihduttajat, TIEDĂTTEKĂ kuinka vaikeaa on pysyĂ€ hoikkana laihduttamisen jĂ€lkeen? đ Asiasta on tehty useampi tuore tutkimus.
Laihduttaminen on elimistölle viesti nÀlÀnhÀdÀstÀ, siitÀ ettÀ ruoan saaminen ei enÀÀ olekaan ihan varmaa. TÀmÀ herÀttÀÀ geeneissÀmme olevan selviÀmisvietin ja elimistö alkaa hamuamaan ylimÀÀrÀistÀ rasvakerrosta kaikin mahdollisin keinoin. Hormonitoiminnan takia mm. kyky tuntea kyllÀisyydentunnetta heikkenee ja tÀssÀ tilanteessa ihminen syö liikaa.
Lihominen on jÀttÀnyt elimistÀmme rasvasolujen mÀÀrÀn koholle, laihduttaminenkaan ei enÀÀ tilannetta muuta, vaikka rasvasolujen koko pienenee laihduttaessa.
Laihduttamisen jÀlkeen jÀytÀvÀ nÀlkÀ kestÀÀ ihmisestÀ riippuen 1 - 3 vuotta ja sitÀ ei loppujen lopuksi kestÀ kukaan. NÀlkÀ onkin yksi tunnettu kidutuskeino.
Tutkimuksessa laihduttaminen johti lopulta painoindeksi kohoamiseen lÀhtötilannetta korkeammaksi. Laihduttaminen siis tekee ihmisestÀ lihojan.
Paras - ja kÀytÀnnössÀ ainoa - tapa pysyÀ hoikkana on olla koskaan lihottamatta itseÀÀn. TÀstÀ syystÀ itsestÀÀn hoikkana pysyvÀt ovat sellaisia ihmisiÀ, jotka ovat aina olleet hoikkia. Muut ovat lihavia tai ikuisia jojoilijoita.
Lihavat, ÀlkÀÀ enÀÀ odottako, ettÀ voisitte enÀÀ olla hoikkia kuin tilapÀisesti vain. Kaikki tuntemani laihduttajat ovat lihoneet takaisin - korkojen kera. Se on todella sÀÀli nÀiden ihmisten puolesta.
Kommentit (485)
Vierailija kirjoitti:
ylen tuoreessa laihdutuslÀÀkÀri kertoo saman tosiasian ja ettÀ laihana pysyminen ylipainon jÀlkeen vaatii laihdutuslÀÀkityksen.
Juu ja kuntoilu vaatii aina maksullisen personal trainerin ohjauksen ettÀ se edes on kuntoilua t. personal trainer
Hormoneillakin varmaan roolinsa, mutta luulen ettÀ kyse on ennen kaikkea ihmisen psykologiasta ( en nyt puhu mistÀÀn erityisestÀ lihavan psyykestÀ, tunnesyömisestÀ tms.).
Laihduttaessa on helpompi sietÀÀ ja torjua niitÀ yllykkeitÀ liikasyömiseen (olkoot sitten enemmÀn tai vÀhemmÀn hormonaalisia tai psyykkisiÀ tekijöitÀ, tÀssÀ tuo tunnesyöminen) koska on meneillÀÀn projekti, jossa yleensÀ tapahtuu: paino putoaa, vaatteet ei enÀÀ kiristÀ, ulkopuolelta saattaa tulla positiivista palautetta, terveysmarkkerit paranee jne.
Sitten kun ollaan tavoitepainossa tuo palautteiden virta pikkuhiljaa tyssÀÀ ja kÀytÀnnössÀ loppuu. Silloin on helpompi lÀhteÀ lipsumaan muutoksesta takaisin kohti vanhaa.
VÀhÀn sama, jos ihminen on vaikka traumatisoitunut kaljuudestaan ja kaikki kiva elÀmÀssÀ tuntuisi olevan mahdollista, jos vain olisi se tukka. No, jos sitten tukka tulee pÀÀhÀn, niin on samalla viivalla kuin suurin osa ihmisistÀ ja tuon kaiken kivan saamisessa on edelleen samat haasteet kuin kaikilla muillakin. Kaljuudesta eroon pÀÀsyn aiheuttama onni sulaa nopeasti.
VÀhÀn sama laihtuneella. Harvalla siinÀ mikÀÀn taivas aukeaa ja elÀmÀÀ pitÀisi sitten jatkaa ilman sitÀ nautintoa/lohtua mitÀ syöminen yli energiantarpeen mahdollisti.
Kiva tietÀÀ tÀssÀ vaiheessa....
Vierailija kirjoitti:
Hormoneillakin varmaan roolinsa, mutta luulen ettÀ kyse on ennen kaikkea ihmisen psykologiasta ( en nyt puhu mistÀÀn erityisestÀ lihavan psyykestÀ, tunnesyömisestÀ tms.).
Laihduttaessa on helpompi sietÀÀ ja torjua niitÀ yllykkeitÀ liikasyömiseen (olkoot sitten enemmÀn tai vÀhemmÀn hormonaalisia tai psyykkisiÀ tekijöitÀ, tÀssÀ tuo tunnesyöminen) koska on meneillÀÀn projekti, jossa yleensÀ tapahtuu: paino putoaa, vaatteet ei enÀÀ kiristÀ, ulkopuolelta saattaa tulla positiivista palautetta, terveysmarkkerit paranee jne.
Sitten kun ollaan tavoitepainossa tuo palautteiden virta pikkuhiljaa tyssÀÀ ja kÀytÀnnössÀ loppuu. Silloin on helpompi lÀhteÀ lipsumaan muutoksesta takaisin kohti vanhaa.
VÀhÀn sama, jos ihminen on vaikka traumatisoitunut kaljuudestaan ja kaikki kiva elÀmÀssÀ tuntuisi olevan mahdollista, jos vain olisi se tukka. No, jos sitten tukka tulee pÀÀhÀn, niin on samalla viivalla kuin suurin osa ihmisistÀ
Kysymys kuuluu mistÀ syystÀ aina tervepainoisena olleet eivÀt lipsu tuonne itsensÀ lihottamisen puolelle? KyllÀ se vaan on niin ettÀ ne joskus olleet kilot hamuavat itsensÀ takaisin korkojen kera. ErÀÀseen laihdutustutkimukseen osallistui tervepainoisia ja kappas: heidÀnkin paino nousi jÀi koholle laihduttamisen jÀlkeen.
Vierailija kirjoitti:
Niin ettÀ -kuten olen useampaan kertaan sanonut - paras tapa on pitÀÀ itsensÀ hoikkana/normaalipainopisena eikÀ pÀÀstÀÀ itseÀÀn leviÀmÀÀn ja lössÀhtÀmÀÀn. EnnaltaehkÀisy on tÀssÀkin asiassa erittÀin avaonasemassa.
Miksi aletaan toimia vasta kun ollaan siinÀ tilanteessa?n Normaali terve syöminen ja suhde ruokaan ja syömiseen on paras tapa saada paino pysymÀÀn aisoissa.
MitĂ€s kun on ollut ylipainoinen lapsesta saakka? MeillĂ€ ei saanut herkkuja vaan syötiin tavallista ankeaa menneiden vuosikymmenten kotiruokaa. Veli ja Ă€iti olivat hoikkia, minĂ€ ja isĂ€ pullukoita. Ăiti ei ole koskaan lihonut, vaikka kotoa muutettuamme alkoi syödĂ€ ja juoda mitĂ€ sattuu ja minĂ€ taas viilasin ruokavalion terveellisemmĂ€ksi, ettĂ€ laihtuisin, mutta koko elĂ€mĂ€ on ollut jokaisen suupalan vahtimista ja kamppailua normaalipainossa pysymiseksi.
Vierailija kirjoitti:
YrittÀkÀÀ pliis huomioida tÀmÀ lastenkin ruokavaliossa. Olen jojoillut koko aikuisikÀni, mutta pohja tÀlle luotiin jo lapsuudessa. Olin jÀrkyttÀvÀ pullukka ala-asteella, ja pöydÀssÀ oli aina vaan pullaa ja valmishampurilaisia.
Jep. TÀmÀ rasvasoluteoria on muuttunut vuosien varrella, mutta totuus lienee ettÀ jos niitÀ pÀÀsee syntymÀÀn lapsena reilusti (lihominen), niin ne sÀilyvÀt mahdollisesta laihtumisesta huolimatta pitkÀÀn ja ovat valmiina tÀyttymÀÀn. Toki tÀmÀ on vÀhÀn monimutkaisempi prosessi. Eli vanhemmille se on erittÀin hyvÀ oppi ja periaate, ettÀ katsottaisiin sitÀ lasten syömistÀ ja ettei vyötÀrölle ala kertymÀÀn ylimÀÀrÀistÀ rengasta. KasvuiÀssÀ ei haittaa jos on ihan pikkusen ylimÀÀrÀistÀ, kenenkÀÀn ei pidÀ olla luuviulu ja alipainoinen, mutta sellanen >+5 kg yli suositusten niin kannattaa jo alkaa miettimÀÀn miten painonnousu saadaan loppumaan.
Aikuisena (ja miksei ylipainoisella lapsellakin) laihtumisen jÀlkeen on tÀrkeÀÀ seurata viikottain omaa painoa. Paino saattaa vaihdella helposti vuorokaudesta riippuen 1-2 kg mm nestemÀÀrÀstÀ riippuen, mutta jos vaikka kahden viikon ajanjaksolla painoa on tullut 2 kg lisÀÀ, niin seuraavalla viikolla on hyvÀ keventÀÀ syömisiÀ niin ettÀ pÀÀsee takaisin tavoitepainoon. Jos painoa ei seuraa, niin helposti ja huomaamatta tulee 5-10kg lisÀÀ jonka pois saaminen on taas työlÀstÀ.
Jos laihtuminen tapahtuu terveellÀ tavalla, ts. keho sopeutuu siihen oikein ja paranee (hormonitoiminta, aineenvaihdunta) niin se laihtumisen jÀlkeinen lihominen on epÀtodennÀköisempÀÀ. Tosin tÀmÀ vaatii myös uusia elÀmÀntapoja, jos ennen laitumista eli herkuilla ja pikaruoalla, niin laihtumisen jÀlkeen tÀhÀn ei voi palata jos haluaa pysyÀ hoikkana. Silloin tÀllöin tietty voi herkutella.
Ei ollenkaan vaikeaa. Laihdutin 15kg kolmessa kuukaudessa 25 vuotta sitten. Olen edelleen samoissa mitoissa, terve, energinen, enkÀ kÀrsi nÀlÀstÀ.
MinÀkin olin riuku lÀhes 60 vuotiaaksi.Nyt en enÀÀ ole,eikÀ haittaa.
Itse lÀhdin koko laihduttamiseen sillÀ ajatuksella, etten rajaa pois sellaista mitÀ alan myöhemmin pakolla kaivata. VÀhensin vain mÀÀriÀ ja annoskokoja. Ja kun paino on pudonnut hitaasti tÀllÀ suunnitelmalla (n. 20 kiloa vuodessa), niin ei ole ollut yhtÀÀn tiukkaa pysyÀ sen jÀlkeen normaalipainossa nyt neljÀttÀ vuotta, kun vatsa ja pÀÀ on ajan kanssa tottunut niihin pienempiin annoksiin. Tuo aloituksen hölynpöly pÀtee vain jos puhutaan nimenomaan kuureista joiden on tarkoituskin kestÀÀ vain rajattu aika, ja "10 kiloa pois kahdessa viikossa!"-pudotuksista, mitkÀ eivÀt ole edes terveellisiÀ.
SiinÀ mielessÀ surkea aloitus, ettÀ voi vielÀ vakuuttaa jonkun siitÀ, ettei kannata edes yrittÀÀ. Todellakin kannattaa, mutta jÀrjellÀ ja ajan kanssa.
Hassua miten jojoilustakin puhutaan kuin se olisi pahinta myrkkyÀ kropalle, eikÀ luonnollinen reaktio jos vÀlillÀ on aliravintoa ja vÀlillÀ yltÀkyllÀisyyttÀ. Samalla tavalla esivanhempammekin ovat toimineet aikojen alusta; kesÀllÀ mÀtetÀÀn niin ettÀ rasvaa kertyy, koska talvella ruoka on niukempaa, ja se vararengas kÀytetÀÀn vararavintona. Ja sama ensi vuonna uusiksi. NykyÀÀn vaan ihminen ei tee tÀtÀ vuodenaikojen mukaan vaan ensin mÀttÀmÀllÀ yllin kyllin ja sitten rupeamalla kaalikeittodieetille. Mutta lopputulos on sama. Myös kehonrakentajilla on bulking kausi ja nÀÀnnytyskausi. Ei se mitÀÀn aineenvaihduntaa tuhoa. Se on koko rasvan kerÀÀntymisen pointti, ettÀ sitÀ voi varastoida ja sitten kÀyttÀÀ myöhemmin.
No voi hitsi, ettĂ€ laihdutin jo noin 10 vuotta sitte. Ei olis pitĂ€ny đ
No toivottavasti en kuulu tÀhÀn takaisin lihovien ryhmÀÀn. Olen laihtunut nyt 20kg puolessatoista vuodessa, ja saa nÀhdÀ, putoaako paino vielÀ miten paljon tÀstÀ. Olen alkanut liikkumaan enemmÀn, ja nyt koiran ja pyörÀllÀ kuljetun työmatkan myötÀ hyötyliikunta on lisÀÀntynyt, ja muutenkin olen alkanut viettÀÀ enemmÀn aikaa ulkona ja luonnossa. Olen alkanut pitÀmÀÀn huolta yöunista, nukun n. 8h joka yö. Opettelin syömÀÀn sÀÀnnöllisesti (syön samaa kotiruokaa kun muukin perhe), ainoa mitÀ kontrolloin, on herkkujen mÀÀrÀ, niitÀ syön vain kerran pÀivÀssÀ (esim. pulla, karkkia tai jÀtski), mutta aina en sitÀkÀÀn, joten mikÀÀn addiktio sokeri ei ainakaan enÀÀ ole. En ole siis millÀÀn dieetillÀ, vaan aloin elÀmÀÀn terveellisemmin, ja sen myötÀ tÀmÀ paino on lÀhtenyt ja kunto on noussut niin, ettÀ liikunta on kivaa. Ainakin nyt on vaikea uskoa, ettÀ palaisin takaisin sohvaperunaksi, joka valvoo yömyöhÀÀn karkkia syöden ja sarjoja katsellen.
Vierailija kirjoitti:
MinÀkin pysyin aikanaan laihana, kun en syönyt juuri mitÀÀn. Sitten elÀmÀ muuttui ja aloin syödÀ vatsani tÀyteen Kas, on tullut 20 kg lisÀÀ. Eli kyllÀ laihana pysyy, kun ei syö, mutta silloin ei myöskÀÀn koe sitÀ autuaallista kyllÀisyyden tunnetta, kun vatsa on tÀynnÀ.
Höpö höpö.......Just tuota en ymmÀrrÀ ettÀ annetaan itsensÀ lihoa kymmeniÀ kiloja.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa tietÀÀ, koskeeko tÀmÀ vain ns. Itsekurilla laihtuneita vai myös pysyvÀsti elintapojaan muuttaneita.
Sen tiedÀn, ettÀ ilman itsekurin pingottamista laihduttaneille hoikkana pysyminen on helpompaa. Toki heistÀkin osa lihoo uudelleen.
Tunnetteko paljonkin immeisiÀ jotka ovat pysyneet laihduttamisen jÀlkeen pidempÀÀn hoikkana, vÀhintÀÀn 20 vuotta?
Jos pudottaa painoa pysyvillÀ elÀmÀntapamuutoksilla, niin tavoitepainossa pysyminen ei ole ollenkaan vaikeaa.
Oletko sinÀ millÀÀn tavalla terve, ap?
Itse olin lÀski nuorena. Nuorena kaikki missÀ oli rasvaa, suolaa tai sokeria oli virallisesti pannassa. NÀlkÀÀ kompensoitiin mussuttamalla kaikenlaista moskaa ja mössöÀ. En tiedÀ, mikÀ tuossa ruokailutyylissÀ kusee, mutta sen takia olin luokan lihavin samalla, kun muut söivÀt tÀysrasvaista kotiruokaa ja pysyivÀt hoikkina.
Laihdutin carnivore-ketolla vuoden 2010 aikana 25kg alle puolessa vuodessa, ja sen jÀlkeen paino on pysynyt poissa. Rasva% on InBodyn mukaan heilunut 9-12 vÀlillÀ. Harrastan aerobista ja lihastreeniÀ sÀÀnnöllisesti.
Ruokavalioni koostuu nykyÀÀn lihasta, tÀysjyvistÀ, kasviksista, marjoista, hedelmistÀ, maitotuotteista sun muusta. En syö juuri ollenkaan prosessoitua tai roskaruokaa. Pasta, riisi ja muu bulkkihiilari on aika lailla jÀÀnyt turhina kaloreina.
Juon paljon sokerittomia limuja ja energiajuomia. NiillÀ ei ole mitÀÀn vaikutusta lihomiseen, mutta ne ovat hyvin palkitsevia makeudentunteen suhteen.
Jos et tee elÀmÀntapamuutosta, lihot takaisin. IhmisillÀ on kumma kÀsitys, ettÀ "kuurin" jÀlkeen voi taas elÀÀ kuin elo pellossa. Oleellista on tottua uuteen ruokavalioon.
VielÀ isompi juttu on monille hyvÀksyÀ se fakta, ettÀ iso osa kaupassa myytÀvÀstÀ moskasta ei ole ihmisravinnoksi kelpaavaa ollenkaan. Helppo ja nopeaa snacksia löytyy myös halvalla ja terveellisenÀ.
MinÀkin pysyin aikanaan laihana, kun en syönyt juuri mitÀÀn. Sitten elÀmÀ muuttui ja aloin syödÀ vatsani tÀyteen Kas, on tullut 20 kg lisÀÀ. Eli kyllÀ laihana pysyy, kun ei syö, mutta silloin ei myöskÀÀn koe sitÀ autuaallista kyllÀisyyden tunnetta, kun vatsa on tÀynnÀ.