đ Lihavat ja laihduttajat, TIEDĂTTEKĂ kuinka vaikeaa on pysyĂ€ hoikkana laihduttamisen jĂ€lkeen? đ Asiasta on tehty useampi tuore tutkimus.
Laihduttaminen on elimistölle viesti nÀlÀnhÀdÀstÀ, siitÀ ettÀ ruoan saaminen ei enÀÀ olekaan ihan varmaa. TÀmÀ herÀttÀÀ geeneissÀmme olevan selviÀmisvietin ja elimistö alkaa hamuamaan ylimÀÀrÀistÀ rasvakerrosta kaikin mahdollisin keinoin. Hormonitoiminnan takia mm. kyky tuntea kyllÀisyydentunnetta heikkenee ja tÀssÀ tilanteessa ihminen syö liikaa.
Lihominen on jÀttÀnyt elimistÀmme rasvasolujen mÀÀrÀn koholle, laihduttaminenkaan ei enÀÀ tilannetta muuta, vaikka rasvasolujen koko pienenee laihduttaessa.
Laihduttamisen jÀlkeen jÀytÀvÀ nÀlkÀ kestÀÀ ihmisestÀ riippuen 1 - 3 vuotta ja sitÀ ei loppujen lopuksi kestÀ kukaan. NÀlkÀ onkin yksi tunnettu kidutuskeino.
Tutkimuksessa laihduttaminen johti lopulta painoindeksi kohoamiseen lÀhtötilannetta korkeammaksi. Laihduttaminen siis tekee ihmisestÀ lihojan.
Paras - ja kÀytÀnnössÀ ainoa - tapa pysyÀ hoikkana on olla koskaan lihottamatta itseÀÀn. TÀstÀ syystÀ itsestÀÀn hoikkana pysyvÀt ovat sellaisia ihmisiÀ, jotka ovat aina olleet hoikkia. Muut ovat lihavia tai ikuisia jojoilijoita.
Lihavat, ÀlkÀÀ enÀÀ odottako, ettÀ voisitte enÀÀ olla hoikkia kuin tilapÀisesti vain. Kaikki tuntemani laihduttajat ovat lihoneet takaisin - korkojen kera. Se on todella sÀÀli nÀiden ihmisten puolesta.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
ylen tuoreessa laihdutuslÀÀkÀri kertoo saman tosiasian ja ettÀ laihana pysyminen ylipainon jÀlkeen vaatii laihdutuslÀÀkityksen.
Juu ja kuntoilu vaatii aina maksullisen personal trainerin ohjauksen ettÀ se edes on kuntoilua t. personal trainer
Hormoneillakin varmaan roolinsa, mutta luulen ettÀ kyse on ennen kaikkea ihmisen psykologiasta ( en nyt puhu mistÀÀn erityisestÀ lihavan psyykestÀ, tunnesyömisestÀ tms.).
Laihduttaessa on helpompi sietÀÀ ja torjua niitÀ yllykkeitÀ liikasyömiseen (olkoot sitten enemmÀn tai vÀhemmÀn hormonaalisia tai psyykkisiÀ tekijöitÀ, tÀssÀ tuo tunnesyöminen) koska on meneillÀÀn projekti, jossa yleensÀ tapahtuu: paino putoaa, vaatteet ei enÀÀ kiristÀ, ulkopuolelta saattaa tulla positiivista palautetta, terveysmarkkerit paranee jne.
Sitten kun ollaan tavoitepainossa tuo palautteiden virta pikkuhiljaa tyssÀÀ ja kÀytÀnnössÀ loppuu. Silloin on helpompi lÀhteÀ lipsumaan muutoksesta takaisin kohti vanhaa.
VÀhÀn sama, jos ihminen on vaikka traumatisoitunut kaljuudestaan ja kaikki kiva elÀmÀssÀ tuntuisi olevan mahdollista, jos vain olisi se tukka. No, jos sitten tukka tulee pÀÀhÀn, niin on samalla viivalla kuin suurin osa ihmisistÀ ja tuon kaiken kivan saamisessa on edelleen samat haasteet kuin kaikilla muillakin. Kaljuudesta eroon pÀÀsyn aiheuttama onni sulaa nopeasti.
VÀhÀn sama laihtuneella. Harvalla siinÀ mikÀÀn taivas aukeaa ja elÀmÀÀ pitÀisi sitten jatkaa ilman sitÀ nautintoa/lohtua mitÀ syöminen yli energiantarpeen mahdollisti.
MinÀkin pysyin aikanaan laihana, kun en syönyt juuri mitÀÀn. Sitten elÀmÀ muuttui ja aloin syödÀ vatsani tÀyteen Kas, on tullut 20 kg lisÀÀ. Eli kyllÀ laihana pysyy, kun ei syö, mutta silloin ei myöskÀÀn koe sitÀ autuaallista kyllÀisyyden tunnetta, kun vatsa on tÀynnÀ.