🍔 Lihavat ja laihduttajat, TIEDÄTTEKÖ kuinka vaikeaa on pysyä hoikkana laihduttamisen jälkeen? 🍔 Asiasta on tehty useampi tuore tutkimus.
18.01.2024 |
Laihduttaminen on elimistölle viesti nälänhädästä, siitä että ruoan saaminen ei enää olekaan ihan varmaa. Tämä herättää geeneissämme olevan selviämisvietin ja elimistö alkaa hamuamaan ylimääräistä rasvakerrosta kaikin mahdollisin keinoin. Hormonitoiminnan takia mm. kyky tuntea kylläisyydentunnetta heikkenee ja tässä tilanteessa ihminen syö liikaa.
Lihominen on jättänyt elimistämme rasvasolujen määrän koholle, laihduttaminenkaan ei enää tilannetta muuta, vaikka rasvasolujen koko pienenee laihduttaessa.
Laihduttamisen jälkeen jäytävä nälkä kestää ihmisestä riippuen 1 - 3 vuotta ja sitä ei loppujen lopuksi kestä kukaan. Nälkä onkin yksi tunnettu kidutuskeino.
Tutkimuksessa laihduttaminen johti lopulta painoindeksi kohoamiseen lähtötilannetta korkeammaksi. Laihduttaminen siis tekee ihmisestä lihojan.
Paras - ja käytännössä ainoa - tapa pysyä hoikkana on olla koskaan lihottamatta itseään. Tästä syystä itsestään hoikkana pysyvät ovat sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina olleet hoikkia. Muut ovat lihavia tai ikuisia jojoilijoita.
Lihavat, älkää enää odottako, että voisitte enää olla hoikkia kuin tilapäisesti vain. Kaikki tuntemani laihduttajat ovat lihoneet takaisin - korkojen kera. Se on todella sääli näiden ihmisten puolesta.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
ylen tuoreessa laihdutuslääkäri kertoo saman tosiasian ja että laihana pysyminen ylipainon jälkeen vaatii laihdutuslääkityksen.
Juu ja kuntoilu vaatii aina maksullisen personal trainerin ohjauksen että se edes on kuntoilua t. personal trainer
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hormoneillakin varmaan roolinsa, mutta luulen että kyse on ennen kaikkea ihmisen psykologiasta ( en nyt puhu mistään erityisestä lihavan psyykestä, tunnesyömisestä tms.).
Laihduttaessa on helpompi sietää ja torjua niitä yllykkeitä liikasyömiseen (olkoot sitten enemmän tai vähemmän hormonaalisia tai psyykkisiä tekijöitä, tässä tuo tunnesyöminen) koska on meneillään projekti, jossa yleensä tapahtuu: paino putoaa, vaatteet ei enää kiristä, ulkopuolelta saattaa tulla positiivista palautetta, terveysmarkkerit paranee jne.
Sitten kun ollaan tavoitepainossa tuo palautteiden virta pikkuhiljaa tyssää ja käytännössä loppuu. Silloin on helpompi lähteä lipsumaan muutoksesta takaisin kohti vanhaa.
Vähän sama, jos ihminen on vaikka traumatisoitunut kaljuudestaan ja kaikki kiva elämässä tuntuisi olevan mahdollista, jos vain olisi se tukka. No, jos sitten tukka tulee päähän, niin on samalla viivalla kuin suurin osa ihmisistä ja tuon kaiken kivan saamisessa on edelleen samat haasteet kuin kaikilla muillakin. Kaljuudesta eroon pääsyn aiheuttama onni sulaa nopeasti.
Vähän sama laihtuneella. Harvalla siinä mikään taivas aukeaa ja elämää pitäisi sitten jatkaa ilman sitä nautintoa/lohtua mitä syöminen yli energiantarpeen mahdollisti.
Minäkin pysyin aikanaan laihana, kun en syönyt juuri mitään. Sitten elämä muuttui ja aloin syödä vatsani täyteen Kas, on tullut 20 kg lisää. Eli kyllä laihana pysyy, kun ei syö, mutta silloin ei myöskään koe sitä autuaallista kylläisyyden tunnetta, kun vatsa on täynnä.