Miksi nykyään erotaan niin helposti?

Olen itse kokenut eron ja siitä seuranneen tuskan. Meillä ei ollut mitään suurta ongelmaa ja elimme hyvää elämää. Eräänä päivänä vaimo vaan ilmoitti, että hän kaipaa nuoruuden vapautta ja asia oli sillä selvä. Ensimmäiset vuodet olivat tuskaa jo lastenkin takia, mutta elämä kantaa.

Asiaa käsitellessä olen keskustellut lukemattomien muiden eronneiden kanssa ja samankaltaiset tarinat toistuvat. Erossa menee mielenterveys, lapset kärsii, talous menee usein retuperälle ja aiheutuu lukematon määrä tarpeetonta harmia. Suurin syy on kommunikaatio-ongelmat eli on ajauduttu pienlapsiarjessa erilleen, eikä enää osata kuunnella toista. Siihen joku 40v kriisi päälle ja lähdetään todella spontaanisti jättäen kaikki taakse.

Itsekin olisin mielelläni yrittänyt vaimon kanssa keskustella asioista ja erota edes kypsästi, mutta hän oli päättänyt toisin.

Arkailin kertoa isälleni erostani; vanhempani ovat olleet yhdessä lähes 40 vuotta. Itse erosin 13v suhteesta ja ajattelin isäni olevan pahoillaan. Vielä mitä, hän totesi että meillä kaikilla on vain yksi elämä ja tasaisin väliajoin hän hakee rohkeutta erota äidistäni, ole aina rohkea ja itselledi rehellinen.

Rakkauden loppuminen on ihan yhtä hyvä syy erota kuin mikä tahansa muukin.

Erosin kun huomasin että minusta oli tullut itsestäänselvyys. Lähes kaikki kotityöt kaatui minun niskaani, vaikka molemmat käytiin töissä. Samoin lasten asiat jäi yleensä aina minun hoidettaviksi.

En halunnut olla käytännössä yksinhuoltaja perheessä missä paperilla oli kuitenkin kaksi huoltajaa.

Parisuhteita ajaa enää se alkuhuuma ja kun se on loppu arjen tullessa, erotaan kun ei ole enää jatkuvasti kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kokenut eron ja siitä seuranneen tuskan. Meillä ei ollut mitään suurta ongelmaa ja elimme hyvää elämää. Eräänä päivänä vaimo vaan ilmoitti, että hän kaipaa nuoruuden vapautta ja asia oli sillä selvä. Ensimmäiset vuodet olivat tuskaa jo lastenkin takia, mutta elämä kantaa.

Asiaa käsitellessä olen keskustellut lukemattomien muiden eronneiden kanssa ja samankaltaiset tarinat toistuvat. Erossa menee mielenterveys, lapset kärsii, talous menee usein retuperälle ja aiheutuu lukematon määrä tarpeetonta harmia. Suurin syy on kommunikaatio-ongelmat eli on ajauduttu pienlapsiarjessa erilleen, eikä enää osata kuunnella toista. Siihen joku 40v kriisi päälle ja lähdetään todella spontaanisti jättäen kaikki taakse.

Itsekin olisin mielelläni yrittänyt vaimon kanssa keskustella asioista ja erota edes kypsästi, mutta hän oli päättänyt toisin.

Miten ex-vaimosi mahtaisi kirjoittaa tämän saman asian? Katso kun, hän ei ollut onnellinen kanssasi. Miksi hänen olisi pitänyt jäädä suhteeseen, joka häntä ei miellytä?

"Valitettavan usein eron syynä ei ole mikään vakava asia, kuten väkivalta tai pettäminen." Eli sinä toivoisit että nykyistä useammin ihmiset kokisivat parisuhteessaan väkivaltaa tai pettämistä ja eroaisivat sen takia? Melko erikoinen ajatustapa, minun mielestäni kun ei ole ollenkaan valitettavaa jos ihmiset ei kärsi väkivallasta kotonaan.

Maailma on mennyt monella tavalla täysin pelleilyksi. Tälläkin palstalla melkein päivittäin kysellään "kertokaa miksi pitäisi ottaa puoliso, mitä siitä hyötyy" aivan kuin sen pitäisi olla tuottavaa kuin töissä käynti. Sosiaalinen media, joka luo mielikuvan siitä että kaikki on vain juhlaa. Mistään esteistä ei päästä yli. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen tuoksu pulla kun mies tuli kotia .naiset eivät ole enään naisia. 

Naiset eivät ole enää nyrkin ja hellan välissä. Naisetkin käyvät töissä. Jos mies haluaa pullaa mies voi leipoa sen itse tai hakea suoraan kaupasta. 

Meillä oli vaimon kanssa 15v parisuhteen jälkeen todella paha kriisi. Kiirettä töissä ja lapset veivät kaiken energian. Olimme siinä kohtaa pelkkiä vanhempia ja kommunikointi sen mukaista. "Miten lapsilla meni koulussa?". Emmekä koskaan tehneet mitään yhdessä.

Teimme tuolloin päätöksen, että olemme lapsille ja meille velkaa yrittää. Aloimme käymään treffeillä vuosien tauon jälkeen ja puhuimme todella kipeistä asioista. Pikkuhiljaa tuo mahdottomalta tuntunut tilanne alkoi hälvetä ja löysimme takaisin toistemme luokse. Tällä hetkellä meillä menee paremmin kuin koskaan ja olen niin onnellinen, että emme antaneet periksi tuolloin.

Tiedän myös lasten arvostavan tätä päätöstä.:)

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kokenut eron ja siitä seuranneen tuskan. Meillä ei ollut mitään suurta ongelmaa ja elimme hyvää elämää. Eräänä päivänä vaimo vaan ilmoitti, että hän kaipaa nuoruuden vapautta ja asia oli sillä selvä. Ensimmäiset vuodet olivat tuskaa jo lastenkin takia, mutta elämä kantaa.

Asiaa käsitellessä olen keskustellut lukemattomien muiden eronneiden kanssa ja samankaltaiset tarinat toistuvat. Erossa menee mielenterveys, lapset kärsii, talous menee usein retuperälle ja aiheutuu lukematon määrä tarpeetonta harmia. Suurin syy on kommunikaatio-ongelmat eli on ajauduttu pienlapsiarjessa erilleen, eikä enää osata kuunnella toista. Siihen joku 40v kriisi päälle ja lähdetään todella spontaanisti jättäen kaikki taakse.

Itsekin olisin mielelläni yrittänyt vaimon kanssa keskustella asioista ja erota edes kypsästi, mutta hän oli päättänyt toisin.

En pysty uskomaan ettei vaimo olisi sanallakaan etukäteen viitannut, että suhteesta kadonnut kipinä. Keskimäärin naiset yrittävät puhua monta kertaa, että nyt ei tunnu hyvältä, jos tämä jatkuu niin suhteella ei ole selviytymismahdollisuuksia, nyt molempien on tehtävä töitä suhteen eteen. Jollet ole kuunnellut niin totta kai tuntuu siltä, että vaimo kiukkupyllynä päätti yksin erosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse kokenut eron ja siitä seuranneen tuskan. Meillä ei ollut mitään suurta ongelmaa ja elimme hyvää elämää. Eräänä päivänä vaimo vaan ilmoitti, että hän kaipaa nuoruuden vapautta ja asia oli sillä selvä. Ensimmäiset vuodet olivat tuskaa jo lastenkin takia, mutta elämä kantaa.

Asiaa käsitellessä olen keskustellut lukemattomien muiden eronneiden kanssa ja samankaltaiset tarinat toistuvat. Erossa menee mielenterveys, lapset kärsii, talous menee usein retuperälle ja aiheutuu lukematon määrä tarpeetonta harmia. Suurin syy on kommunikaatio-ongelmat eli on ajauduttu pienlapsiarjessa erilleen, eikä enää osata kuunnella toista. Siihen joku 40v kriisi päälle ja lähdetään todella spontaanisti jättäen kaikki taakse.

Itsekin olisin mielelläni yrittänyt vaimon kanssa keskustella asioista ja erota edes kypsästi, mutta hän oli päättänyt toisin.

 <

Minä en ole ajatustenlukija ja on itsekästä olettaa toisen tietävän miltä sinusta tuntuu. Jos tunteita ei ole ja haluaa erota, voi sen verran toista osapuolta kunnioittaa, että edes puhuu avoimesti tunteistaan. Mielestäni tämä vaade ei ole kohtuuton.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vaimon kanssa 15v parisuhteen jälkeen todella paha kriisi. Kiirettä töissä ja lapset veivät kaiken energian. Olimme siinä kohtaa pelkkiä vanhempia ja kommunikointi sen mukaista. "Miten lapsilla meni koulussa?". Emmekä koskaan tehneet mitään yhdessä.

Teimme tuolloin päätöksen, että olemme lapsille ja meille velkaa yrittää. Aloimme käymään treffeillä vuosien tauon jälkeen ja puhuimme todella kipeistä asioista. Pikkuhiljaa tuo mahdottomalta tuntunut tilanne alkoi hälvetä ja löysimme takaisin toistemme luokse. Tällä hetkellä meillä menee paremmin kuin koskaan ja olen niin onnellinen, että emme antaneet periksi tuolloin.

Tiedän myös lasten arvostavan tätä päätöstä.:)

 

Niin, teitte päätöksen yhdessä. Kuvittele tilanne, jossa puolisosi ei puhu sinulle mitään. Suoraan kääntyy pois ja kävelee ovesta ulos, jos puhut muuta kuin jostain lasten kouluasiasta ja niihin lasten kouluasioihinkin vastaa tyylii "jaa".

Olen kokenut tämän. Se oli kylmää, itsekästä, henkistä väkivaltaa. Muistan ne inhon ilmeet ja tiuskaisut, joita joskus tuli, kun oli pakko ottaa joku asia puheeksi ja vaatia vastausta. 

Porukka on fiksumpaa ja tehneet avioehtoja. Ei tarvitse pelätä menettävänsä puolet omaisuudesta.

Koska Tinder. Muutamassa päivässä (nainen) löytää halutessaan itselleen uuden kumppanin lyhyempään tai pidempään tuttavuuteen, ja pääsee suorastaan valitsemaankin. Jotain 90% eroista on naisten tekemiä, niin tässäkin mielessä kehitys on luontaista.

Miksi ei erottaisi? Jos suhde ei toimi niin se ei vain toimi. Suomi on kuitenkin vapaa maa ja kenenkään ei tarvitse sietää ketään jos ei halua.

Itsellä vastaava kokemus. Vaimo ilmoitusluonteisesti päätti 13v avioliiton ja jätti minut pienten lasten kanssa yksin. Ei käyty mitään keskusteluja asiasta, hän vain ilmoitti kaipaavansa nuoruuttaan. Oli hänen tunteensa mitä tahansa, eron hetkellä kun ohimennen keskusteltiin asiasta, tuntui hänellä yhtäkkiä olevan pelkästään negatiivista sanottavaa minusta. Osa subjektiivisia tunneasioita, mutta osa myös väittämiä missä ei ollut mitään totuuspohjaa. Puoli vuotta myöhemmin hän soitti ja kertoi ikävöivänsä minua, mutta vahinko oli jo sattunut.

Tämäkin kokemus vahvisti sitä ajatusta, että elämässä ei kannata hötkyillä. Tunteet voi vaihdella rajustikin, eikä tunnemyrskyssä kannata tehdä suuria päätöksiä koskaan.

Tämä on kyllä eteläsuomalainen ilmiö...ei täällä Pohjanmaalla erota, se mikä on sovittu se pitää.

Vierailija kirjoitti:

Porukka on fiksumpaa ja tehneet avioehtoja. Ei tarvitse pelätä menettävänsä puolet omaisuudesta.

"Puolet omaisuudesta" on ollut ja on edelleen hyvin harvinaista vaikkei avioehtoa olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vaimon kanssa 15v parisuhteen jälkeen todella paha kriisi. Kiirettä töissä ja lapset veivät kaiken energian. Olimme siinä kohtaa pelkkiä vanhempia ja kommunikointi sen mukaista. "Miten lapsilla meni koulussa?". Emmekä koskaan tehneet mitään yhdessä.

Teimme tuolloin päätöksen, että olemme lapsille ja meille velkaa yrittää. Aloimme käymään treffeillä vuosien tauon jälkeen ja puhuimme todella kipeistä asioista. Pikkuhiljaa tuo mahdottomalta tuntunut tilanne alkoi hälvetä ja löysimme takaisin toistemme luokse. Tällä hetkellä meillä menee paremmin kuin koskaan ja olen niin onnellinen, että emme antaneet periksi tuolloin.

Tiedän myös lasten arvostavan tätä päätöstä.:)

 

Niin, teitte päätöksen yhdessä. Kuvittele tilanne, jossa puolisosi ei puhu sinulle mitään. Suoraan kääntyy pois ja kävelee ovesta ulos, jos puhut muuta

Kyllä se meno oli meilläkin todella viileää pahimmalla hetkellä. Ei minkäänlaista yhteyttä tai kunnioitusta toisia kohtaan. Tiuskimista mitättömistä asioista ja turhaa kärjistämistä. Helpompi olisi ollut kävellä pois. Onneksi emme valinneet helpompaa tietä.

Vierailija kirjoitti:

Koska Tinder. Muutamassa päivässä (nainen) löytää halutessaan itselleen uuden kumppanin lyhyempään tai pidempään tuttavuuteen, ja pääsee suorastaan valitsemaankin. Jotain 90% eroista on naisten tekemiä, niin tässäkin mielessä kehitys on luontaista.

Aivan, mutta se johtuu vain siitä, että miehet jättävät eron hakemisenkin naisen tehtäväksi. Se vaimo voi olla eri mieltä avioliiton jatkamisesta, vaikka miehen mielestä alkoholismi/pettäminen/väkivalta/peliongelma ei ole ongelma ollenkaan.