Onko muitakin, joiden mielestä on kivempaa olla hoikka kuin lihava? Laihdutin uniapnean ja muut vaivat pois viime vuonna. Nyt voin sanoa...
...että se todella kannatti! Ensimmäinen talvi koskaan, kun olen ollut yhtä virkeä kuin lapsena. Nukun paljon paremmin, herään virkeänä ja jaksan touhuta ja liikkua. Sitten illalla taas nukahdan suloisen pehmeään uneen. <3
Enää ei nälkäkiukku ja herkunhimo määrää rytmiäni. Enää ei tarvitse verhoutua "lakanoihin" ja voin käyttää ihania vaatteita. Eipä harmittanut uusia vaatekaapin sisältöä näin hoikkana.
Itsevarmuus ja aktiivisuus on noussut ihan uudelle levelille. Ystävät ovat antaneet ilahduttavaa palautetta "selvästä nuorentumisesta." Tuntui ihan itkettävän ihanalle, kun multa kysyttiin taas papereita, koska näytän alle 30-vuotiaalta!
Kivut ja säryt ovat jääneet pois eikä liukkaalla kävely enää pelota. Myös mielen välillä vallannut alakulo on kadonnut kilojen mukana.
Minä olen sitä mieltä (toki tämä on ihan makuasia), että on paljon paljon parempaa elämää, kun ei tarvitse kantaa ylimääräistä taakkaa mukanaan ja on hyvä virkeä mieli koko ajan.
Aikani minäkin "todistelin" kehopositiivisuutta, mutta en kyllä ollut valmis maksamaan siitä sellaista hintaa. Siksi vapauduin kiloistani.
Toivottavasti tämä kannustaa muitakin vaihtamaan paljon kevyempään elämään. Ei kai se kehopositiivisuus kuitenkaan ole omaa terveyttä ja elämänlaatua tärkeämpää?
Kommentit (426)
Jos voit valita, haluatko olla normaalipainoinen tai lihava, niin en usko, että maailmasta löytyy yhtään ihmista, joka valitsee vaihtoehdon lihava.
Kaikkiin kommentteihin missä joku onnistunut laihduttamaan ja puhuu kuntoilun puolesta, tulee kasa säälittäviä läskejä alapeukuttamaan, kun he tietävät ettei heillä ole ikinä luonnetta samaan. Fysiikka ihmisellä kertoo niin paljon luonteesta ja mielenterveydestä. Kehosta puhumattakaan.
Mä olen hoikka, mutta silti kärsin uniapneasta. Lisäksi tää kylmä ja pitkä talvi on tuntunut ihan hirveältä kun paleltaa luissa ja ytimissä asti.
Vierailija kirjoitti:
Itse en mistään hinnasta lihottaisi itseäni ylipainoiseksi, vaikka sitten viihteellä saisi olla rauhassa tuntemattomilta miesihailijoilta. Kun seuraan ystävieni raskasta taivalta ja taistelua kilojen kanssa, voin olla vielä tyytyväisempi omaan valintaani olla lihottamatta itseäni.
Miten tämä kuullostaa jotenkin niin pinnalliselta? Harmi, että sinun ylipainoisilla ystävilläsi on tuollainen ystävä.
En pidä leuhkimisestasi ap, enkä norsunluutornista jaetuista ohjeista.
Ei kaikilla lähde kilot vaikka miten yrittää. Ehkä silloin kun ei ole liukas maa.
Aika nopeasti laihdutit. Mahtoiko sitä ylipainoa nyt niin paljon edes olla jos se noin äkkiä hävisi?
En tiedä kun en ole ollut hoikka kuin ihan joskus pienenä lapsena.
Julkista sektoria pitää laihduttaa 10 Mrd.
Ylipaino aiheuttaa elimistöön matala-asteisen tulehduksen, mikä näkyy jaksamisen puutteena.
Kirurgisien operaatioiden osalta matala-asteinen tulehdus on ongelmallinen ja siksi se on este leikkauksille.
Infektiotilanteissa matala-asteinen tulehdus on aikamoinen riski. Siksi rokottamattomalla ylipainoisella on kohonnut riski joutua hautaan esimerkiksi influenssan takia.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta haaveilen, mutta paino ei vaan putoa, ei yhtään millään tavalla. Onnittelut sinulle!
Ei kai putoa, kun syöt väärin. Ala syömään oikein.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiin kommentteihin missä joku onnistunut laihduttamaan ja puhuu kuntoilun puolesta, tulee kasa säälittäviä läskejä alapeukuttamaan, kun he tietävät ettei heillä ole ikinä luonnetta samaan. Fysiikka ihmisellä kertoo niin paljon luonteesta ja mielenterveydestä. Kehosta puhumattakaan.
Suklaa ja herkut on tärkeämpää heille, kuin laihtuminen.
Olin normaalipainoinen nuorena aikuisena, lasten saamisen myötä lihoin. Nykyään painoa on jo yli sata kiloa, mutta olen pystynyt liikkumaan mielestäni vielä siedettävästi. Tätä olenkin ihmetellyt, kun moni lihava vaappuu ja lyllertää ym. Joku sitten kertoi tästä, että normaalipainoisuus nuorempana sallii normaalin liikeratojen ym. kehittymisen, ja keho kokee esim. metsässä ulkoilun normaalina eikä urakkana, eikä homma vaadi minulta yhtä paljon tasapainottelua kuin luulisi. Eli periaatteessa saan kiittää normaalipainoani nuorempana siitä, että pystyn edelleen toimimaan lihavana näinkin hyvin. Kyllä pisti miettimään! Nyt -10kg, ja matka jatkuu.
Täällä AV:n keskusteluissa laihduttaminen on kovin syömisorientoitunutta. Kuitenkin kaikki ihmiset - tervepainoiset ja ylipainoiset - tarvitsevat säännöllistä liikuntaa terveyden takia. Tämä tuntuu unohtuneen.
Ettekö siis todellakaan harrasta liikuntaa?
Vauva-aikahan on mitä parasta aikaa käydä juoksulenkeillä rattaiden tai vaunujen kanssa. Isompi lapsi kulkee omalla pyörällä mukana.
Joskus lihavassa porukassa mietittiin tyyliin "jonnet ei tiedä" paitsi että laihat.
Pari esimerkkiä: takki mahtuu paremmin kun aukaisee taskujen vetskarit
Varpaankynsien leikkaaminen vastaa tuntia punttisalilla
Vierailija kirjoitti:
Jos voit valita, haluatko olla normaalipainoinen tai lihava, niin en usko, että maailmasta löytyy yhtään ihmista, joka valitsee vaihtoehdon lihava.
Totta, mutta toisaalta suurin osa tuon valinnan voi myös tehdä. Silti nykyään suurin osa on enemmän tai vähemmän ylipainoisia (kuten minäkin vielä hieman) eli ilmeisesti iso osa kuitenkin mieluummin valitsee sen lihavana olemisen. Tai ainakin alistuu siihen tai lupaa itselleen, että ensi maanantaina..
Lihominen on valitettavan helppoa ja ylimääräisistä kiloista eroon pääseminen on sekin työlästä, mutta ei myöskään elämä ylipainon kanssa ole mikään varsinainen nautinto vaan se tekee jotenkin kaikesta tympeää. Eikä sitä edes kunnolla huomaa kuin vasta sitten kun on laihtunut että elämäniloa ja -janoa onkin ihan eri tavalla kuin aiemmin. Itseäni esim riepoi se, että olo oli hankala ja kankea, kun maha oli tiellä aina ja kaikessa tekemisessä oli sellainen tietynlainen kömpelyys kun askel ei ollut keveä. Sittenpä ei kamalasti enää huvittanut mitään tehdäkään kun tunsi itsensä ihan lylleröksi.
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti laihdutit. Mahtoiko sitä ylipainoa nyt niin paljon edes olla jos se noin äkkiä hävisi?
Minulta hävisi 12 kg laihdutuslääkkeen avulla 3 kuukaudessa. Ja nyt pikkuhiljaa on mennyt 4 lisää. Olo on huomattavasti kevyempi.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se on parempi olla terve kaikilla tavoilla. Kirjaimellisti ei löydy sitten yhtään positiivista kohtaa lihavuudesta, anteeksi kehopositiivisesta tilasta. Totuutta ei vaan saa sanoa enää kun voi tulla paha mieli
Olen aivan samaa mieltä. Lihavuudessa ei ole yhtään mitään hyvää, eivätkä liikakilot pue ketään.
Olen ollut hoikka, nykyään olen lihava. Ei tässä nykyisessä olomuodossa ole millään tavalla hyvä olla, ei henkisesti eikä fyysisesti. Laihduttaa yritän koko ajan, mutta kilot istuvat hiton tiukassa. Viime syksystä on pudonnut 6 kiloa ja vaikkei se ulkomuodossa näy, fyysisesti olo on paljon parempi, vaikka normaalipainon ylärajaankin on vielä 15 kiloa matkaa.
Mulla paino kyllä putoaa kun jätän herkut vähemmälle. Mutta välillä tulee kamala himo ja huomaan että tällä viikolla söin taas liikaa herkkuja, ja paino taas nousee. Olen normaalipainoinen mutta nippanappa lievän ylipainon rajalla. Herkkuhimo on välillä niin voimakas että se valtaa mielen kokonaan. Ei juurikaan auta vaikka yritän takoa järkeä itselleni.
Uskomatonta tämä nykyajan mielensä pahoittaminen. 😂😂😂😂😂