Syntyvyyden lasku ei pelkästään ole ongelma, vaan myös ensisynnyttäjien keski-iän nousu
Yhä useammin odotetaan ensimmäisen lapsen yrittämistä lähemmäs neljäkymppiseksi saakka. Ihmisen eliniänodote ei kuitenkaan nouse mahdottoman korkeaksi mitenkään, sillä meidät on ohjelmoitu kuolemaan jossain vaiheessa, viimeistään telomeerien lyhennyttyä tarpeeksi.
Kenen etu on kasvattaa pieniä lapsia iässä, jossa sekä oma sairastavuus alkaa kasvaa että samalla omien vanhempien ikä alkaa olla jo sitä luokkaa, etteivät pärjää ilman ulkopuolista apua? Eikö tuollainen tilanne ole hyvin kuormittava? Ennen apua saatiin virkeiltä isovanhemmilta ja toisaalta oma jaksaminenkin oli parempaa, kun ei ollut vielä ikää niin paljon.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Raskautuminen on mahdollista niin kauan kun on kuukautiset. Joo, ehkä kuitenkin lapset kannattaa tehdä alle 50-vuotiaana mutta en ymmärrä tätäkään että 30-40-vuotiaista puhutaan niinkuin olisivat jo vanhoja. Ihan normaaleilla elämäntavoilla elävä ihminen kyllä jaksaa vauva-ja pikkulapsiarjen heittämällä. Myös elämänkokemus tässäkin auttaa ja turhat hötkyilyt jo hötkyilty.
Ja edelleen, yhtään lasta ei synny ilman miestä.
Tämä viestisi ensimmäinen lause ei käytännössä ole totta.
Kävin yksityisellä hedelmällisyysklinikalla 44-vuotiaana. Yksityisellä hedelmällisyysklinikalla, mikä on auttamisen lisäksi puhdasta liiketoimintaa, kauan alalla ollut lääkäri kertoi, että 44-vuotias nainen on ollut hänen vanhin potilaansa, jonka omista sukusoluista apukeinoin on saatu kehitettyä alkio.
Minulla yhä näin monta, monta vuotta myöhemmin on kuukautiset, MUTTA munasarjoissa ei munarakkuloita ultrassa näkynyt 44-vuotiaana. Hedelmällisyyslääkäri siksi puhui myös mahdollisuudesta lisääntyä (kalliisti) lahjamunasolun avulla.
Kun olen tästä asiasta ystäväpiirissäni puhunut, tämä lause, että nelikymppisenä voi muka noin vain tulla raskaaksi, koska on kuukautiset, tuntuu olevan tosi yleinen harhaluulo.
Nykyään korjaan ystävieni käsityksiä asiasta.
Liian pitkään ei kannata odottaa, jos oikeasti lapsen/lapsia haluaa.
Nykyäänhän julkinen terveydenhuoltokin kustantaa lahjamunasoluhoidon, kunhan nainen ja/tai mies ja nainen eivät ole liian vanhoja..
(Näin yleisesti tällainen keskustelu, missä puhutaan siitä, miten mikäkin ikä on hyvä tai huono ikä tulla äidiksi tai ylipäänsä vanhemmaksi, on siten turha, että yleensä meillä ihmisillä on ihan erilaisia elämäntilanteita. Itse en siksi tuomitse teiniäitiyttä enkä edes näitä 50+ -naisia, jotka ulkomailla käyvät lahjamunasoluhoidossa ja ehkä jopa saavat jälkeläisen.
Mitä kenellekään tässä elämässä jonkun toisen ihmisen ratkaisut näinkin perustavanlaatuisessa asiassa kuuluvat?
Jokainen tehköön sen, minkä parhaaksi näkee ja mihin on resursseja.
Näin ajattelen itse ja oion tätä harhaluuloa siitä, että raskautuminen on helppoa tai kutakuinkin edes mahdollista, kunhan vain on kuukautiset. )
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on potentiaalisten isä-henkilöiden tason lasku.
Liian moni on persu, tai muuten älyllisesti rajoittunut.
Miten saat tähänKIN asiaan liitettyä politiikan?
Vasemmistoaate on usein idiotismia, missä MUUT ovat aivopesseet ihmisen fanaattisesti kannattamaan aatetta, vaikkei ihminen edes täysin tiedä itse, miksi hän vasemmistopolitiikkaa kannattaa.
Vasemmistopolitiikalla käy ainakin se, että nimenomaan yksinkertaisimmat tyypit lisääntyvät, kun sehän on helpointa; ehkäisyn käyttö vaatii panostusta toisin kuin sen käyttämättä jättäminen.
Moni lisääntyy tienatakseen tukia, mikä on kammottavaa.
Tabuaihe tosiaan, mutta toivoisin itsekin älykkäämpien suomalaisten lisääntyvän enemmän. Vastuuntuntoisten ja fiksujen suomalaisten lisääntyminen olisi hyvä teko tälle yhteiskunnalle.
Se on toki hankalaa jos omat vanhemmat ovat vaipoissa samaan aikaan kuin ne omat piltitkin.
Mutta miksi ihmisten pieni syntyvyys on ongelma? Ollaanko me jotenkin uhanalainen laji? Eikö maapallo pärjää ilman 9 miljardia ihmistä? 😂
Laskee aika mukavasti elintasoa kun jokaista työikäistä kohden on 2 eläkeläistä elätettävänä.
db
Ja elintason lasku on maapallon ainoa mahdollinen pelastus. Erittäin
0rpo hoitaa elintason laskun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisynnytysiän nousu vaikuttaa muuten myös naisten terveyteen. Tutkitusti rintasyöpäriski nousee, jos ei ole ollut raskaana alle 30-vuotiaana. Ensimmäinen raskaus saa rintarauhaskudoksessa aikaan hyödyllisiä muutoksia ja kun näin ei pääse tapahtumaan kyllin nuorena, rintasyöpäriski kasvaa.
Ja mitä tulee siihen, että opiskelu ja ura haittaisivat aina lapsensaantia, niin itse olen saanut kolme lasta reilusti alle 30-vuotiaana, opiskelujen lomassa. Olen silti nykyään korkesti koulutettu, vakityössä ja tulotkin siinä korkeimmassa 10 prosentissa.
Sama. Tosin minulla vain yksi lapsi. Minusta opiskelujen lomassa lapsen saaminen oli helpompaa kuin mitä se olisi ollut nyt työelämässä. Ja uralla eteneminen on naisena paljon helpompaa, kun ei tule taukoja vanhempainvapaiden muodossa.
Jos oikeasti haluttaisiin nostaa syntyvyyttä ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää, pit
Miksi naisen pitäisi tehdä lapset opiskeluaikana? Opiskelu lapsen kanssa on todella rankkaa ja äiiyspäiväraha pieni. Miksi yhteiskunta ja työelämä on vieläkin naisvihamielinen ja rankaisee naista ei miestä lapsista ja samaan aikaan huudetaan uusien veronmaksajien perään? Lapset revltään kirjaimellisesti naisten kehoista. Sitä ei mitenkään kompensoida naisille päinvastoin.
Kun syntyvyydessä on kyse naisen kehon ja alapään rikkomisesta niin olkaa hiljaa. Miten kehdataan vaatia naisia tekemään omalla plluullaan jotain mitä ei halua?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ihminen olisi kannattanut suunnitella paremmin kun uusimpien tutkimusten mukaan ihminen ei ole aivoiltaan aikuinen ennen kuin 30 vuotiaana, lapsen kasvattamiseen tarvittava etuaivolohko on kypsä vasta 25 vuotiaana. Joten ennen sitä lasten hankkiminen on silkkaa tyhmyyttä. Sitten sellainen historiallinen fakta suomalaisista naisista niin ne on aina menneet naimisiin aika myöhään, noin 25-29 vuotiaana, joten meillä on aina hankittu lapsia myöhään ainakin avioliitossa. Olisiko se syy miksi suomalaiset kuuluu maailman älykkäimpiin kansoihin kun ei lapset ole tehneet lapsia?
Itse tein lapset 34-39 ikävuosien välissä, mutta muistan, kun sisareni sai lapsen 19v ja vaikka miehensä oli 25v niin ei se ollut yhtään sen fiksumpi lapsenhoitaja. Mies on myöhemmin myöntänytkin, ettei ollut paras mahdollinen isä. Leikki kyllä lasten kanssa, kun ne oli syötetty, puettu ja puunattu, mutta koskaan ei mitenkään osallistunut lasten hoitamiseen. Jos vaikka 40v on liian "vanha" lapsen äidiksi/isäksi niin kyllä suurin osa parikymppisistä on taas liian nuoria lapsen vanhemmaksi.
Elämänkokemus ja kärsivällisyys puuttuu jne.
Ei nyt 40 vuotias tai edes 50 vuotias mikään ikäloppu ole, ellei mussuttanut ikänsä sipsejä sohvalla. Lasten henkkisen hyvinvoinnin kannalta todellakin on parempi, jos kasvavat vakiintuneessa ydinperheessä, mikä ei ole taistelutanner, kun vanhemmat itse vielä kasvavat.
Turha tuossa asiassa on osoittaa syyttävällä sormella pelkästään naisia vaan kyseessä on aika kompleksi ja monisyinen yhteiskunnallinen kuvio jonka lopputuloksena on se että otollinen aika hankkia lapsia on monelle vasta siellä kolmenkympin toisella puolella. Se ettei lapsia hankita matalalla kynnyksellä kenen tahansa kanssa jokaisesta mielenpistosta on nimenomaan fiksua ja osoittaa harkintakykyä.
Olen itse ikäluokkani malliesimerkki laman aikana syntyneestä synnytysikäisestä naisesta joka on monella tapaa globaaleiden olosuhteiden uhri. Olen korkeakoulutettuna näin 30-vuotiaana päässyt vihdoinkin edes jonkinlaiseen uraputkeen kiinni nähtyäni useita määräaikaisia työsuhteita, surkeasti palkattuja hommia ja YT-neuvotteluita. Työttömänä en ole joutunut olemaan koskaan, mutta edes jossain määrin nousujohteista uraa ei pääse rakentamaan jos ne omaan alaan liittyvätkin työsuhteet ovat sellaisia pestejä joissa etenemismahdollisuuksia on käytännössä hyvin vähän. Nykyisellään globalisaatio on oikeasti vienyt huiman määrän valkokaulustyöpaikkoja samalla kun kilpailukykyä on kasvatettu antamalla eläköityneiden työntekijöiden työt jo olemassaolevien työntekijöiden tehtäväksi.
Tästä huolimatta olen päässyt omistusasuntoon käsiksi mutta minkäänlaista voittoa ja omaisuuden kartoittamista on turha hakea ellei tässä kaksiossa asu seuraavaa 30 vuotta. Tällä hetkellä kärvistellään asunto- sekä opintolainan korkojen kanssa joka syö väkisin ostovoimaa ja etenkin säästöpotentiaalia jolla voisi elintasoaan ja -olojaan parantaa tulevaisuudessa. Nyt tässä tilanteessa on elintärkeää pitää työnsyrjästä kiinni ja yrittää säästää tulevaisuutta varten. Jos hankkisin tässä tilanteessa lapsia, ajaisin itseni jo muutenkin haastavassa työelämätilanteessa kuoppaan ja elämä olisi oikeasti aikamoista partaterällä operointia. Ei tarvittaisi kuin se että kumppanille käy jotain tai tämä lähtee ja olisin hyvin nopeasti taloudellisessa ahdingossa jos en olisi töissä. Nyt kun vielä kaikenlaisia tukia ja turvaverkostoja leikataan entisestään, en ole halukas lisäämään stressitasoja vielä entisestään tilanteessa jossa stressi- ja epävarmuustekijöitä on muutenkin ihan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ihminen olisi kannattanut suunnitella paremmin kun uusimpien tutkimusten mukaan ihminen ei ole aivoiltaan aikuinen ennen kuin 30 vuotiaana, lapsen kasvattamiseen tarvittava etuaivolohko on kypsä vasta 25 vuotiaana. Joten ennen sitä lasten hankkiminen on silkkaa tyhmyyttä. Sitten sellainen historiallinen fakta suomalaisista naisista niin ne on aina menneet naimisiin aika myöhään, noin 25-29 vuotiaana, joten meillä on aina hankittu lapsia myöhään ainakin avioliitossa. Olisiko se syy miksi suomalaiset kuuluu maailman älykkäimpiin kansoihin kun ei lapset ole tehneet lapsia?
Lapset on kyllä lähestulkoon aina tehty alle 35-vuotiaana viimeiset 100 vuotta paitsi nyt on tapahtunut jokin muutos joka saa yli 35-vuotiaat vasta ensi kertaa harkitsemaan asiaa. En tiedä miten suomalaisten älykkyys siis selittyisi sillä että lapset tehdään nykyään geriatrisen raskauden iässä.
Nykyään ihmiset elävät vanhoiksi, ei ole kiire. T. Sauli
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ihminen olisi kannattanut suunnitella paremmin kun uusimpien tutkimusten mukaan ihminen ei ole aivoiltaan aikuinen ennen kuin 30 vuotiaana, lapsen kasvattamiseen tarvittava etuaivolohko on kypsä vasta 25 vuotiaana. Joten ennen sitä lasten hankkiminen on silkkaa tyhmyyttä. Sitten sellainen historiallinen fakta suomalaisista naisista niin ne on aina menneet naimisiin aika myöhään, noin 25-29 vuotiaana, joten meillä on aina hankittu lapsia myöhään ainakin avioliitossa. Olisiko se syy miksi suomalaiset kuuluu maailman älykkäimpiin kansoihin kun ei lapset ole tehneet lapsia?
Ei,vaan
1)Suomi on lapsivihamielinen yhteiskunta
2) Naisten syrjiminen työmarkkinoilla ( ei saa työtä, ei saa vakityötä, uramahdollisuudet huonot),koska olet potentiaalinen synnyttäjä. Harva haluaa tehdä lapsia,kun taloudellinen tilanne on epävakaa.
3) Miesten osallistuminen-nykynuoret paremmin,mutta ei vielä tarpeeksi,koska nuoret äidit Suomessa uupuvat
4) Päivähoidon räsaannin romahtaminen Suomessa,koska päivähoitoa ja muuta hoito-ja hoivatyötä ei Suomessa arvosteta riittävästi esim palkkauksessa,joten ei tekijöitä
5) Työelämä joustamattomuus: ei huomioida pienten lapsien äitejä, eikä joustetaan, samoin kuin työuran toisessa päässä
6) Nainen ottaa kaikki taloudelliset iskut raskauteen ja äitiyteen liittyen: raskausaika,hoitovapaat,lasten sairaudet-vaikuttaa naisen talouteen loppuiän. Yksi syy,miksi naiset eivät halua useita lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ensisynnytysiän nousu vaikuttaa muuten myös naisten terveyteen. Tutkitusti rintasyöpäriski nousee, jos ei ole ollut raskaana alle 30-vuotiaana. Ensimmäinen raskaus saa rintarauhaskudoksessa aikaan hyödyllisiä muutoksia ja kun näin ei pääse tapahtumaan kyllin nuorena, rintasyöpäriski kasvaa.
Ja mitä tulee siihen, että opiskelu ja ura haittaisivat aina lapsensaantia, niin itse olen saanut kolme lasta reilusti alle 30-vuotiaana, opiskelujen lomassa. Olen silti nykyään korkesti koulutettu, vakityössä ja tulotkin siinä korkeimmassa 10 prosentissa.
Mun serkku synnytti 4 lasta ja kuoli rintasyöpään alle nelikymppisenä. Mä vielä porskutan, vaikka ikää on ja lapsia ei. En ole viitsinyt hankkia lapsia kun en ole löytänyt miestä, joka pyytämättä ja oma-aloitteisesti tekisi kotihommia. Nykyään elelenkin sinkkuna ja keskityn uraani.
Vierailija kirjoitti:
Turha tuossa asiassa on osoittaa syyttävällä sormella pelkästään naisia vaan kyseessä on aika kompleksi ja monisyinen yhteiskunnallinen kuvio jonka lopputuloksena on se että otollinen aika hankkia lapsia on monelle vasta siellä kolmenkympin toisella puolella. Se ettei lapsia hankita matalalla kynnyksellä kenen tahansa kanssa jokaisesta mielenpistosta on nimenomaan fiksua ja osoittaa harkintakykyä.
Olen itse ikäluokkani malliesimerkki laman aikana syntyneestä synnytysikäisestä naisesta joka on monella tapaa globaaleiden olosuhteiden uhri. Olen korkeakoulutettuna näin 30-vuotiaana päässyt vihdoinkin edes jonkinlaiseen uraputkeen kiinni nähtyäni useita määräaikaisia työsuhteita, surkeasti palkattuja hommia ja YT-neuvotteluita. Työttömänä en ole joutunut olemaan koskaan, mutta edes jossain määrin nousujohteista uraa ei pääse rakentamaan jos ne omaan alaan liittyvätkin työsuhteet ovat sellaisia pestejä joissa etenemismahdol
Fiksu kuvaus nykypäivän todellisuudesta. Miksi tätä keskustelua sitä paitsi käydään vain naisista? Olennaista tässä kuviossa on myös se, että paria ei löydy: he eivät halua sitoutua tai ottaa vastuuta, ovat itse juuri samanlaisessa epävarmassa tilanteessa, tai muuten vaan ei natsaa. Eli ainoa vaihtoehto usein oikeasti lasta haluavalle naiselle on yrittää tässä aallokossa ensin rakentaa itselle jonkinlainen taloudellinen turva ja tasapaino, jotta on valmis huolehtimaan lapsesta joko alusta alkaen yksin tai siinä vaiheessa kun mies häippäsee. Ottaen huomioon lainatun kirjoittajan kuvaamat olosuhteet, tämän tasapainon rakentamiseen menee luonnollisesti aikansa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan 40-vuotiaalla synnyttäjällä oli jo ennestään aikuisia tai lähes aikuisia lapsia, jotka pystyivät auttamaan jo uuden tulokkaan hoidossa. Nykyään 40-vuotias on ensisynnyttäjä tai ruuhkavuosiarkea elävä taaperon vanhempi, jonka omat vanhemmat ovat joko hoivakodissa tai kuolleita ja ylibuukatun päiväkodin tätien oletetaan hoitavan jokaisen 1-vuotiaat pennut.
Minä olen 40-vuotias, jonka vanhemmat ovat 65-vuotiaita. Tänä vuonna jäävät eläkkeelle, mutta tuskin vielä hoivakotiin heitä otetaan. Ei ole otettu vielä isovanhempianikaan, jotka ovat 85-90-vuotiaita.
Sain ekan lapsen 19v, toisen 31v ja kolmannen 44v. Kuopus on nyt 14v ja itse 58v (lapsen kaverit eivät usko ikääni, olen kuulema tosi nuorekkaan oloinen). Mieheni pari vuotta vanhempi, hyvässä kunnossa hänkin.
Olen ollut äidiksi parhaimman ikäinen nelikymppisenä. Ekan kohdalla olin aivan liian nuori, opiskelut hoidin vauvan kanssa. Tokan kohdalla olin kriittisessä vaiheessa työuran kanssa ja työ oli tärke. Nelikymppisenä elämä oli valmis ottamaan lapsen vastaan, ei mistään huolta, elämänkokemusta löytyi ja muutenkin elämä oli varmaa ja tasaista.
Hyvin on mennyt ns vanhana. Olen jaksanut touhuta lapsen kanssa, meillä on ollut oikeen mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tässä syy miksi jokainen lapsi on nykyään nepsy, ADHD tai jokin muu kirjainyhdistelmä?
Äidit synnyttävät liian vanhoina.
Aina vain äidit. Mitä jos miesten kama on liian vanhaa?
Eikä ole kyse edes liian vanhasta kamasta, vaan ensisijaisesti geeneistä. Nepsy-oireet ovat hyvin vahvasti periytyviä ja useimmiten ainakin toisella nepsy-lapsen vanhemmalla on samoja piirteitä tai jopa diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain lapsen vasta 37-vuotiaana. Sitä ennen olin yli kymmenen vuotta ilman ehkäisyä. Minulla on PCOS joka todennäköisesti oli lapsettomuuden syy. Aloin karppaamaan ja laihduin 15 kg. Jostain syystä karppauksen aikana kiertoni muuttui täysin säännölliseksi eka kertaa elämässäni (tasan 28 pv kierto). Muutama kuukausi meni ja tein positiivisen raskaustestin. Ilmeisesti PCOS ja verensokeri liittyvät toisiinsa.
PCOS voidaan koittaa hoitaa diabeteslääkkeellä, metformiinilla, noissa sun kaltaisissa tapauksissa. Itselläni myös hyvin monirakkulaiset munasarjat mutta ei ylipainoa, joten lääkettä ei saanut eikä laihtuminen ollut ratkaisu. Sain pistettäviä hormoneita.
Huomatkaa naiset se, että jos käytte testaamassa AMH-luvun (munasolureservi) niin liian hyvä luku ikään nähden voi tarkoittaa että munasarjat ovat liiankin aktiiviset (PCO) mutta ei vaan tule ovulaatiota. Sain lapset sitten hoitojen jälkeen 40+ ja nyt vaihdevuosien alla kiertoni on tasoittunut itsestään ja ovuloin. Tämä on nuorilla pahempi tämä PCO. Eipä kannata tuomita meitä "geriatrisia" synnyttäjiä kun ei kenenkään terveydentilaa tiedä. Jokainen voi haluta ja toivoa lapsia juuri siinä iässä kuin itse haluaa, ja toiveiden toteutumisen aikatauluun ja siihen toteutuuko ne ollenkaan, voi aika vähän vaikuttaa.
Olen saanut ensimmäiset lapset 20 ja 22 vuotiaana ja nuorimmat 37 ja 38 vuotiaana ja pakko sanoa, että vanhempana olin paljon kärsivällisempi äiti. Lasten itkut ja kiukut eivät häirinneet ja oma pinna kesti paljon pidempään.
Myös nuorimpien lasten ollessa teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia, tulu seurattua paljon nuorten juttuja, jotka muuten olisi jääneet näkemättä.
Ei ole paha jos saa lapset vähän vanhempana.